Perennaurakka

Emme ole vielä tehneet mitään toimenpiteitä nykyisen kotimme myynnin eteen, eikä se ihan vielä ole ajankohtainenkaan. Mutta ihan varmuden vuoksi olen ryhtynyt varautumaan siihen, että ensi kesänä minulla ei enää olekaan pääsyä nykyiseen puutarhaani.

Olen vuosien varrella istutellut melkoisen määrän erilaisia perennalajikkeita pihalleni. Istutussuunnitelma on ollut tyyliä: näen jonkun kivan perennan, ostan sen ja etsin paikan. Eli kasveja on sikin sokin sinne tänne istuteltuna. Tavoitteena on nyt ottaa jakopala lähes jokaisesta kasvista ja valeistuttaa ne uuteen paikkaan varsinaisen perennapenkin valmistumista odotellessa.

Alkukesästä sain viimein suurimmaksi osaksi listattua pihan perennat ja pääsin käsitykseen työmäärästä. Tällä hetkellä kasveja on listalla n. 110, ja määrä kasvaa sitä mukaa, kun huomaan jonkun uuden lajikkeen – onneksi tätä tapahtuu enää harvoin. Jaettujen kasvien määrä merkkaan listaan myös, niin edistyminen on helposti nähtävissä.

perennaluettelo
Ylläpidän lajikelistaa googlessa.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, alan olla vähitellen voiton puolella. Enää kolmisenkymmentä siirtoa edessä, ja sitten tämä nykyinen piha saa jäädä odottamaan uutta omistajaa.

valeistutus
Valeistutukseen kasvit on istutettu tiiviisti.

Valeistutus istutetaan normaalia tiiviviimpään, koska kasvit ovat siinä vain väliaikaisesti. Tuosta kuvasta näkyy, kuinka alkukesästä istutetut ovat jo ottaneet tilansa, ja alkavat olla aika ahtaalla penkissä. Toivottavasti pääsen jo ensi kesänä tekemään varsinaista penkkiä.

Aloitin aluksi tekemään googlen sheetsiin valeistutuksen ”dokumentaatiota” niin, että merkkasin kasvit sinne ruudukkoon. Tosi työlästä. Sitten ajattelin, että en kirjaa niiden sijainteja mitenkään, sittenpähän näen mitä sieltä nousee, mutta sekään ei tuntunut oikein hyvältä. Perinteiset kasvienmerkkaustikutkaan eivät toimi, koska routa heittelee niitä minne sattuu. Mutta sitten muistin Bilteman puutikut! Niillä olen nyt saanut suurimman osan merkattua – osa jää edelleen yllätykseksi, koska alasleikatuista taimista ei millään pysty päättelemään lajiketta, jos ei satu muistamaan mitä tuli istutettua mihinkin.

Bilteman puutikut ovat (toivottavasti) tarpeeksi pitkiä, että routa ei niitä pääse siirtelemään.

Kaikille valeistutusta (tai mitä tahansa istutusta) suunnitteleville haluaisin vielä kertoa, että ”no dig” -penkki ei toimi, jos alimmaiseksi laittaa pahvia, mutta paksu sanomalehtikerros näyttäisi estävän rikkaruohot. Meidän valeistutuksen alla on muovitonta biokangasta.

Valeistutusurakan lisäksi on tarkoitus syksyn aikana istuttaa myös isohko määrä kuunliljoja reunustamaan kulkua saunalle. Homma on jo vähän aluillaan, mutta biokangas loppui, joten tässä tulee nyt väkisin pieni tauko. Onneksi täällä päin Suomea istutuskelit jatkuu jopa lokakuulle asti.

kuunliljat
Tähän tulee kuunliljakuja, sopivasti varjoinen paikka, koska syreeni ja hopeapaju kaartuvat portiksi yläpuolella.

Tapahtumien vyöry

Onpas taas ollut kiirettä töiden alkamisen ja muun arkihässäkän kanssa. Mutta myös meidän työmaalla oli reilu viikko sitten niin paljon tapahtumia, että sitä voisi kutsua melkeinpä vyöryksi. Ja yhteensattumiakin oli sen verran, että melkein olen ruvennut uskomaan siihen, että jotkut asiat on vaan tarkoitettu tapahtuvaksi.

Ensimmäinen asia tapahtumien ketjussa oli, että päätettiin vähän siivota pihaa. Purettiin talon vierestä mm. linttaan mennyt puutarhakatoksen runko ja kaikki siihen liittyvät rakenteet.

Sitten saimme sovittua mittauskäynnin mökkimme laajennuksen suunnittelevan henkilön kanssa. Siitä innostuneena päätimme vähän katsastaa mökin hirsirakenteisiin sisältä päin, että saadaan vähän ymmärrystä siitä, kuinka paljon ulkoseinistä menee ehkä uusiksi.

Purettiin epäilyttävimmistä nurkista tarkistusta varten lastulevyä, haltexia, pinkopahvia, vaneeria yms. eristeaineita. Tapettikerroksia lastulevyn alla näytti ainakin ensikatsomalla olevan ainakin seitsemän – kaikki laitettu vuosien 1941 – 1974 välisenä aikana (koska lastulevyt on laitettu seiniin 70-luvun puolivälissä). Ennen on todella tapetoitu ahkerasti!

Ajattelin, että kerään tapettisuikaleita talteen, niin voidaan niistä vähän kerätä talon historiaa näkyviin jonnekin. Tämä asia ratkesikin heti seuraavana päivänä, kun välitöinäni osallistuin Marttojen retkelle Mäntsälän Alikartanoon. Siellä oli hienosti kehystetty tapettimalleja, ja apinoin tyylin heti itselleni myös.

Kartanon tapetteja
Alikartanon tapetteja.
Mökin tapetteja
Meidän ”kartanon” tapetteja.

Mutta ne hirret. Suurimmaksi osaksi näytti tosi hyvältä. Hirret olivat kovia ja terveen näköisiä. Kahdesta hirrestä löydettiin kuivaa, mutta pehmeää paikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että hirsityöt ovat ensi kesänä edessä.

Hirsinurkka
Erilaisten levykerrosten alta paljastui suurimmaksi osaksi tervettä ja kuivaa hirttä.

Mietittiin miehen kanssa, että mistähän me löydetään korvaavia hirsiä, että pitääkö kaukaakin roudata ja ovatko kalliita. Ja sitten ihmeellinen sattuma: paikallisessa roskalavaryhmässä ilmoitettiin purkuhirsistä! Ja minä kerkesin varaamaan ne ensimmäisenä! Käytiin samana päivänä heti katsomassa niitä, ja sovittiin että otetaan kaikki. Mies järjesteli hirsille kuljetuksen, ja ennen kuin seuraava viikko oli puolessa, oli hirret nätisti pinottuna mökin viereen. Ja kappas vaan – siihen paikkaan, josta purettiin se katoksen raato!

Hirsipino
Meidän hirret!

Ruukkuhuone

Kesäloman aikana en tehnyt oikeastaan mitään uudessa paikassa. Mies teki sen sijaan laatoituksen navetan päätyyn ja uuden oven vanhan, liian matalan tilalle. Ovi johtaa sellaiseen ylellisyyteen kuin RUUKKUHUONE.

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä, miten hyvin pystymme järjestämään puutarhanhoitoon ja kompostointiin liittyvät hommat, eikä siinä vielä kaikki. Tämän logistisesti nerokkaan kompostoinnin ja ruukutusalueen lisäksi saan navettaan oman säilytystilan ruukuille ja muille puutarhavälineille. Ollaan ruvettu kutsumaan sitä tilaa ruukkuhuoneeksi.

Tila on joskus muinoin toiminut ulkohuussina, ja siitä on jonkunlainen lantaluukku myös viereiseen navettaan. Seinät näyttävät kyllä juuri siltä, että lantaa on käsitelty, ja tämä huone tulee olemaan testitila erilaisille hirren puhdistuskeinoille. Lamellilaikka on jo ostettuna…

ruukkuhuone
Ruukkuhuone tämänhetkisessä tilassaan.

Huoneeseen ulkoa johtava ovi oli hyvin matala ja harva lautaovi. Mies on kovasti kiinnostunut kaikenlaisesta käsillätekemisestä, joten hän osti vain oven rungon ja teki siihen vuorauksen itse. Ostamalla saa nopeasti valmista, mutta ei itsetekemisen tyydytystä.

ovi
Oven vuoraus tekeillä.

Vanha huussin ovi siis poistettiin, aukkoa suurennettiin ja uusi ovi asennettiin tilalle. Oven yläpuolelle mies näversi vielä samanlaiset koristeet kuin asuinrakennuksen ovessakin on – ne taas ovat edellisen omistajan kädenjälkeä.

oven yläosa
Oven yläreuna koristeineen. Ovi ja saranat maalataan vielä (näillä näkymin) mustaksi.
koriste
Koristeen malli asuinrakennuksen oven päällä.

Kaikenkaikkiaan varsin onnistunut muutos navetan päädyssä. Se täydentää mainiosti keittiöpuutarhaa, ja laatoitus on helppo siivota ruukutuksen roiskeista. Ruukutuspöytä on jo suunnittelun alla, siihen tarvitaan valurautaiset ompelukoneen jalat ja paljon värikkäitä kaakeleita…

Laatoitus
Pääty ennen oven vaihtoa, laatoituksen jälkeen.
yleiskuva
Keittiöpuutarha-alue nyt. Navetan päädyn vuorilaudoitus tullaan vielä alaosasta uusimaan.
nurkkakivi
Vielä yksi kuva kertomaan siitä pieteetistä, jolla mies hommansa tekee. Navetan nurkkakivi on hienosti kierretty.