Mitä jokaisen remontoijan pitää tietää, osa 2

Olemme aloittaneet kesäloman, ja kuvittelimme, että nyt lähtee asiat edistymään. Viikko on nyt lomaa takana, ja alamme huomata, että odotuksemme olivat ylimitoitettuja, ellei peräti katteettomia.

Olemme tehneet vähintään pintaremontin tähän mennessä neljään asuntoon, Elviira on nyt siis järjestyksessä viides. Edellisen talomme remontoimme 20 vuoden kuluessa lattioista kattoon, ja piha myllättiin uuteen uskoon vuosien varrella varmaan ainakin viiteen kertaan.

purettu lattia
Tätä olemme tehneet: purkaneet lattiat auki ja tyhjentäneet eristeet: sahajauhoa ja sammalta pääasiassa.

Luulisi siis, että olisimme oppineet jotain siitä, miten nopeasti (hitaasti) remontit etenevät, mutta ei. Luulen, että kukaan ei koskaan aloittaisi remonttiprojektia, jos joku löisi ennen päätöksiä faktat tiskiin siitä, miten kauan kestää, paljonko työtä vaatii ja kuinka paljon maksaa. Epätoivo ja katumus iskee monta kertaa urakan aikana, mutta yleensä huonot muistot haalistuvat aika nopeasti, kun alkaa olla valmista – ja jonkun ajan päästä sitä on taas valmis uusiin hankkaisiin. (Sivumennen sanoen, koskee myös muita projekteja – sen olen parinkymmenen vuoden projektipäällikkökokemuksella todennut).

Jokaisen remontoijan kuuluu siis tietää, että kaikkeen menee tolkuttomasti enemmän aikaa kuin mitä ikinä pystyy edes kuvittelemaan.

Mutta tämän tämän oivalluksen ei kuitenkaan pidä antaa estää remonttien tekemistä – ei suinkaan! Sen tarkoitus on ainoastaan säästää hermoja ja antaa paremmat yöunet. Jos ei tullut tänään kokonaan valmista, niin tuli edes edistystä. Ja jos tuli takapakkia, niin sekin varmasti hyvästä syystä, ja takaa paremman lopputuloksen.

Mukavia ja hyvää mieltä tuovia töitä kannattaa tehdä vähän joka välissä, edes vähän. Minulla sellainen oli kukkahyllyn väkertäminen vanhoista A-tikkaista ja ruukutusterassin siivoaminen.

ruukut tikkailla
Nyt hyllyyn mahtuu vain ruukkuja, mutta poistan niistä jossain välissä joka toisen askelman, niin saan myös kukkia mahtumaan muuallekin kuin ylähyllylle.

Ilahduin myös keittiöpuutarhan rehevästä kasvusta. Harvensin porkkanat ja punajuuret, jälkimmäisten naatit paistelin fetajuuston kanssa uunissa, ja hyvää tuli!

porkkanamaa
Hienosti on kaikki kylvöt onnistuneet, vaikka nämäkin kylvettiin ennen laatikon rakentamista, ja saivat ehkä vähän siipeensä rakennusaikana.

Iloa tuottivat myös puretut lattialankut, jotka ovat oikein hyvässä kunnossa, ja mukavan leveitä. Ei vielä tiedetä, päätyvätkö ne takaisin lattiaan vai jonnekin muualle, mutta talteen otettiin ja naulat poistettiin.

leveä lattialankku
Ennen on tehty kunnon lankkua. Mukavan leveää.

Ja vielä yksi käytännöllinen ilon aihe. Saimme siirrettyä kuivakäymälän sopivampaan paikkaan. Nyt minäkin pääsen pissalle, eikä tarvitse lähteä paikallisiin kauppoihin tai kahvilaan joka hädässä :).

kuivakäymälä
Biolanin erotteleva kuivakäymälä on ehkä siistein ulkohuussi, mitä voi ajatella.

Tylsiä hommia

Sosiaalisessa mediassa julkaistaan usein vain hienoja kuvia, ja blogeissa kirjoitetaan siisteistä ja päräyttävistä jutuista. Pakko on kuitenkin sanoa, että oikeasti tylsiä hommia ja karmeita näkymiä on paljon enemmän kuin niitä hienoja.

Tässäpä lyhyt ja nopeasti kerätty lista mälsistä hommista, jotka on pakko tehdä vaikka yhtään ei huvittaisi. Kysyin mieheltä listaan täydennystä: ”mitäs kaikkia tylsiä hommia siellä onkaan?”, ja vastaukseksi sain: ”vaikka mitä”. Eikä ihme, sillä nyt ollaan sellaisessa vaiheessa, että viimeisen parin viikon aikana ei mitään muita ole ollutkaan. Ja kun olosuhteisiin lisätään vielä helle ja paarmat, niin nyt ei kovin inspiroitunut ole ole.

Tylsät hommat tontilla:

  • Purkaminen yleisesti: hikistä ja pölyistä hommaa. Suojavarustus välttämätön, ja silmälasit aina huurussa
  • Erityisen inhottavaa on sellaisten paikkojen purkaminen, jossa on eristeenä lasivillaa. Kutisee. Paljon.
  • Lattian purkaminen: varsinkin jos haluaa lankut ehjinä talteen. Hidasta, tarkkaa ja hikistä hommaa. Alla yleensä vielä eristeet (ks. edellinen kohta).
  • Naulojen irroitus: yleensä naulat on tosi tiukassa, vääntyneitä, ruosteessa ja oksankohdan läpi naulattu. Putoavat helposti maahan, ja lähes mahdoton löytää nurmikolta.
  • Purkunaulojen etsiminen nurmikolta: erittäin turhauttavaa, mutta tärkeää hommaa
  • Taapelointi: mahdotonta löytää hyvää paikkaa, joka a) olisi helposti saavutettavissa mutta b) ei ole muun toiminnan tiellä
  • Piikkaus: purkamisen pölyisempi ja meluisampi sukulainen.
  • Siivous: sitä saa tehdä koko ajan, eikä työn jälki näy kuin hetkeksi (koska purkaminen)
  • Puretun seinän pressuttaminen: Pakollinen työ, mutta inhottava. Pitää tehdä usein, jos sisätiloihin vievä ovi jää pressun alle.
  • Istutusten kastelu: menee kyllä, jos on kaksi kastelijaa. Toinen pumppaa vettä kannuihin ja toinen kantaa ja kastelee. Mutta yksin hidasta ja raskasta.
  • Tavaroiden siirtely paikasta paikkaan: kun tavaraa on enemmän kuin tilaa tai ei ole ollut aikaa järjestää tavaroiden varastointia järkevästi, on koko ajan jotain hukassa tai kasojen alimmaisena. Jatkuva tetris kamojen kanssa.
  • Risukasojen managerointi: Periaatteessa tykätään risuista, koska niistä saa haketta ja hienoja aitoja. Mutta koska ei ole mahdollisuus tehdä juuri nyt kumpaakaan, mutta suunnitelmissa on kuitenkin jossain vaiheessa hyötykäyttää risut, ovat ne koko ajan tiellä. Mahdotonta löytää sellaista paikkaa, josta niitä ei joutuisi ainakin kertaalleen siirtämään pois, koska ovat tiellä.
  • Kaatopaikkakuormien järjestely: kun on vain henkilöauto käytettävissä, pitää kaatopaikkakuormat optimoida. Puretut materiaalit pitää pilkkoa sopiviin palohin ja säkittää, että niitä voi kuljettaa. Jos järjestelmä pettää, on vuorossa:
  • Auton perusteellinen siivous. Ks. edellinen kohta, mutta syynä voi olla myös likaiset remonttivaatteet.

Onneksi mukaviakin hommia on, ja vilkas mielikuvitus, jonka avulla pystyy pitämään katseen siinä (mahdollisesti) joskus koittavassa hetkessä, kun kaikki on valmista. Tai ainakin sillä lailla kesken, että se ei enää niin paljon häiritse.

Yllä muutama kuva tämän päivän inhokkihommista. +28 astetta varjossa ei tuonut päivään yhtään lisää hohtoa.