Puutarha muuntuu tarpeen mukaan

Iso osa tontistamme on tällä hetkellä kaikenlaisen purkutavaran varastontipaikkana. Olemme säästäneet kaiken käyttökelpoisessa kunnossa olevan: puretut ikkunat, lattialaudat, seinäpaneelit jne. Keväällä naamioin yhden lautataapelin kesäkukkaistutuksella, nyt kukat ovat kukkimisensa kukkineet, ja paikalle tuli muuta käyttöä,

Yksi purkulautataapeleista oli aika näkyvällä paikalla, ja (aivan oikein) ennustin, että se tulee olemaan siinä useamman vuoden. Rupesin miettimään, miten sen saisi näppärästi naamioitua. Paikka on aurinkoinen ja valoisa, ja aika sopiva kahvittelulle. Rahtasin taapelin eteen muutaman tarpeettoman oven ja tontilla pyörineet valuverkot pystyyn ovien eteen. Köynnöstuki oli valmis.

Pieni pöytä ja tuolit
Noiden ovien taakse kätkeytyy lautataapeli, jossa on mm. porstuan vanhat lattialaudat.

Tontti on täynnä rikkaruohoja, joten en voinut suoraan istuttaa mitään tuohon(kaan) kohtaan. Helpointa tässä kohtaa oli tehdä kohopenkki, johon taimet istutetaan. Reunukseksi väsäsin matalan pajuaidan, eli pujottelin pajun oksia maahan pystytettyjen tolppien välistä. Tässä ei nyt paljon Strömsötä leikitty, reunus ei tule varsinaisesti näkymään mihinkään, joten vähän krouvimpikin malli kelpasi hyvin.

pajusta tehty reunus
Eihän se kovin taidokas ole, mutta ajaa asiansa kohopenkin reunuksena.

Sitten vaan biokangas penkin pohjalle, multaa päälle ja taimet maahan. Penkin reunoille istutin kesäkukkia kukkaruukkuihin ja eteen laitoin pari loppuunkäytettyä räsymattoa. Sitten vielä tuolit ja pöytä, ja kahvipaikka on valmis.

kahvipaikka ja kukkia
Tässä kahvittelupaikka reilun kuukauden päästä rakentamisesta. Punaiset kosmokset saivat pian seurakseen keltaisia kosmoksia ja erilaisia daalioita. Kaikkein kukkemmista ajoista ei (tietenkään) ole kuvaa.
kosmoskukkia ja tuoksuherneitä
Kosmokset ja tuoksuherneet olivat hyvä valinta tähän. Kukinta oli runsasta, ja kukkia riitti maljakkoonkin.

Kesä oli ja meni (ja taidettiin me pari kertaa ehtiä tuossa istuakin). Nyt syyskiireistä tärkein on varmistaa, että kaikki kukkapenkkeihin istuttamista odottavat taimet saadaan maahan hyvissä ajoin ennen pakkasia.

kahvipaikka ja kukkia
Kukat vetelevät viimeisiään. Aika ottaa tämä paikka muuhun käyttöön

Kaikki kukkapenkin pohjat pitää meillä tosiaan kaivaa: vanha maa poistaa, laittaa kaivannon pohjalle rikkaruohoeste ja laittaa uutta multaa päälle. Viime viikolla ymmärsin, että en mitenkään ehdi kaivaa tarpeksi penkkiä, että saisin kaikki taimet istutettua, eli jonkunlainen väliaikainen istutus on kyhättävä.

Hokasin, että kahvittelupaikan alla olevat matot ovat enimmät rikat tukahduttaneet, joten se kävisi hyvin väliaikaisesta istutuspaikasta. Tuumasta toimeen: siirsin kaikki kukkauruukut uuden kasvihuoneen viereen, ja myös pöytä ja tuolit saivat uuden paikan. Matot pois, pieni muokkaus ja vähän lisämultaa maahan. Melkein kaikki taimet mahtuivat tähän valeistutukseen hyvin, ja jos en niitä ensi keväänä vielä ehdi siirtää varsinaiseen paikkaansa, niin voivat tuossa elellä vaikka koko ensi kesän,

kukkapenkki
Kahvipaikan tilalla on nyt valeistutus. Paras istutuspaikka tämä ei ole, koska koivu on reilun parin metrin päässä. Mutta kyllä tämä ainakin vuoden verran menee, kun vaan muistaa kastella.
pöytä ja kaksi tuolia
Kahvipaikka siirrettiin kasvihuoneen viereen. Siihen paistaa mukavasti aurinko, ja ainakin eilen hyvin tarjettiin päiväteet siinä juoda. Kasvihuoneen ikkuna-aukot on pressutettu, koska ikkunoita ei vielä saa paikalleen. Se on muuten sitten ihan toinen tarina vielä.

Laventelin lisääminen pistokkaista

Laventelia voi hyvin kasvattaa ainakin eteläisessä Suomessa. Kun on yhden laventelipuskan saanut hyvään kasvuun, sitä voi lisätä helposti uusiksi taimiksi.

Laventeli vaatii kasvupaikakseen hyvin läpäisevän kalkkipitoisen maan ja lämpimät olosuhteet. Kuivuus ei sitä kesällä häiritse, mutta talvimärkyyttä se ei kestä. Olen yleensä talveksi peitellyt laventelit havuilla, mutta olen myös kuullut, että ne ovat talvehtineet ihan paljainakin.

laventelipenkki
Laventelipenkki vanhalla pihallamme. Tässä on takana todella kuiva kesä, kertaakaan emme kastelleet laventelia.

Laventeli on ikivihreä kasvi, eli maanpäälliset osat eivät kuole talvella. Kun kasvukausi alkaa, laventelia suositellaan leikattavaksi, että se tuuheutuu. Näistä leikatuista oksista saa pistokkaita, joista saa sitten aikanaan uusia taimia.

Pistokkaista lisääminen on myös siitä hyvä lisäämistapa, että silloin uusista taimista tulee varmasti samanlaisia kuin alkuperäinen kasvi. Eli jos laventelisi on talvehtinut hyvin, niin uudetkin taimet todennäköisesti kestävät talven.

laventelipistokkaat
Laventelin pistokkaita istutusta odottamassa.

Pistokkaita voi tehdä oksista, jotka eivät vielä ole puutuneet. Karsi oksista alimmat lehdet pois ja katkaise latva. Tökkää pistokkaat istutusmultaan niin, että ne ovat ihan ruukun reunan lähellä. Silloin ne eivät kärsi liiasta märkyydestä.

pistokkaat istutettuna
Pistokkaat ruukutettuna ja typistettyinä.

Tänä kesänä omat pistokkaani onnistuivat todella hyvin. Ruukutin ne huhtikuun lopussa, ja nyt niissä oli jo isot juuret.

Laventeli viihtyy Elviiralla navetan edessä, joka on tontin aurinkoisin paikka. Ostin siihen kesällä toisen taimen, jonka vakuutettiin olevan vaaleansininen tähkälaventeli, mutta se olikin punainen tupsulaventeli. Otin sen pois ja istutin pistokkaista sen paikalle kaveria vanhalle taimelle.

laventelipenkki
Tämä kuva on heinäkuulta. Tässä uusi laventelin taimi alkaa jo paljastaa todellisen värinsä.

Uuden penkin tein saunan edustalle, johon myös paistaa aurinko suurimman osan päivästä. Kaivoin istutuskuopan, laitoin pohjalle muovittoman biokankaan ja istutusalustaksi ihan perus säkkimultaa, johon lisäsin vähän kalkkia ja kaikki vermikuliitit mitä mulla oli jäljellä. Katsotaan oliko tämä seos nyt hyvä, se nähdään keväällä. Tähän penkkiin pääsi siemenistä kasvatettuja taimia, pistokastaimia ja se punainen tupsulaventeli (vaikka en siitä oikein tykkääkään).

pistokkaat istutettuna
Peukut pystyyn, että talvehtiminen onnistuu! Parin vuoden päästä tässä toivottavasti jo tuoksuu ja perhoset pörräävät.