Vanhan hirsimökin laajentaminen

Sillä aikaa, kun olemme itse äheltäneet vanhalla puolella pintoja uusiksi, on rakennusporukka tehnyt töitä laajennusosassa. Laajennukseen tulee nykyajan mukavuudet, mutta samalla tavoitteena on tehdä siitä sellainen, että se yhdistyy vanhaan osaan niin luontevasti, että ulkoa päin ei välttämättä sitä laajennukseksi edes huomaa.

Mökin laajentamisen syy oli varsin yksinkertainen: haluamme Elviirasta sellaisen talon, että voimme halutessamme muuttaa sinne vaikka kokonaan. Mutta vanha mökki on sen verran pieni, että sinne ei olisi mahtunut kunnolla edes keittiötä, saati kylpyhuonetta.

Laajennuksen jälkeen rakennuksen pinta-ala n. tuplaantuu alkuperäisestä koosta n. 80 neliöön. Meillä ei alun perin ollut tarkoitus ihan niin isoa lisäosaa tehdä, mutta jotenkin se nälkä vaan kasvoi syödessä. Pikku mökkimme jatkoksi tulee siis lisää tilaa keittiölle, ja rakennuksen eteen rekennettavaan kuistiosaan tulee kylpyhuone, eteinen ja pikkuinen työtila. Työtila ei olisi ollut mitenkään pakollinen, mutta se helpottaa etätöitä, ja mies voi myös käyttää sitä omiin kirjoitushommiinsa.

Laajennuksen suunnittelu alkoi reilu vuosi sitten (lue lisää täältä), ja rakennuslupa saatiin muutamassa päivässä, kun kaikki tarvittavat paperit oli ladattu lupapisteeseen. Rakennusluvan ehtona oli, että liitymme paikalliseen vesi- ja viemäriosuuskuntaan, joten sen jälkeen ei tarvinnut miettiä jätevesiasioita. Kun vielä päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että vanhaan osaan ei laiteta vesijohtoja tai viemäröintejä, niin niiden vetäminen yksinkertaistui huomattavasti.

pohjapiirros
Tässä kuvassa tummalla merkityt seinät ovat laajennusosaa. Kaikki vesipisteet ja viemärit tulevat samaan päähän uutta osaa.

Koska vanhaa puolta eivät koske nykyajan rakennusmääräykset, olemme voineet remontoida sitä perinnemeiningillä. Mutta laajennus on tehty voimassaolevien normien mukaisesti ja moderneilla materiaaleilla. Ulkoseiniin laitettiin tuulensuojalevyt ja villat niiden sisäpuolelle.

Uudelle puolelle tulee lämmitykseksi lattialämmitys. Lattiaan laitettiin valun alle styroksit. Lattialämmityskaapeli kiinnitettiin valuverkkoon.

Yläpohja eristetään talon osalta puhallettavalla selluvillalla, mutta kuistin yläpohjassa on käytetty XPS-eristelevyä. Kuistin katto on sen verran matalammalla, että sinne ei olisi saatu tarpeeksi eristettä muulla tavalla.

Laajennusurakkaan kuuluvat vielä väliseinien pystytykset, oviaukkojen tekeminen hirsiseiniin keittiöstä porstuaan ja työtilasta tupaan sekä lopuksi ulkolaudoitus ja ulko-ovien asennus. Sen jälkeen alkaakin meidän hartiapankkiurakkamme, eli kaikki sisätyöt: seinien tasoitus, tapetointi ja maalaus, lattioiden laatoitus ja kattojen panelointi.

Tässä kuvassa on eteisen ja työtilan välinen seinä lähes valmis. Se tehdään varmaankin loppuun vasta sitten, kun työtilan seinään puhkaistaan oviaukko tupaan.

Erilaisten ilmanvaihtoputkien kuljettaminen katolle aiheutti vähän päänvaivaa, ennen kuin niille löydettiin hyvä reitti. Tuuletusputkia ei suositeltu laitettavaksi kuistin katolle, ettei mahdollisesti talon katolta valuva lumi ja jää vaurioita putkia. Kuistilta tuotiin alakautta porstuan puolelle putki radon-tuuletukselle ja viemärin huohotusputki. Nämä putket vietiin porstuan ulkoseinää pitkin välipohjaan ja sieltä katolle. Kylpyhuoneen tuuletusputki vietiin kuistin yläpohjan kautta talon yläpohjaan ja katolle riviin kahden muun tuuletusputken kanssa.

Keittiöstä tulee vielä liesituulettimelta putki katolle, se tulee toisen lappeen puolelle. Jos olisimme olleet kaukaa viisaita, olisi nämä kaikki putket voinut niputtaa toiseen ”piippuun”, jolloin olisi säilynyt vanhan talon illuusio myös katon osalta. Mutta tämä tuli mieleen vasta siinä vaiheessa, kun se oli jo myöhäistä.

Remontissa oleva talo
Katon läpiviennit rivissä. Arvostamme erityisesti remonttimiesten silmää näiden asentamisessa nätisti tasavälein.

Puiset lattialistat vanhaan tyyliin

Yhteistyö: Tunnepuu Oy

Vanhaan taloon kuuluu puiset lattia- ja kattolistat, joissa on vähän profiilia ja sekä leveyttä että korkeutta. Näitä listoja ei löydy perus rautakaupoista, vaan kannattaa suunnata höyläämölle, joka tarpeen mukaan voi tehdä listat vaikka ihan oman mallin mukaan. Askolalainen TunnePuu on juuri tällainen yritys, ja me löysimme listat heidän vakiovalikoimastaan.

Kun rupesimme etsimään listoja, meillä oli oikeastaan kaksi kriteeriä: listojen piti ensinnäkin tietysti miellyttää omaa silmää. Lisäksi halusimme riittävästi korkeutta ja paksuutta, jotta saamme mahdolliset seinän ja lattian saumassa olevat raot ja katon ja seinän rajaan laitetun ilmansulkupaperin piiloon listan alle. Saimme TunnePuusta vinkin ystävältämme ja naapuriltamme, joka asuttaa vanhaa pappilaa ja kävimme katsastamassa vaihtoehtoja.

Höyläämöllä oli hyvä perusvalikoima listoista, ja otimme ensikäynnillä niistä muutamia mallipaloja mukaan: pari lattia- ja kattolistaa ja myös ikkuna- ja ovilistamalleja. Näitä sitten mallasimme tuvassa, ja päädyimme mallipalojen perusteella 10 cm korkeisiin lattialistoihin ja 7 cm kattolistoihin. Huomaa alla olevassa kattolistakuvassa ruskea ilmansulkupaperi, joka jää listan taakse.

Pekka TunnePuulta toimitti listat Elviiraan – ja tässä muuten yksi hyvä syy suosia paikallista: järkevät ja yleensä joustavat toimitukset.

Jos etsit vastuullisesti toimivaa höyläämöä, niin TunnePuu kannattaa käydä katsastamassa. Yrityksen arvot perustuvat vastuullisuuteen ja ekologisuuteen.

Laskeskelin listojen menekin tupaan, ladoin tarvittavan määrän suojapaperin päälle tupaan ja ryhdyin maalaushommiin. Lattialistat maalasin lattian värillä ja kattolistat katon värillä.

Varsinainen listoitustyö teetettiin luottotimpurillamme Janilla. Hän on tosi taitava ja tarkkatöinen kaveri, ja koska listat eivät ole koko korkeudelta yhtä paksuja, ei jiiriin sahaaminen ole sellaista mitä suosittelisimme kokeilemaan, jos ihan ensimmäistä kertaa listoitat. Jälkeenpäin tuli mieleen, että kattolistojen alle jäänyt paperi olisi toki kannattanut liimata kattoon, jotta varmasti olisi estetty veto, mutta eiköhän suurimmat ujellukset tälläkin ratkaisulla saada kuriin.

listoitettu huone
Tuvassa on nyt lattia- ja kattolistat!

Ikkunoiden ja ovien koristelistat ja myös niiden sävy on meillä vielä päättämättä. Ikkunoiden osalta päätös sävystä on helppo, se noudattelee ikkunoiden väriä, mutta ovien kohdalla vaihtoehtoja on useampia. Olemme nähneet kivoja ratkaisuja, joissa listat ovat saman väriset kuin lattialistat – mutta ihan yhtä kivoja, joissa ne ovat eri väriset. Käytännön ratkaisuna ollaan joka tapauksessa päädytty siihen, että laitetaan ovien alareunoihin ”välipalikat”, koska lattia- ja ovilistat tulevat olemaan kuitenkin olemaan eri levyiset ja myös varmaankin eri paksuiset. Mallauspalat on jo tuvan ja porstuan väliseen oveen laitettu, mutta nyt ollaan vähän ruvettu miettimään, että jos kuitenkin jotain pientä kuviota tai profiilia pitäisi noihin palikoihinkin saada. Inspiraatiota on haettu mm. juustomuottien kuvioinnista.

oviaukon alakulma
Tämä välipalikka alkoi näyttää silmiimme kovasti tylsältä, joten jatkoa seuraa…

Vanhan puulattian maalaaminen

Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas

Pikku talomme tuvan vanhat lattialankut laitettiin takaisin paikalleen alapohjan uusimisen ja eristämisen jälkeen (tästä prosessista lisää täältä). Lattian kunnostus oli pitkä prosessi, ja tuntui melkein epätodelliselta, että viimein ollaan maalausvaiheessa.

Lattiamaalin valinta oli melkein yhtä pitkä prosessi kuin lattian kunnostus (tosin ei lähellekään yhtä pölyinen ja hikinen). Meillä tärkeimpänä kriteerinä valinnassa oli lujuus. Lattian maalaus on helppoa, kun yhtään huonekalua ei ole vielä kannettu sisään, mutta jättimäinen työmaa, kun talossa jo asutaan. Emme halua joutua tekemään maalausta uudelleen heti parin vuoden päästä.

Googlauksen ja Facebookin vanhoihin taloihin liittyvien ryhmien kautta maaliksi valikoitui Virtasen Maalitehtaan Porstua. Se on saanut hyviä arvioita kestävyydestään, ja Virtasen maalit yleisesti ovat antaneet hyviä maalauskokemuksia. Meillä oli ajatuksena maalata lattia saman väriseksi kuin mitä se oli alun perin ollut, ja valitsimme Virtasen Rödharu-sävyn.

Maalipurkki Virtasen Porstua
Valmiina maalaukseen

Kun sitten aloitin maalausta, totesin, että sävy ei ihan ollutkaan sitä mitä olimme ajatelleet, vaan jonkun verran punaisempi. Mutta meillä kävikin tässä lopulta hyvin, koska maalin sävy ratkaisi asian, mikä meitä vähän oli mietityttänyt – eli miten lattiamaalin sävy sopii tapetin ja seinämaalin kanssa yhteen. Tämä valitsemamme väri nimittäin sointuukin niihin paljon paremmin kuin alkuperäinen ruskea. Joka tapauksessa vinkkimme on, että kannattaa ostaa testierä maalia ennen valintaa, jos et ole sävystä varma.

Puoliksi maalattu lattia
Tässä kuvassa näkyy vanhan ja uuden sävyn väriero hyvin.

Porstuaa on kahta eri kiiltoa: kiiltävä ja silkinhimmeä. Me valitsimme silkinhimmeän, koska vanha lattia on täynnä ns. elämisen jälkiä: koloja, naarmuja ja kaikenlaisia muita kolhuja. Silkinhimmeä on kiiltävää armollisempi lattian kunnolle.

Maalasin lattian kokonaan pensselillä. Monissa ohjeissa ohjeistetaan käyttämään telaa, mutta itse tykkään enemmän siveltimen jäljestä. Eikä nämä meidän huoneet niin isoja ole, etteikö jaksaisi pensselin kanssa sutia – ja tässä kohtaa vielä muistutuksena, että maalipensselin laadusta ei sitten kannata tinkiä. Yhtään karvaa ei lähtenyt koko maalauksen aikana, mikä teki omalta osaltaan työn helpoksi. Maali myös levittyi vaivatta ja tarttui hyvin, eikä urakka kestänyt paljon tuntia kauempaa. Tähän vanhaan lattiaan riitti yksi kerros uutta maalia, kun alla oli vanha maalattu pinta.

Maalattu lattia Virtasen Porstualla
Valmis! Tässä maalipinta kiiltää, mutta kiilto himmeni, kun maali kuivui. Ai että tuli hieno!

Yksi kohta lattiassa aiheutti vähän päänvaivaa: kellarin luukussa on rinkula, josta luukku nostetaan ylös. Arvottiin vähän, miten saadaan pysymään se pystyssä niin että emme sotke sitä maaliin. Vähän jo harkittiin koukun ruuvaamista kattoon ja rinkula langalla sinne kiinni. Mutta kattokin oli jo maalattu, niin tämä tuntui vähän ylimitoitetulta ratkaisulta. Lopulta naulattiin lattiaan naula pystyyn ja rinkula sitä vasten nojaamaan. Lattiassa on muutenkin niin paljon jälkiä, että yksi lisää ei näy missään.

Kellariluukun vedin
Näin ratkaistiin ainoa hankala paikka lattian maalauksessa.

Osaako tekoäly kirjoittaa blogia

Meillä on töissä kova tekoälybuumi menossa, ja työkaveri on innokkaasti testaillut mm. tekstin tuottamista tekoälyllä. Minä ajattelin sunnuntain ratoksi kokeilla, miten onnistuu tekoälyltä artikkelin kirjoittaminen vanhan puulattian maalaamisesta.

Kokeilin tekstin tuottamista palvelulla nimeltä Smodin. En tiedä, oliko tämä hyvä valinta vai ei, mutta se sattui tulemaan Googlen hakutulosissa ensimmäisenä. Palvelussa piti kirjoittaa n. viiden sanan mittainen otsikko, ja ennen tekstin tuottamista kysyttiin vielä näkökulmaa tai alaotsikkoa. Minulla nämä olivat ”Vanhan puulattian maalaaminen öjlymaalilla” ja ”Puulattian maalausprosessi”. Tekoäly tuotti minulle kuuden kappaleen mittaisen tekstin – mutta blogitekstiksi siitä ei ainakaan tällaiselle kielioppinipolle olisi. Yllättävän hyvää tekstiä kuitenkin, suomen kieli ei ole varmastikaan helpoin oppia – koneellekaan. Kirjoitukseen oli myös listattu lähteet, joiden perusteella teksti oli tuotettu. Laitan tähän nyt ensimmäisen kappaleen tuosta tekstistä.

Disclaimer: TÄMÄ EI SIIS OLE OMAA TEKSTIÄNI, VAAN TEKOÄLYN TUOTTAMAA. Tuskin näitä ohjeita seuraamalla vahinkoa saa, mutta en silti ihan omiin nimiini tuota ottaisi :). Kopioin tekstin suoraan sellaisena kuin se oli, eli en ole tehnyt mitään korjauksia tai muita muokkauksia. En käsitä, mikä tuo 3: tuossa alussa on, koska kyseessä on tosiaan ensimmäinen kappale tekstistä. Ehkä vaiheet 1 ja 2 ovat ylittäneet tekoälyn ymmärryksen.

Vanhan puulattian maalaaminen öjlymaalilla

Puulattian maalausprosessi
3: Pohjustus ja pohjamaali Vuoraa jalkalistat maalausteipillä, tai jos olet jo poistanut, seinän alaosa, jos uskot saavasi siistin viimeistelyn siveltimellä ilman suojamerkkiä. Maalaa aiemmin valmisteltu pinta noin 20 % uudella pinnalla, noin 10 % ohennetulla puulattiamaalilla ja anna kuivua. Jos maalaat puuta, joka sisältää paljon hartsia, tanniinia tai muita vaikuttavia aineita, pohjustele pinta erityisellä pohjamaalilla ennen ensimmäisen maalikerroksen levittämistä. Erikoispohjuste parantaa maalin tarttuvuutta eksoottiseen (öljyiseen) puulaatuun ja estää maalattua pintaa tahrautumasta puun vaikuttavien aineiden vaikutuksesta. Anna pohjamaalin kuivua vuorokausi ennen varsinaista maalausta puulattiamaalilla. Tarkista kuivuneet pohjamaalatut lattiat jo ennen maalausta ja korjaa pohjamaalin heikot kohdat tuoreella kerroksella. Käytä suurta sivellintä reunojen maalaamiseen. Maalaa seuraavaksi loput lattiasta telalla. Rullan jatkovarsi helpottaa työtä, mutta se ei ole välttämätön. Tee hyvää työtä vakavasti. Kolme ensimmäistä työvaihetta ovat ehdottomasti tärkeimmät lopputuloksen kannalta.

Siinä oli ensimmäinen kappale tekoälyä. Myöhemmissä kappaleissa oli ehkä vieläkin enemmän hölynpölyä, niin kuin vaikka se kohta, jossa maali voidaan poistaa ei-toivotuilta pinnoilta nukkaamattomalla liinalla, joka on kostutettu puurätillä. Aikamme tätä mietittiin, ja tultiin siihen tulokseen että tässä oli ehkä tarkoitettu tärpättiä. Tekoäly on ilmeisesti kuin joukko asiantuntijoita Mikki Hiiri Keisarina -sarjakuvassa :D. Onneksi luettiin tämä vasta sen jälkeen, kun lattia oli maalattu, koska muuten olisi ollut vaikea tehdä hyvää työtä vakavasti.