toukokuu 2022 - Villa Elviira

29.5.202229.5.2022

Puutarhaunelmia

Tänä vuonna minun kannattaakin unelmoida puutarhaunelmia ihan urakalla, koska mihinkään muuhun ei oikein nyt ole mahdollisuutta. Aikaa varmaan olisi, mutta koko tontti on vaan niin täynnä tavaraa, että tilaa ei yksinkertaisesti ole – eikä muutenkaan kannata juuri mitään tehdä, koska kaivinkone saattaa sitten juuri siitä kohtaa kaivaa kaapelin tai salaojan.

Sekasorto pihalla — Tonttimme on pitkä ja kapea – keittiöpuutarha tulee ulottumaan vihreiden kottikärryjen vasemmalle puolelle, eli kulkuväylää ei nykyisissä olosuhteissa jäisi yhtään.

Kovin tarkkoja suunnitelmiakaan ei kannata tehdä, koska pihan dynamiikka tulee muuttumaan, kun talon laajennus on valmis. Minun mielikuvitukseni ei riitä siihen, että osaisin paperille piirtää suunnitelman näkemättä itse, mitä missäkin on. Suunnitelmiinkin palataan siis myöhemmin, toivottavasti kuitenkin jo tänä syksynä.

Tämä English Garden -kirja sisältää todella paljon hyvää materiaalia suunnitteluun ja myös unelmointiin.

Olen siis keskittynyt tosiaan ihan puhtaasti unelmointiin. Keräilen Pinterestiin kuvia hienoista puutarhoista ja niiden yksityiskohdista ja selaan ahkerasti The English Garden -lehtiä ja -kirjaa. Yleensä kaikki hienot paikat on sata- tai tuhatkertaisesti suurempia kuin oma pihani, mutta ideoita pystyy kyllä skaalaamaan, kun käyttää tarpeeksi mielikuvitusta.

suunnitelmien musta kirja — Olen hyvin huono tekemään muistiinpanoja analogisesti, mutta puutarhasuunnitelmien kohdalla vanhassa vara parempi. Mulla on tällainen musta kirja, johon olen useampana vuonna kirjannut huomioita, suunnitelmia ja muita muistiinpanoja. Vaikka ne ovatkin vanhaan pihaan liittyviä, niin niistä on hyötyä nytkin.

Keittiöpuutarhan tynkä

Viikko sitten kirjoittelinkin, että jotain on kyllä saatava kasvamaan, ja että kiire tulee. Sitten kuitenkin tuli Facebookissa vastaan päivitys kuun vaiheista puutarhanhoidossa. Seuraan Yläkuu Kustannuksen Facebook-sivua, ja olen jo muutaman vuoden ajan ihan uteliaisuuttani kitkenyt, kylvänyt ja kastellut sieltä saatujen ohjeiden mukaan. En ihan tajua kaikkia vivahteita, enkä aina ihan uskokaan noihin juttuihin, mutta toisaalta olen ajatellut, että eipä mulla mitään hävittävääkään ole.

Tämän blogikirjoituksen mukaan nyt on sellainen aika, että mikään ei lähde kasvuun kunnolla, ja pikemminkin kannattaisi kitkeä. Torstaina vielä kuulemma pystyi juurikkaita kylvämään, joten kävin viimeistelemässä puolikkaan aloittamastani penkistä ja kylvin sinne porkkanaa, punajuurta ja sipulia. Loppupenkin jätin suosiolla tuleviin viikonloppuhin, koska penkin reunuksiakaan ei ole vielä tehty. Eikä tänä viikonloppuna tulla tekemäänkään, koska lätkä…

Kylvöjä — Tässä asuu nyt sipulit, porkkanat ja punajuuret. Ei kovin kuvauksellinen penkki, mutta ei voi mitään. Keskitytään ulkoasuun sitten, kun on nuo lätkäkisat pidetty.

Suunnittelin kuitenkin tuon penkin kylvöt jo valmiiksi, koska huvitti ihan älyttömästi jotain sentään suunnitella. Papuja, herneitä, ja kesäkurpitsaa ainakin tekisi mieli laittaa. Tuoksuherneitä myös, ja jotain muita kukkia. Olisin tehnyt puutarha-aiheisen a/b-testin ja kylvänyt tuoksuherneet tänään purkkeihin (kuunkierrosta viis veisaten), mutta mulla ei ollutkaan siemeniä varastossa. Jäi nyt toiseen kesään kuukalenterin pitävyyden testaaminen.

Keittiöpuutarhan suunnitelma — Keittiöpuutarhaan tulee vielä toinen samanmuotoinen penkki vastapäätä symmetrisesti, mutta sille ei ole tänä kesänä vielä tilaa.

Tänään kävin kuitenkin vielä nykimässä Helvetinkoneen käyntiin (olikin ihan hirveä homma, koneella ei tuntunut olevan aikomustakaan käynnistyä). Ajelin saunan edustan ja ”rakensin” pienen terassin lavoista pihasohvan alle. Siirsin myös ruokapöydän tasaiselle paikalle ja asettelin varjon jalan valmiuteen pöydän alle. Ehkä parin viikon päästä syödään tai kahvitellaan ihan oikeasti Elviiralla.

Puutarhapöytä ja -sohva — Ihan näyttää jo kesältä! Kun vaan saataisiin hella ulos, niin voisi vaikka letut paistaa.

24.5.202212.10.2025

Kaaoksen hallintaa sisällä ja ulkona

Talon myynnin ja muuton myötä on konkretisoitunut yksi asia: meillä on ihan hirveästi tavaraa! Kaikki taloon tulevat huonekalut, kirjat, astiat yms. ovat säilössä vuokravarastossa, mutta silti sekä tontille että kaikkiin ulkorakennuksiin on kertynyt tavaraa niin että ei ovesta meinaa mahtua. Ylivoimaisesti eniten toistuva lause on viime aikoina ollut: ”Missähän meillä on työvaatteet / saha / vasara / nauloja / istutuslapiot / jne jne”. Tuolta ei nyt löydä mitään, paitsi vahingossa.

Miehellä on koko kevään on ollut suunnitelmissa rakentaa navettaan seinille hyllyt, jonne saisi tavarat järjestykseen, mutta hanke on jatkuvasti lykkääntynyt purkutöiden takia. Lisäksi pihallakin on pitänyt tehdä roinanhallintahommia. Risuja on siirretty paikasta toiseen, etteivät ne ole työmiesten tiellä. Purkujätettä piti siivota roskalavalle ja käyttökelpoiselle purkutavaralle on etsitty paikkaa, missä eivät olisi pahasti tiellä. Nyt viimein on hyllynrakennuspuuhiinkin päästy, ja ehkä parin viikon sisällä saadaan vähän tolkkua sekasotkuun.

sotku ulkorakennuksessa — Sisäänkäynti ulkorakennukseen näyttää tällä hetkellä tältä.

Kasvimaan rakennuspuuhia

Tällä uudella tontilla ei ole kasvimaan paikkaa vielä ollenkaan, Viime kesänä oli suunnitelmissa jo rakentaa keittiöpuutarhaan kasvatuslaatikot, mutta aika loppui kesken. Nyt näyttää taas loppuvan aika kesken – jos ei kohta saada siemeniä multaan, niin sitten ei kannata enää kylvääkään.

Koska piha on niin täynnä tavaraa, ei tänä kesänä pystytäkään toteuttamaan keittiöpuutarhaa kokonaan, vaan pitää tyytyä aluksi puolikkaaseen toteutukseen. Aloitin valmistelut mittaamalla alueen. Sitten piirsin alustavan suunnitelman paperille, ja sitten naputtelin piirustuksen mukaan merkkitikut alueen kaikkiin kulmiin.

pihasuunnitelma — Suunnitelma on niin suuri, että ei mahdu edes paperille.

Kulmamerkkejä piti vielä vähän justeerata paikan päällä, että linjaukset kompostien ja muiden samalla alueella olevien elementtien saatiin kohdalleen ja istutuslaatikon suhteet ”kauniiksi”. Sen jälkeen merkkasin kanttauslapiolla alueen reunat ja rupesin kaivamaan aluetta syvemmäksi. Penkkiin tulee vielä reunat, mtta en halua pelkkää kohopenkkiä, koska on parempi, että kasvit pääsevät juurtumaan maan pinnan alapuolelle. Kasvimaa on näin helppohoitoisempi, koska sitä ei tarvitse kastella niin paljon kuin kokonaan maan pinnan yläpuolella olevaa penkkiä.

Homma jäi pahemman kerran kesken – lauantaipäivä loppui tällä kertaa vähän normaalia aikaisemmin, koska jääkiekko… Ollaan myös päätetty, että pidetään joka viikko yksi vapaapäivä, joten sunnuntaina ei menty enää jatkamaan hommia.

keittiöpuutarhan kaivuutyö — Siihen jäi kaivuutyö, kun lätkämatsi alkoi. Siemenet on saatava multaan ensi viikonloppuna, eli helatorstaina on palattava hommiin, oli sää mikä hyvänsä.

Vielä yksi harmillinen takaisku on raportoitava: väliaikaisen kesäkeittiön rakentaminen viivästyy. Koska tontille ei tällä hetkellä tule sähköä, on ruuanlaitto aika hankalaa. Ollaan avotulella vähän jotain makkaraa paisteltu, mutta parempi tulisija olisi tarpeen. Suunnitelmissa on ollut siirtää saunakamarin puuhella pihalle, jotta sillä voisi keitellä vaikka mitä, ja paistaa lettuja. Mutta eipä kantaminen onnistunutkaan – Hella on muurattu jaloistaan lattiaan kiinni, eli piikkaushommiksi menee.

puuhella — Siinä se on. Tiukasti lattiassa kiinni.

Kohta alkaa muuten rakennustyöt! Laajennusosan perustukset on jo suurelta osin valmiina rakennusmiehiä varten.

16.5.202216.5.2022

Turvakengät

Rakennustyömailla ammattilaiset pitävät aina turvakenkiä – ei varmaan ole edes luvallista tulla töihin lenkkareissa tai joissakin vanhoissa kumpparin rähjöissä. Mutta kuinka monella kotitarveremppaajalla on jalassa turvakengät? No, meillä ainakin molemmilla on tästä lähtien, sillä sain mieheltä äitienpäivälahjaksi Sievin tennarimalliset turvakengät. Turvallisuudesta ei kannata tinkiä – omatkin jalat kannattaa suojata törröttäviltä nauloilta tai varpaille putoavilta tiiliskiviltä!

Olipas iloinen yllätys, kun avasin äitienpäiväkortin reilu viikko sitten – siellä luvattiin paitsi paljon onnea, myös turvakengät! Ja koska turvallisuus ennen kaikkea (myös verkko-ostoksissa), sain itse valita kengät ja mitata jalkani koon. Päädyin punaisiin tennarimallisiin kenkiin. Lähetys tuli nopeasti, ja sain kengät jalkaan jo viime viikonloppuna.

Minut tunnetaan töissä mm. siitä, että kannustan tärkeissä asioissa ”vyö ja henkselit” ratkaisuihin, ja että monesti laitan ”kypärän päähän”, kun on joku (rohkea) ratkaisu tehtävänä. Turvakengät täydentävät tätä asukokonaisuutta aika passelisti :).

Uusilla kengillä ympäri tonttia kävelyn lisäksi tein (taas) risusavottaa. Aineksia on nyt useampaan metriin risuaitaa, ja ajateltiin käydä ostamassa jo valmiiksi tolpat, että voidaan aloittaa heti, kun olosuhteet sallivat. Mutta nepä olivatkin loppuneet, ja pitää vähän kierrellä muita lähimyymälöitä. Elämme selvästi pula-aikoja rakennustarvikkeiden suhteen!

Muuten tontilla on tehty maansiirtotöitä, liittymä / pihatie on siirretty uuteen paikkaan, jotta nykyisen tien paikalle pystytään kaivamaan pohjat talon laajennukselle.

Liittymä ennen tasoitusta — Tältä etupiha ja tien paikka näytti vielä lauantaiaamuna. Kaivurimies oli jo kaivanut tien pohjan valmiiksi ja kivimurskakasa oli ilmestynyt tontille.

liittymä valmiina — Muutaman tunnin päästä ylimääräinen maa-aines oli siirretty pois ja murske tasoiteltu ja tärytetty tien pohjaksi.

Tien alta piti kaivaa pois useita isoja syreenejä. Sovittiin kaivuriurakoitsijan kanssa, että otetaan ne talteen ja istutellaan uusiin paikkoihin. Nyt meillä on syreenejä vähän siellä ja täällä ihan lopullisissa paikoissaan ja vielä muutama valeistutettuna ulkorakennuksen taakse. Niitä on jossain vaiheessa (remonttien päätyttyä) tarkoitus pilkkoa pienempiin palasiin ja tehdä tontin molemmin puolin syreeniaitaa.

Mies istuttaa puuta — Osa puista (tässä kylläkin kyseessä vaahtera eikä syreeni) istutettiin ihan mies ja lapio -menetelmällä. Tästä tontin nurkasta on tarkoitus ensi talvena kaataa männyt pois. Ne on alun perin istutettu liian lähelle toisiaan ja ovat muotopuoliksi kasvaneet. Polttopuuta meillä riittää varmaan kymmeneksi vuodeksi, kun kaikki ”hakkuut” tontilla on tehty.

Kaivinkone istuttaa puuta — Sitten oli tällaista heavy duty -istutusta myös. Kaivinkoneella isotkin syreenit saatiin istutettua ilman, että niitä piti katkoa matalemmiksi. Nyt vaan käydään niitä ahkerasti kastelemassa, niin saadaan toivottavasti kukkivia syreeneitä jo tänä kesänä.

Oli kyllä superhieno päivä olla Elviiralla töissä, vaikka illalla olinkin niin uupunut, että nukahdin jo kahdeksalta.

8.5.20228.5.2022

Jätehuoltoa ja daalioiden istutusta

Ollaan ihan urakalla purettu sekä sisä- että ulkotiloja ja huomattu samalla, että jätettä tulee ihan järkyttävä määrä. Kaikki käytettävissä oleva otetaan talteen jatkokäyttöä varten, mutta silti pihaan kertyvä jätekasa on melkoinen. Jätteet pitää tietysti käsitellä asianmukaisesti, ja käsittely- ja kierrätysmaksut on otettava remonttibudjetissa huomioon. Jätehuollon lisäksi viikonloppuun sisältyi pitkästä aikaa puutarhahommia – istutin daaliat ruukkuihin.

purkujätettä — Purkujätettä tuli talon sisältä: seinien lastulevyt, vanhat keittiönkalusteet ja muut uusiokäyttöön kelpaamattomat kalusteet ja huonekalut. Tontilta on lisäksi löytynyt kaikenlaista aikojen saatossa nurkkiin kerättyä, ja nekin lähtevät nyt pois.

Meillä oli suunnitelmissa jo syksyllä ottaa jätelava, jonne purkujätteet heitellään, mutta onneksi ei ehditty tehdä asialle mitään ennen kuin lumet tulivat. Nimittäin näistä keväällä tehdyistä purkamisista on tullut lisää ainakin kolminkertainen määrä purkujätettä. Kuistin eristeenä olleet villat erityisesti yllättivät määrällään. Nyt oli hyvä aika ottaa lava, ja se tulikin aika täyteen.

Ollaan viikonloppuisin nyt oltu aika tiiviisti Elviiralla hommissa, ja perjantai-iltaisin aina vähän suunnitellaan viikonlopun työlistaa. Mulle juohtuikin viime perjantaina mieleen daalian mukulat. Ne ovat talvehtineet edellisen kotimme autotallissa, ja sieltä ne tuotiin tänne kaupunkiasunnon kylmäkellariin, kun maaliskuussa muutettiin. Oli sivumennen sanoen ihan mahtava yllätys, että täällä vielä on asuntokohtaiset kylmäkellarit (pitääkin muistaa laittaa perunaa kasvamaan vähän enemmän tänä vuonna).

Perkasin lauantaina daalian mukulat, ja kaikki näyttivät selvinneen talvesta hengissä. Osassa oli jo selkeitä ituja näkyvissä, joissain aika paljonkin. Tiedän kyllä, että juurakoita voi jakaa, mutta sitä en tiedä, miten.

Daalian juurakko — Mm. tätä oranssinkeltaista lajiketta minulla on kaksi isoa juurakkoa. Molemmissa näkyi isoja ituja. En uskaltanut runnoa mukuloita palasiksi, joten menivät nyt kokonaisina ruukkuihin.

Ensi keväänä lähden jonnekin daalian jako-oppiin, niin saan penkkiin moninkertaisesti täytettä. Nyt sillä ei niin suurta väliä ollut, koska kukkapenkkiä ei vielä ole eikä tänä kesänä varmaan edes tule, vaan kaikki mukulat tulivat ruukkuihin. Laitoin lannoitteet ja kastelurakeetkin jo valmiiksi ruukkuihin, niin nyt ei tarvitse enää muuta kuin kasvaa.

Daaliaruukut — Ihan hyvä määrä ruukkuja tuli. Jos kaikki säilyvät hengissä, niin mulla on kyllä kovat odotukset ensi kevään daaliaistutusten määrästä. Ainakin kolminkertainen määrä pitäisi saada kyllä jakojen jälkeen!

Tässä vielä yksi kiva kuva sisätiloista – tässä näkyy ne monet kerrokset, jotka vuoden 1941 jälkeen seinissä on olleet. Päältä on purettu lastulevy, sen alla oli ainakin neljä kerrosta erilaisia tapetteja ja ohut pahvi. Tiedämme, että olisi suositeltavaa jättää kerrokset silleen, mutta kyllä meidän on tarkistettava seinien kunto, joten puramme nämä hirrelle ennen kuin laitamme uudet huokolevyt päälle. Ollaan on otettu tapetteja talteen, ja tarkoitus on niitä jollain tavalla käyttää sisustuksessa. Yksi idea löytyi Mäntsälän Alikartanosta.

2.5.20228.5.2022

Mitä rakennuttajan pitää tietää?

Juteltiin työkavereiden kanssa vähän aikaa sitten tästä meidän projektista. Yksi työkaveri oli muuttanut uuteen kerrostaloasuntoon ja kertoi, kuinka vaikeaa oli päättää jo niinkin pieni asia, kuin kylppärin pyyhekoukkujen paikat. Mietittiin siinä sitten, että kokonaisen talon rakentamisessa tai rakennuttamisessa taitaa olla niin paljon isoja ja pieniä päätöksiä tehtävänä, että jo sen takia kannattaa miettiä hankkeeseen lähtemistä ainakin kaksi kertaa.

Meille tämä päätösten tekeminen tulikin jo eteen viime viikonloppuna. Tällä viikolla on treffit sähkömiehen kanssa, ja sitä varten pitää päättää (ainakin suunnilleen) pistorasioiden paikat. Me teetetään ”vain” laajennus, mutta kaikki sähköt uusitaan, samoin pääkeskus modernisoidaan, joten myös vanhan puolen pistorasiat pitää miettiä uusiksi.

Äkkiäkös nuo päättää, ajateltiin. No ei ihan. Tässä vaiheessa pitäisi tietää esim. mihin tulee sohva ja tv, miten päin sänky laitetaan pikkuruiseen makuuhuoneeseen? Mille seinälle tulee kiinteitä kaappeja (eli mihin ei kannata suunnitella pistorasioita), missä käytetään tietokonetta ja kahvikonetta? Mistä imurin johto riittää minnekin? Tarvitaanko porstuassa mihinkään sähköä? Mihin ikkunoihin tulee joulun alla kyntteliköt?

pohjapiirustus — Rakennuspiirustuksiin arvailtiin pistorasioiden paikkoja. Samalla ymmärrettiin tarkistaa ovien aukeamissuuntia. Olisi aika paljon harmittanut, jos ulko-ovi olisi tullut ”väärällä” kätisyydellä. Sen kanssa olisi sitten eletty koko loppuelämä.

Merkittiin nyt reilulla kädellä pistorasioita joka huoneeseen, ja toivotaan, että menivät kohdalleen. Niihin varmasti vielä ehtii vaikuttaa – mutta on hyvä kysymys, tiedetäänkö me yhtään enempää silloin kun ne viimeistään pitää päättää kuin mitä nyt tiedetään.

Mutta kyllä oli hyvä, että paneuduttiin asiaan, koska samalla tuli katsottua piirustuksiakin tarkemmin. Huomattiin, että ulko-ovi oli laitettu aukeamaan eri suuntaan kuin miten itse olisimme laittaneet. Onneksi mitään ei vielä ole tilattu, mutta viimeistään tässä kohtaa tajusin, että näitten asioiden kanssa pitää olla tarkkana, eikä toisaalta aikaa ole kovin paljoa, koska toimitusajat ovat pitkät.

Nyt on siis pistorasiat suunnilleen mieitty. Ikkunoissa on vielä pohtimista (esim. mihin tarvitaan tuuletusventtiilit, aukeavat vai aukeamattomat, välirimojen (??) väri ja mitä lasia laitetaan). Sitten olisi mietittävänä viemärin tuuletusventtiilin läpivientipaikka (laajennuskohteessa ei tämäkään mikään itsestäänselvä valinta). Puhumattakaan siitä, millaiset keittiöratkaisut tehdään. Näiden kaikkien kanssa tullaan elämään kauan, ja osa asioista päätetään rakennuksen koko loppuelämän ajaksi.