Tontillamme oli kaksi saunaa, alkuperäinen hirsirunkoinen sauna ja uudempi sauna, joka oli teräksisen siirtolavan päällä. Mehän emme tietenkään tarvitse kuin yhden saunan, ja vanha sauna on ilman muuta valintamme.
Vanha sauna talviasussaan.
Jalassauna näytti olevan ihan hyvässä kunnossa, joten päätimme myydä sen. Laitoin ilmoituksen Toriin, ja se menikin oikeastaan saman tien kaupaksi. Ostaja järjesti kuljetuksen ja kävi myös trimmailemassa kuljetusreitille osuvia puita, joten tämä oli kaiken kaikkiaan win-win -kauppa. Meilläkin oli tietysti vähän ennakkovalmisteluita tehtävänä, mm. purimme kuistin kuljetuksen tieltä.
Näin se sauna nousee auton kyytiin (ostajan kuva)
Emme itse päässeet paikalle, kun kuljetus tapahtui, mikä oli ilmeisesti hyvä asia – en tiedä miten olisin kestänyt katsoa, kun saunaa tuotiin ulkorakennuksen ja mökin välistä. Näimme jälkeen päin pari ostajan kuvaamaa videota, ja tilaa oli TODELLA vähän. Kuski todella osasi asiansa – sauna liikkui tontilta lähes räystäitä hipoen.
Läheltä menee. Enpä haluaisi olla ratissa. (Ostajan kuva)Pelättiin, että kuljetus on liian korkea sähkölinjoille, mutta kyllähän tuossa olisi ollut varaa vielä paljon korkeampaankin kuljetukseen (Ostajan kuva)
Nyt meillä on saunan kohdalla tontin ainoa rikkaruohoista vapaa kohta. Nyt pitäisi miettiä, mitä siihen tälle kesälle laittaisi kasvamaan. Pienimuotoinen auringonkukkaniitty voisi olla aika kiva?
Tänä viikonloppuna meillä oli ohjelmassa taas vähän purkuhommia. Tarkoitus on vähitellen poistaa kaikki rakennukset, jotka eivät ole alkuperäisiä, ja nyt purettiin ulkokuisti ja navetan jatkoksi tehty traktoritalli.
Kuistin purkamiselle ei sinänsä olisi ollut kiirettä. Saatiin kuitenkin keskellä pihaa oleva jalassauna jo myytyä, eikä kuorma-auto olisi mahtunut saunaa hakemaan, jos kuisti olisi jäänyt paikalleen. Se oli onneksi helppo ja nopea purkaa, rakentaja oli koonnut sen elementeistä, jotka vaan ruuvattiin irti.
Ulkokuisti ennen purkamista.… ja lopputulos ilman kuistia.
Traktoritallin purkaminen oli useastakin syystä työlistalla. Ollaan tehty sopimus navetan kattoremontista ja halutaan ylimääräinen kylkiäinen pois tieltä ennen kuin remontti alkaa. Lisäksi puutarhakompostien rakentamisella alkaa olla jo vähän kiire. Ne meinataan rakentaa traktoritallin seinälaudoista.
Tallin päädyssä onkin sitten jatkotoimia odotettavissa. Vuorilaudoitusta pitää uusia ainakin joiltain osin. Ostoslistalle lähti lautaa ja rimoja, sekä maali tietysti. Ja tehtävälistalle tämän myötä selvitys siitä, millaisella maalilla rakennukset on maalattu. Ainakin Tikkurilan sivuilta löytyi ohjeita tähän.
Traktoritalli ennen purkua.In the works…Tallin pääty purkamisen jälkeen.
Edelliset asukkaat ovat kyllä olleet innokkaita kompostoijia, tontilta löytyy kaikkiaan viisi kompostia tai kompostoria. Niitä tyhjennettiin siskon kanssa tänään, kun tehtiin valeistutuspaikkaa perennoille. Minulla on nykyisellä pihalla kymmeniä (ellei satoja) perennalajikkeita, joista on tarkoitus ottaa jakotaimia pesämunaksi englantilaiseen puutarhaani. Vielä ei ole vaan mitään tietoa, koska varsinaisia penkkejä päästään tekemään, joten valeistutuspaikkaa tarvitaan.
Melkein kaikki nämä…… ovat täynnä mustaa kultaa.
Etsittiin pihalta paikka, joka saa todennäköisimmin olla seuraavat pari vuotta rauhassa. Siihen näytti pahemman kerran puskevan väinönputkea, joten laitettiin ensin kerros pahvia maahan, ja sitten alettiin kärrätä komposteista multaa päälle. Vielä reunustettiin penkki komeilla purkulecaharkoilla, ja ihastuttava kukkapenkki on valmis. Muutaman viikon päästä siihen muuttavat ensimmäiset akilleijat, ritarinkannukset ja malvikit.
Pahvit estävät rikkaruohojen puskemisen penkkiin.Eihän se kaunis ole, mutta ajaa asiansa.
Kukkapenkkihommiinkin joutuu vielä palaamaan. Komposteissa muhinut maa on niin ravinteikasta, että siihen pitää sekoittaa vielä tavallista multaa joukkoon.
On ollut vähän kiirettä ”vanhan paikan” lattiaremontin kanssa, eikä olla paljon ehditty käydä mökkiä katsomassa. Tänään köytiin vähän haravoimassa ja katselemassa paikkaa komposteille. Haravointi- ja muuta eloperäistä jätettä kertyy muuten niin paljon, että tarvitaan varmaan pienen ladon kokoinen komposti.
Vähän yllätyin, kun näin uuden pihan – se oli nimittäin täysin sula jo. Vanha pihamme (joka on vain 1,5 km päässä) on vielä lähes kokonaan lumen peitossa.
Vanha pihaUusi piha
Nykyisellä takapihallamme on pohjoisrinne, ja siellä todella normaalina talvena riittää lunta lähes vappuun saakka. Piha on kuitenkin talon eteläpuolella, mikä toisaalta tarkoittaa sitä, että kesällä se on todella paahteinen. Talomme on punatiiltä, joka vielä suorastaan ihmee lämpöä itseensä päivän aikana. Se muodostaa hienon mikroilmaston mm. viiniköynnökselle, joka tuotti jo kolmantena kesänä istutuksesta mukavan sadon.
Oman viiniköynnöksen satoa.
En ole varma, löydänkö uudelta pihalta yhtä hyvää paikkaa viiniköynnökselle, mutta iloitsen kyllä siitä, että jatkossa pääsen pihatöihin paljon aikaisemmin.
Tonttimme on kuin kirveenvarsi – pitkä ja kapea. Tällaisen pihan suunnittelu on haasteellista, sillä helposti tulee aseteltua alueet tontille pitkittäin ja toiminnot tontin sivuille. Tämä johtaa siihen, että tontti näyttää vieläkin kapeammalta ja pidemmältä.
Koska olen erityisen innostunut englantilaisesta puutarhasta, osasin suhtautua tontin muotoon tyynesti. Kymmenet Monty Donin ja Alan Titchmarshin pihaohjelmien jaksot keskittyvät juuri tämän kaltaisiin pihoihin.
Oikeasti pihasuunnitelmaa ei kannata kovin pitkälle tehdä ennen kuin on ensimmäisen kesän jälkeen päässyt jyvälle siitä, miten aurinko paistaa pihalle, mitä kasveja sieltä ennestään nousee, pannut merkille erityisen kuivat ja märät paikat, todennut tuulien suunnat, päättänyt mitkä puut lähtevät ja mitkä jäävät jne. Mutta olisi kyllä melko paljon vaadittu, että olisin malttanut pitää kynät paketissa ja vaan odottanut mitä tuleman pitää. Tässä siis ensimmäinen versio suunnitelmasta.
Polut Haluaisin pihalle sekä kaartavaa polkua (koska pihan pituus) että suoraa linjaa, jossa polun päähän voi laittaa ”focal pointin”, eli jotain, johon katse etsiytyy. Tiedän, että ihmisellä on taipumus oikaista, mutta tarkoitus on tehdä polkujen vierustoille niin hyvät istutukset, että oikominen ei ole mahdollista: talon ulko-ovelta menee polku piharakennuksen ulko-ovelle, sieltä kaivolle ja kaivolta saunalle. Eli jos aikoo mennä talolta saunalle, se on kierrettävä kaivon kautta (jos ei aio akileijoja, etelänruusuruohoja ja daalioita tallata).
Hyötypuutarha Sille katselin pihan aurinkoisimman paikan tontin koillisreunalta. Kasvilavat tulevat symmetriseen järjestykseen, ja kasvihuoneelle menee suora käytävä. Ihana olisi laittaa muotoonleikattu marjakuusiaita kasvihuoneen eteen oleskelualuetta reunustamaan. Hedelmäpuut tulevat niin, että satunnainen varjo osuu pitkin päivää kasvihuoneeseen, etteivät kasvit aivan läkähdy. Marjapensaat ja vadelma-aita samoille seuduille, viiniköynnös ulkorakennuksen eteen – taitaa olla pihan lämpimin paikka.
Kompostit En ajatellut piilotella puutarhakomposteja, vaan ne laitetaan hyötypuutarhaan tontin laitaan. Aurinkoinen paikka – ehkä minäkin viimein onnistun kasvattamaan kesäkurpitsaa 🙂
Ruusutarha: Jonkunlainen ruusutarha on oltava (vaikka sitten ihan pienet pensaat). Muotopuutarhana, tietenkin. Keskelle ehkä suihkulähde (ei piirroksessa, koska muistin sen vasta jälkeenpäin).
Chillailu-alue Pihalle tulee uima-allas, se ollaan päätetty jo vuosia sitten (tietämättä yhtään missä ja millainen piha meillä tulisi olemaan). Se tulee saunan lähelle, ja sinne rakennetaan myös oleskelualue ja ehkä kesäkeittiö. Tästä kohtaa pihaa aukeaa paras näköala: uusmaalainen kumpuileva peltomaisema.
Oikeasti suunnitelma menee vielä uusiksi monta kertaa. Sitä mukavampi, koska näitä on vaan niin kiva piirtää. Inspiraatiota löytyy Pinterestistähelposti haulla ”narrow garden” ja The English Garden -lehdestä (jonka tilaaja olen ollut jo monta vuotta) ja samannimisestä kirjasta (jonka sain joululahjaksi ihanilta lapsiltani).
Meidän tontilla on pari erityisesti suojelemisen arvoista rakennusta. Myös nämä kertovat edellisen asukkaan taidoista – ja myös kiinnostuksen kohteista.
Koirankoppi Edellisellä talon isännällä oli ollut suomenpystykorva, joka oli matkustanut traktorin peräkärryssä yhteisillä ajoreissuilla. Ja miten hieno koppi koiralla! Meillä ei ole koiraa, mutta kopille keksitään kyllä joku käyttö.
Lintulauta Jos on koirankoppi tukevaa tekoa, niin on tämä kokonaisen lintuparven kerralla ruokkiva lintulautakin. Talo on soma, ja siinä on vieläpä mansardikatto!
Lintulauta on helppo täyttää, koska katto aukeaa saranoilla, eikä edes turbo-orava saa sitä auki, koska sen saa suljettua haalla.
Voi olla, että remontoidaan lintulautaa sen verran, että laitetaan sinne yksi väliseinä. Saadaan tipeille vähän monipuolisempi buffet.
Näin monta lintua mahtuu yhtäaikaa syömään!Lintulaudalle mahtuu paljon ruokaa, ja täyttäminen on helppoa.Ja vielä säppi kiinni, niin sapuskat on turvassa.
Ennen kuin mitään muuta aloitetaan, laitetaan tulet. Kahvit on termarissa ja lohivoileivät kylmälaukussa. Tämähän on melkein kuin Strömsössä, tai siinä ruotsalaisessa puutarhaohjelmassa (Trädgårdstider).
Ainakin melkein 😃.
Kahvipaikka on melko proosallinen.Funktionaalinen paistoväline. Ei pyöri makkarat tikussa.
Tontti on alun perin lohkottu Karjalasta saapuneille evakoille 40-luvun alussa. Silloin tontille on rakennettu pikkuinen talo, joka on tasakertaan asti hirttä, sauna ja navettarakennus.
Myöhemmin navettarakennusta on jatkettu vanhan Verkun (harmaa!) tallilla ja tontille on tuotu pieni autotalli ja toinen sauna. Talon kylkeen on lisäksi rakennettu kissalle ulkoiluhäkki. Nämä uudemmat rakennukset puramme, ja aloitimme kissanhäkistä.
Häkki antoikin vähän viitettä siitä, millainen henkilö tässä torpassa on ennen meitä asunut. Erittäin huolellista työtä, ruuveja ei ollut säästelty ja rakenneratkaisut olivat tarkasti harkittuja- laatutyötä kaiken kaikkiaan. Melko työläs purkaa toisin sanoen, mutta toisaalta merkki siitä, että asioita ei tässä mökissä ole tehty hutiloiden.
Häkin takaa paljastui kaunis, hyväkuntoinen seinä. Materiaalit käytämme uudelleen, kattokehikon kakkoskakkosista on jo naulat revitty pois jatkokäyttöä varten, ja häkkiristikot tulevat saamaan uuden elämän erilaisten kasvien tukina.
Kissan häkki verhoineen päivineenHarvalla kissalla on näin tukevatekoinen ja hieno asunto. Eteisen ikkunasta on vieläpä päässyt vapaasti kulkemaan sisään ja ulos.Mökin pääty ilman kissahäkkiä.
Muistan melko tarkkaan sen hetken, kun tajusin, että unelmamme onkin saavutettavissa. Muistan, että aurinko paistoi ja oli lämmin. Loppukevät. Muistan sen huikean tunteen, joka minut täytti. Se olisi mahdollista!
. . .
Olemme asuneet maalla yli 20 vuotta. Kesällä se on ihanaa – takaovesta pääsee suoraan omalle pihalle, linnut laulavat ja kukat kukkivat. Mutta talvella on toista. Aina on pimeää, kaikki on kaukana, ja sinne kauas pitää ajaa pimeitä ja liukkaita teitä.
Niin se on mennyt jo kymmenkunta vuotta. Talvella haluan kiivaasti muuttaa kaupunkiin. Heti, kun lapset ovat muuttaneet omilleen, muutamme mekin. Sitten tulee taas ihana kesä, eikä minua kiinnosta yhtään elokuvat, kahvilat, ulkona syöminen, teatterit tai museot. Haluan olla omalla pihalla ja tonkia kukkapenkkejä. Ja koko ajan ahdistaa se ajatus, että on pakko valita jompi kumpi.
Sitten tuli se loppukevään päivä, kun oivalsin, että ei tarvitse valita. Mehän asumme juuri sen verran syrjässä, että täällä on mökit varmasti ihan halpoja. Ja jos olen tähän saakka käynyt täältä asti töissä päivittäin, niin hyvin voisin mökiltäkin käydä. Ja talvet voitaisiin asua sitten kaupungissa. Me voidaan saada molemmat!
No, ihan näin yksinkertaista se ei ollut. Tuosta hetkestä on nyt n. viisi vuotta, ja olemme siitä lähtien etsineet mökkiä. Ihan halpoja ne eivät todellakaan olleet, eikä niitä sitä paitsi ollut edes tarjolla. Emme millään olisi halunneet muuttaa toiselle paikkakunnalle, jättää ystäväpiiriä ja aloittaa täysin alusta. Vähitellen totuimme siihenkin ajatukseen, ja laajensimme etsintöjämme naapurikuntien puolelle.
Ja sitten, yhtäkkiä pieni tupa löytyi 1,5 kilometrin päästä nykyisestä kodista. Emme aikailleet yhtään, kaupat tehtiin reilun viikon päästä ensikäynnistä.
Tästä alkaa tämä tarina, punaisen tuvan kunnostusprojekti ja englantilaisen puutarhan rakentaminen.
