Cottage Garden Archives - Villa Elviira

20.7.2024

Tukholma remontoijan ja puutarhurin silmin

Tukholma on helppo matkakohde, jossa on paljon kaikenlaista kiinnostavaa vanhoista taloista ja puutarhasta kiinnostuneille. Myös hyviä kirpputoreja löytyy, ja valikoima erityisesti kodintarvikkeissa on vähän erilainen kuin Suomessa.

Tehtiin Handy Husbandin kanssa parin yön reissu Tukholmaan. Pääkohteemme siellä oli Sekelskifte-myymälä, joka on vähän vastaava kuin Suomen Domus Classica. Muuten olimme liikkeellä hyvin vapaalla agendalla, päätettiin ainoastaan, että jätetään tällä kertaa vanhat kaupungit ja kuninkaanlinnat sun muut perinteiset kohteet kokonaan pois ja tutustutaan muuten keskustan lähiympäristöön. Tässä meidän suositukset, joista osa löytyi ihan vaan päämäärättömän vaeltelun seurauksena. Suosittelen siis sitäkin.

Humlegården

Matkalla pääkohteeseemme Sekelskifteen osuttiin puistoon, joka oli joskus muinoin lyhyen aikaa toiminut humalatarhana, ja siitä nimi Humlegården. Puisto oli rauhallinen ja siellä oli paljon hyviä paikkoja vaikka piknikille, mutta me katselimme erityisesti pientä keittiöpuutarha-aluetta ja vanhoja hienoja puita. Puut kasvoivat ihan vinksin vonksin, osaa oli tuettu ja osaa ei, vaikka näyttivät ihan siltä, että tarvetta olisi. Vieressä on myös kansalliskirjasto, joka oli ihan kiva sekin nähdä – Helsingissä sijaitseva vastaava on kyllä paljon hienompi.

vanha puu — Vasen kuva: Kuvaamisen arvoisia puita olisi ollut useampiakin, mutta tämä valikoitui hienon tyvensä vuoksi. Kaksi muuta kuvaa ovat keittiöpuutarhasta. Portti on niin komea, että saman tapainen varmasti jonnekin Elviiran maillekin jossain vaiheessa tehdään. Samoin nuo hienot kasvatuslaatikoiden reunat melko varmasti johtavat toimenpiteisiin myös meillä.

portti — Vasen kuva: Kuvaamisen arvoisia puita olisi ollut useampiakin, mutta tämä valikoitui hienon tyvensä vuoksi. Kaksi muuta kuvaa ovat keittiöpuutarhasta. Portti on niin komea, että saman tapainen varmasti jonnekin Elviiran maillekin jossain vaiheessa tehdään. Samoin nuo hienot kasvatuslaatikoiden reunat melko varmasti johtavat toimenpiteisiin myös meillä.

Sekelskifte-kauppa

Olemme selanneet usein Sekelskiften verkkokauppaa ja suunnitelleet ostavamme vaikka mitä. Olimme tällä kertaa matkalla kaikista halvimmilla lentolipuilla, eli vain penkin alle laitettava laukku sisältyi. Olimme kyllä varautuneet ostamaan lisää matkatavaratilaa paluumatkaksi, mutta jonkunlaisena pidäkkeenä tuo rajaus kuitenkin toimi. Ihan heräteostoihin ei huvittanut ryhtyä.

Myymälä oli tosi pieni, eikä oikeastaan juurikaan poikennut Domus Classican vastaavasta Helsingissä. Mutta hienoa katsottavaa löytyi kyllä. Ovikelloja syynäsimme tarkkaan, koska se oli vähän niin kuin ostoslistalla. Päätettiin kuitenkin jättää vielä tässä vaiheessa ostamatta, vaikka pikaiset whatsapp-neuvottelut käytiinkin sähkömiehen kanssa asiasta. Sekelskiften ovikellot vaativat erillisen muuntajan, ja vähän mietitytti sen sijoittaminen pois näkyvistä. Jätettiin asia siis hautumaan ja ostettiin vain metalliset ritilät kivijalassa oleviin kellarin tuuletusaukkoihin.

ovikelloja — Sekelskiftessä kannattaa käydä, vaikka ei olisikaan mitään ostamassa. Kauniita tavaroita olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään. Kamiinoihin jäi ihan kauhea mieliteko, vaikka ei sellaista tarvitakaan.

suihkuja — Sekelskiftessä kannattaa käydä, vaikka ei olisikaan mitään ostamassa. Kauniita tavaroita olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään. Kamiinoihin jäi ihan kauhea mieliteko, vaikka ei sellaista tarvitakaan.

Korkeita paikkoja

Tukholma on kaunis kaupunki, vanhoissa taloissa riittää katseltavaa katutasossakin, mutta olipa kiva löytää paikallinen tähtitorninmäki Observatorielunden. Sieltä avautui tosi hienot maisemat yli kaupungin. Tämäkin paikka löytyi vahingossa, kun etsimme yhtä kirpputoria.

Toinen hieno näköalapaikka löytyy osoitteesta Sveavägen 44, eli Urban Delin kattoterassi. Ollaan käyty tällä terassilla aikaisemminkin, mutta nyt ei meinattu tätä ensin löytää – nimi oli vaihtunut sitten viime käynnin. Sisäänkäynti terassille on vähän piilossa, sinne mennään aulatilan läpi ihan rakennuksen perälle, ja ylös hissillä joka on oven takana, vähän niin kuin rappukäytävässä. Terassi on sokkelomainen paikka, josta näkee joka suuntaan. Hyvät koktailit täällä myös!

kaupunkinäkymä — Vasen kuva Observatorielundenilta. Siellä oli oikein penkit laitettu näköalan ihailijoille. Oikeassa kuvassa näkymä Urban Delin kattoterassilta. Ei näytä korkealta, mutta tuo piha-alue on myös kattoterassi, arviolta 6-7 kerroksen korkeudella!

Kirpputorit

Olin kaivellut etukäteen jo muutaman kirpputoriosoitteen, käytiin vain Fida-tyyppisissa paikoissa, koska emme mitenkään erityisesti etsineet vaatteita, joille kyllä löytyy Relove-tyyppisiä (aika kalliitakin) paikkoja myös Tukholmasta.

Humana-kirpputorit olivat mielestäni aika kalliita (niin kuin muuten Fidakin on), mutta Myrorna (useita liikkeitä Tukholmassa) ja Ersta (jonne osuimme ihan sattumalta) olivat hyviä. Tavaraa oli paljon, mutta esillepano oli selkeää ja hinnat passelit. Astioita ja muuta kodintarviketta olisi varmaan ostettu enemmänkin, mutta tässäkin tuli vastaan matkatavararajoitus. Lopulta ostettiin vain yksi suolakko – näitä ja muitakin posliinisia vanhoja säilytyspurkkeja oli tarjolla tosi paljon, ja hinnat ihan eri luokkaa kuin Suomessa – ja uushopeinen voiveitsiteline. Jälkimmäinen ihan humpuukia arjessa, mutta kyllä sillekin käyttö löytyi leivän leikkuulaudalta.

vanha suolakko — Ostimme yhden suolakon, sen hinta oli euroiksi muunnettuna n. 7 e. Tuo toisessa kuvassa oleva kuppisarja jäi ostamatta – kuvasin sen lähinnä siksi, että minulla sattuu olemaan yksi tällainen, tuo mikä on takimmaisena vasemmalla.

teekuppeja — Ostimme yhden suolakon, sen hinta oli euroiksi muunnettuna n. 7 e. Tuo toisessa kuvassa oleva kuppisarja jäi ostamatta – kuvasin sen lähinnä siksi, että minulla sattuu olemaan yksi tällainen, tuo mikä on takimmaisena vasemmalla.

Rosendalin puutarha

Rosendalin puutarha sijaitsee Djurgårdenin perällä, samannimisen linnan läheisyydessä. Puutarhaan on vapaa pääsy, ja siellä on kahvila (tai useampikin) ja puutarhamyymälä. Myös piknikpaikkoja löytyy omenapuiden siimeksestä.

Puutarhassa olisi voinut viettää aikaa vaikka kuinka kauan, siellä oli paljon hienoja rakenteita, hedelmätarhoja ja istutuksia ihailtavaksi. Vaikka meillä on pienet tilukset, niin inspiraatiota sieltä kyllä sai omaankin pihaan, pitää vaan skaalata reilusti pienempään kokoon.

kivetty polku — Minua kiehtovat sekä rönsyilevä, romanttinen puutarha että formaalit rakenteet ja suorat polut ja näkymät. Näitä kaikkia löytyy Rosendalista. Omenapuut on leikattu kauniisti, ja ne toimivat myös ihanasti suojana kahvittelijoille. Tuo seinällä oleva askartelu muistutti mieleeni, että minullahan on tuollainen rengas kotona…

pergola — Minua kiehtovat sekä rönsyilevä, romanttinen puutarha että formaalit rakenteet ja suorat polut ja näkymät. Näitä kaikkia löytyy Rosendalista. Omenapuut on leikattu kauniisti, ja ne toimivat myös ihanasti suojana kahvittelijoille. Tuo seinällä oleva askartelu muistutti mieleeni, että minullahan on tuollainen rengas kotona…

Lotsgatan – puutalokatu Södermalmilla

Yksi Tukholman helmi on Lotsgatan, lyhyt katu, jossa vanhan nupukivitien molemmin puolin on vanhoja punamultaisia mökkejä. Turistin näkökulmasta on harmillista, että näkymän pihoihin estää korkea lauta-aita, mutta kyllähän sen tietysti ymmärtää. Taloja ei siis juurikaan näy, mutta tunnelman muutos vilkkaasta kadusta hipihiljaiseen kylätiehen on kokemisen arvoinen.

vanha talo — Muutama otos Lotsgatanilta. Kunpa Suomessakin olisi säästetty enemmän näitä alueita.

Joukkoliikenteestä

Tukholmassa on superkätevä tapa maksaa joukkoliikenteessä. Kyyti maksetaan lähimaksulla, eli joka kerta kun astutaan joukkoliikennevälineeseen näytetään korttia lukijalle. Lippu on voimassa reilun tunnin kerrallaan, ja samalla lipulla saa vaihtaa niin monta kertaa kuin voimassaolon aikana ehtii. Veloitus tehdään vuorokauden vaihtuessa, jolloin kortilta veloitetaan halvimman lipun hinta matkustettujen matkojen perusteella. Eli jos vuorokausilippu tulee halvemmaksi kuin yksittäiset liput, otetaan sen hinta.

Normalmstorgilta Djurgårdeniin liikennöi vanha ratikka, sillä pääsee lähelle Rosendalia ja muitakin Djurgårdenin nähtävyyksiä. Rosendalin reissulla vanha ratikka ei osunut kohdalle, mutta seuraavana päivänä satuttiin Norrmalmstorgille juuri ratikan lähtiessä, niin matkustettiin sitten koko linja edestakas samalla reissulla. Kiva, että on tuollainen vanha ajopeli jätetty liikenteeseen. Mitään uudenaikaisia korttilukijoita tai kuulutussysteemejä ei ratikassa ollut, vaan konnari hoiti sekä maksujen keräämisen että kuulutukset.

raitiovaunu sisältä — Handy Husband matkustaa.

raitiovaunun ovi — Handy Husband matkustaa.

24.6.2024

Niityn perustaminen

Niitty on kaunis elementti puutarhassa. Niitty tarjoaa myös erilaisille pörriäisille paljon ravintoa, ja kaiken bonuksena se on myös helppohoitoinen. Niityn voi perustaa vaikka kuinka pienelle alueelle, ja vaikka muuttaa osan nurmikosta niityksi.

Niityn maa ei saa olla ”voimakasta”, eli niittyä ei lannoiteta vaan pikemminkin pyritään köydyttämään. Hoitotoimeksi riittää yleensä se, että loppukesästä kasvusto niitetään, kun kukat ovat kukkimisensa kukkineet. Niitettyjen kasvien annetaan olla niillä sijoillaan, kunnes ne ovat kuivuneet, ja sitten varistellaan siemenet maahan ja kerätään varret pois. Sillä lailla maa ei saa ravinteita maatuvista varsista. Niittyohjeita löytyy netistä paljon, tässä yksi linkki Ylen juttuun.

Meillä on tontin sivussa ”joutomaa”kaistale, joka on hankittu vesi- ja viemäriputkituksille. Siellä siis maan alla kulkee putket, ja periaatteessa maan pinnalle voi istutella mitä vaan, mutta riskinä on, että joskus voi joutua kaivamaan putket esiin. Jos tuota riskiä ei olisi, niin paikka olisi hyvä hedelmätarhalle, mutta nyt ollaan päädytty siihen, että yritetään muuttaa se niityksi.

Joutomaata — Tässä meidän ”niityntekele”

Niityn perustaminen ei ole kovin hätäisen hommaa. Jos niityksi suunnitellulla alueella kasvaa ennestään jotain ”ei niittymäistä”, on se jotenkin poistettava, ja jos maa on kovin voimakasta, se pitää köyhdyttää. Parhaat niityt syntyvät luonnostaan monen vuoden kuluessa, niin kuin esim. meidän tontin vieressä oleva kesantopelto, josta tämä meidänkin kaitale on lohkaistu. Siinä on kasvanut mitä on kasvanut, ja loppukesästä kasvusto on niitetty matalaksi ja kerätty pois myöhemmin. Nyt siellä kasvaa laajalla alueella sinistä kellokukkaa, ja muu kasvusto on harventunut. Tämä on tapahtunut sen viimeisen kolmen vuoden aikana, kun me olemme Elviiralla asuneet.

Niittykukkia — Vain muutaman kymmenen metrin päässä näyttää tältä.

Tähän hitaaseen tapaan on meidänkin tyytyminen – periaatteessa tarmokkaalla kitkemisellä ja maan köyhdyttämisellä esim. hiekkaa lisäämällä voisi prosessia nopeuttaa, mutta se vaikuttaa suorastaan kokopäivätyöltä.

Meidän tulevalla niityllä kasvaa nyt monenlaista. Ollaan istutettu sinne mm. tarha-alpia ja auringontähtiä, ja ne saavat olla siellä niin kauan kunnes leviävät liiaksi. Myös mäkimeiramia ja minttua olen tökännyt kasvamaan, koska ovat hyviä pörriäiskasveja. Sinne on myös ilmaantunut jonkun verran sinistä kellokukkaa (ehkä kissankelloa), niittyleinikkiä ja muutama kurjenpolviesiintymä, eli vähän niittymäistä jo. Sitten siellä on tuoksuvatukkaa, joka on siirtynyt viemärikaivuiden seurauksena etupihalta, nämä kitketään sitä mukaa kun niitä huomataan.

Heiniä siellä kasvaa useita eri lajikkeita. En lähtenyt selvittämään, mitä ne ovat, mutta sen verran netistä katsoin, että Suomessa on 287 lajia erilaisia heiniä! Jos jotakuta kiinnostaa, niin täältä löytyy lisätietoa asiasta. Niittyasioissa heinät ovat kuitenkin poistettavien kasvien listalla, vaikka ovatkin kauniita, kun tuulessa heilahtelevat.

Näiden lisäksi siellä on laaja kirjo kaikenlaisia rikkakasveiksi luokiteltavaa: peltokortetta (tälle ei voi mitään, sen kanssa on vain elettävä), vuohenputkea (helppo hallita niittämällä, mutta jätetään pienelle alueelle pörriäisten iloksi), nokkosta, hevonhierakkaa ja paljon paljon muita.

Suunnitelma on seuraava: niitämme alueen 2-3 kertaa kesässä, ja poistamme niitot saman tien pois, että esim. heinät eivät pääse siementämään. Olen kylvänyt alueelle unikoita ja erilaisia niittyseoksia, ja niiton tarkoitus olisi paitsi köyhdyttää maata myös tehdä tilaa ja päästää valoa siemenille. Niittäminen hoidetaan pääasiassa viikatteella, koska sillä tavalla pystytään paremmin hallitsemaan niittokorkeutta. Tavallinen trimmeri olisi toinen vaihtoehto, mutta suurin osa niitettävistä kasveista on niin vankkoja, että ainakaan meidän trimmeri ei niihin pysty. Niittotrimmerissä taas on vain yksi korkeus, eli se vetää ihan maanpintaa myöten, ja siinä menisi sitten samalla jo mahdollisesti itäneet unikot ja muut.

Tätä toistetaan muutama vuosi, ja toivottavasti vuosi vuodelta niittykukkien määrä lisääntyy ja muiden kasvien määrä vähenee.

3.9.20233.9.2023

Laventelin lisääminen pistokkaista

Laventelia voi hyvin kasvattaa ainakin eteläisessä Suomessa. Kun on yhden laventelipuskan saanut hyvään kasvuun, sitä voi lisätä helposti uusiksi taimiksi.

Laventeli vaatii kasvupaikakseen hyvin läpäisevän kalkkipitoisen maan ja lämpimät olosuhteet. Kuivuus ei sitä kesällä häiritse, mutta talvimärkyyttä se ei kestä. Olen yleensä talveksi peitellyt laventelit havuilla, mutta olen myös kuullut, että ne ovat talvehtineet ihan paljainakin.

laventelipenkki — Laventelipenkki vanhalla pihallamme. Tässä on takana todella kuiva kesä, kertaakaan emme kastelleet laventelia.

Laventeli on ikivihreä kasvi, eli maanpäälliset osat eivät kuole talvella. Kun kasvukausi alkaa, laventelia suositellaan leikattavaksi, että se tuuheutuu. Näistä leikatuista oksista saa pistokkaita, joista saa sitten aikanaan uusia taimia.

Pistokkaista lisääminen on myös siitä hyvä lisäämistapa, että silloin uusista taimista tulee varmasti samanlaisia kuin alkuperäinen kasvi. Eli jos laventelisi on talvehtinut hyvin, niin uudetkin taimet todennäköisesti kestävät talven.

laventelipistokkaat — Laventelin pistokkaita istutusta odottamassa.

Pistokkaita voi tehdä oksista, jotka eivät vielä ole puutuneet. Karsi oksista alimmat lehdet pois ja katkaise latva. Tökkää pistokkaat istutusmultaan niin, että ne ovat ihan ruukun reunan lähellä. Silloin ne eivät kärsi liiasta märkyydestä.

pistokkaat istutettuna — Pistokkaat ruukutettuna ja typistettyinä.

Tänä kesänä omat pistokkaani onnistuivat todella hyvin. Ruukutin ne huhtikuun lopussa, ja nyt niissä oli jo isot juuret.

Laventeli viihtyy Elviiralla navetan edessä, joka on tontin aurinkoisin paikka. Ostin siihen kesällä toisen taimen, jonka vakuutettiin olevan vaaleansininen tähkälaventeli, mutta se olikin punainen tupsulaventeli. Otin sen pois ja istutin pistokkaista sen paikalle kaveria vanhalle taimelle.

Uuden penkin tein saunan edustalle, johon myös paistaa aurinko suurimman osan päivästä. Kaivoin istutuskuopan, laitoin pohjalle muovittoman biokankaan ja istutusalustaksi ihan perus säkkimultaa, johon lisäsin vähän kalkkia ja kaikki vermikuliitit mitä mulla oli jäljellä. Katsotaan oliko tämä seos nyt hyvä, se nähdään keväällä. Tähän penkkiin pääsi siemenistä kasvatettuja taimia, pistokastaimia ja se punainen tupsulaventeli (vaikka en siitä oikein tykkääkään).

7.8.20237.8.2023

Kesätöissä omalla raksalla

Tämä kesä oli meille erilainen kesä. Oltiin jo kuukausia sitten päätetty, että keskitytään pääasiassa hommiin Elviiralla ja jätetään muut hommat niin vähälle kuin pystytään. Talon laajennusurakka on nyt siinä vaiheessa, että suurin osa töistä pystytään tekemään itse, ja se on tosi hidasta, jos kaikki olisi jäänyt viikonloppuhommiksi.

Loman alussa räknäiltiin vähän, mitä voisimme kuvitella saavamme tehdyksi tulevien viikkojan aikana. Tavoite-sanaa ei käytetty, koska kuitenkin oli kyse lomasta. Mies aikoi keskittyä keittiön kattoon ja lattiaan, ja minun työlistani koostui erilaisista pienistä ja isommista hommista.

Yleisesti ottaen ajattelimme, että saisimme keittiön siihen kuntoon, että voitaisiin ruveta ripustelemaan kaappeja seinille.

Handy Husbandin työlista

Miehen hommiin siis kuului keittiön katon ja lattian tekeminen. Katto tehtiin leveästä ponttilaudasta, joka maalattiin ensin kahteen kertaan Virtasen Maalitehtaan Paneelimaalilla (samalla, jolla on jo tuvan ja kamarin katot maalattu – uskomattoman riittoisaa tavaraa). Kattopaneelit tehtiin meille ihan mittatilaustyönä Tunnepuu Oy:ssä. Mies sai pojasta apua katon laittamiseen, mikä oli kyllä ihan välttämätöntä, koska osa laudoista oli koko keittiön mittaisia. Katto ei vielä ihan valmis ole, siitä puuttuu pari hienoa lisäelementtiä, joten tähän palataan myöhemmin vielä.

Katon naulaus — Nämä kaksi miestä laittoivat reilu 10 vuotta sitten edellisen katon yhdessä. Nuorempi remonttimies on sen jälkeen aika paljon kasvanut.

Valmis kattolaudoitus — Nämä kaksi miestä laittoivat reilu 10 vuotta sitten edellisen katon yhdessä. Nuorempi remonttimies on sen jälkeen aika paljon kasvanut.

Lattian laatoittamisestakin tulee vielä ihan oma tarinansa, tässä nyt lyhyesti vaan totean, että hieno tuli, ja kesäloman aikana valmiiksi niin kuin suunniteltiinkin.

Oma työlista

Mulla oli aika pitkä työlista kesälomalle. Osa hommista oli niinkin yksinkertaisia, kuin taimen ostaminen ja istuttaminen, mutta lisäsin ne listalle, koska on niin mukava merkkailla asioita tehdyksi :).

Osa hommista oli sitten aika työläitäkin. En harrasta instassa niitä kuvia, jossa kuvataan alkutilanne, ja sitten napsautetaan sormia ja näytetään lopputulos. Useissa projekteissa on niin monta välivaihetta ja kymmeniä työtunteja, että en halua antaa sellaista kuvaa että se on ihan niks naks vaan. Varsinkin kun usein se tekeminen juuri on niin mukavaa. Monesta näistä asiasta on tulossa vielä omat juttunsa, joten tähän laitan nyt kuitenkin vaan ennen ja jälkeen kuvia.

– keittiön tapetointi✅
– keittiön maalaus✅
– listojen maalaus ✅

Keittiö tuli seinienkin osalta valmiiksi, niin kuin suunniteltiinkin. Yhdelle seinälle laitettiin kuviotapetti ja kolmelle muulle tuli kipsilevyn päälle makulatuuri ja maali. Mies oli tehnyt pakkeloinnit jo aikaisemmin, joten pääsinkin ihan suoraan aloittamaan tapetoinnista ilman mitään alkuvalmisteluita. Keittiön lattia- ja kattolistatkin on nyt maalattu, ja odottavat vaan, että ”joku” laittaisi ne paikalleen.

Tapettiseinä — Ihana tapetti keittiössä on Vanajan mallistoa. Listat maalattiin kamarin lattiamaalilla, toimii oikein hyvin.

Lattialista — Ihana tapetti keittiössä on Vanajan mallistoa. Listat maalattiin kamarin lattiamaalilla, toimii oikein hyvin.

– talon maalaus (vielä kesken)

Talon maalaus oli ehdottomasti isotöisin homma lomalle, vaikka maalasimme vain laajennuksen. Myös vanha osa pitää maalata, mutta se jää todennäköisesti ensi kesään. Pieni osa laajennuksen takaseinästä on vielä maalaamatta – syynä on räystäslaudoituksen alla lymyilevä ampiaispesä, jonka asukkaat alkoivat muodostua riskiksi. Jatketaan tämän kanssa myöhemmin syksyllä. Virtasen 4-öljyn maalilla voi onneksi maalata vaikka pakkasella! Maalauksestakin tulee lisää juttua erillisessä kirjoituksessa.

Mies maalaa tikkailla — Onneksi vain tämä pieni pätkä piti maalata korkeilta tikkailta. Mies huimapäisempänä maalasi, minä vahdin tikkaita.

Talon pääty ja pihapiiri — Tästä tuli niin kaunis ❤️.

– kuunliljojen istutus✅
– köynnösruusu✅
– pensasmustikat ✅

Nämä istutukset ovat juuri niitä äkkiä tsekattuja hommia. Mutta niin tärkeitä.

Pensasmustikat istutin puolivarjoon happamaan maahan. Kuunliljat eristin varmuuden vuoksi, koska ne on ostettu puutarhalta, josta minulla ei ole kokemuksia.

– risujen haketus ✅
– keittiöpuutarhan käytävät✅
– kukkapenkkien kanttaus✅
– ruukkuhuoneen siivous✅

Erityisen iloinen olin siitä, että sain viimein risukasat pois ja keittiöpuutarhan valmiiksi. Myös ruukkuhuoneen siivousurakka oli tosi mieleinen homma, ja lopputulokseenkin olin tyytyväinen. Ja kun kanttaa kukkapenkkejä, tulee melkein sellainen tunne, että piha olisi jo ns. valmis.

Tältä näyttää keittiöpuutarha nyt, ihana minusta!

Pari hommaa jäi vielä kesken tai kokonaan tekemättä. Porstuaan jätetään pieni pätkä hirsiseinää näkyviin, ja kuvittelin laittavani sen valmiiksi loman aikana: pesu, hionta ja öljyäminen. Mutta sitä pitää vielä tutkia vähän tarkemmin – voi olla että lyödään siihenkin lopulta levyt päälle, katsotaan nyt.

Sängynpäädyn askartelu vanhasta peiliovesta tuli myös aloitettua, ja tarkoitus ihan lähiaikoina tehdä loppuun asti. Olisi jo kiva päästä yöpymäänkin Elviiralla, ja ihan oikeassa sängyssä.

Ja se yksi purkutiilikasa, joka viime talvena romahti on vielä kasaamatta. Katsotaan ehdinkö ennen lumia.

Kaikenkaikkiaan oli kyllä hyvä kesäloma!

Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas ja Tunnepuu

29.6.2023

Biohiilellä kukkapenkkeihin kasvuvoimaa

Yhteistyö: Carbons Finland

Laitettiin muutama viikko sitten ensimmäinen perennapenkki Elviiran pihaan. Penkkiin laitettiin uudet mullat ja multaan sekoitettiin biohiiltä hyvää kaavua edistämään. Biohiilen käyttö on helppoa, kunhan muistaa aluksi lannoittaa kasvualustan ja kastella reilusti.

Biohiili on huokoinen materiaali, joka vähentää maaperän tiivistymistä ja sitoo itseensä kosteutta ja ravinteita. Se myös tehostaa mikrobien ja bakteerien toimintaa – jo muinaiset maanviljelijät ovat kaskiviljelyllä lannoittaneet maitaan. Olen edellisellä pihalla kokeillut biohiiltä pienimuotoisesti, mutta nyt sain Carbons Finlandilta erän erilaisia biohiiliseoksia kukkapenkkiin ja keittiöpuutarhaan käytettäväksi.

Meillä kukkapenkki tehtiin ihan tyhjästä: kaivettiin n. 25 cm syvyinen tila penkille, laitettiin muoviton biokangas pohjalle ja täytettiin kunnollisella, rikkaruohoista vapaalla mullalla. Kaadoin hiilet (n. 10 litraa neliölle) penkkiin ja mylläsin kasvualustan lapiolla ja talikolla sekaisin. Ja sama homma keittiöpuutarhan kasvatuslaatikoille.

biohiiltä ja multaa — Tältä näyttää biohiili. Hiili sekoitetaan huolellisesti kasvualustaan.

Tämän jälkeen olivat vuodossa kaikkein tärkeimmät asiat:

lannoitus ja kastelu

Nimittäin biohiili todella varastoi sekä kosteutta että ravinteita, joten aluksi se imee (lataa) niitä molempia itseensä. Jos kastelun ja lannoituksen laiminlyö alussa, voi kasvien kasvuunlähtö pahimmillaan kärsiä.

Multapenkin kastelua — Kastelin kasvualustaa sekä pumppamalla kaivosta vettä suoraan mullan päälle että kastelukannuilla, kunnes olin varma, että multa oli kauttaaltaan kastunut.

Tein myös kesäkukille sekoituksen multaa, biohiiltä ja kanankakkaa ja kastelin sen kunnolla ennen ruukutusta. Toiveena olisi, että myöhemmin kesällä kukat pärjäisivät ruukuissakin harvemmilla kasteluväleillä biohiillen ansiosta.

Multaa kottikärryssä — Kesäkukkien multa odottamassa kastelua.

Nyt kun kukkapenkkien laitosta on vähän reilu kuukausi aikaa, on aika arvioida tulosta. Kaikki taimet ovat lähteneet kasvuun tosi hyvin, ja penkissä alkaa olla jopa ahdasta. Olen kastellut ahkerasti kaikkia istutuksia, mutta on kyllä ollut kuumia ilmojakin.

Sekä kukkapenkkien että keittiöpuutarhan mullassa oli peruslannoitus jo valmiina. Lisäsin silti kanankakkaa suunnilleen pakkauksen ohjeessa mainitun määrän, koska halusin varmistaa, että biohiilellä on mitä varastoida. Ihan pienille taimille siinä taisi olla vähän liikaa, koska osa pikkutaimista näyttää vähän ”palaneilta”. Olisi ollut parempi antaa pikkutaimien juurtua kunnolla ensin ja laittaa lisälannoitteet vasta sitten.

Carbonsin sivuilla on tosi hyvät ohjeet biohiilen käyttöön, ne kannattaa lukaista läpi, linkki ohjesivulle löytyy tekstin lopussa. Mutta jos et ehdi paneutua asiaan tarkemmin, niin muista ainakin LANNOITUS ja KASTELU.

Mulla on vielä biohiiltä jäljellä riittävästi tulevaan ruusupenkkiin. Ruusut ovatkin kuulemma erityisen hanakoita hakeutumaan symbioosiin sienijuurien kanssa – ja niitä juuri biohiilen pintaan kasvaa.

Miten ja missä voin hyödyntää biohiiltä – katso asiantuntijan vinkit!

4.6.20234.6.2023

10-kulmainen kasvatuslaatikko keittiöpuutarhaan

Halusimme keittiöpuutarhan keskipisteeksi ympyrän malisen kasvatuslaatikon. Ympyrän tekeminen ei oikein lankusta onnistu, joten päädyttiin tekemään 10-kulmainen laatikko. Se on visuaalisesti ihan riittävän lähellä ympyrän muotoa, ja minusta oikeastaan vielä hienompikin.

10-kulmion suunnitteluun ja tekemiseen vaadittiin hieman matematiikkaa, ja erityisesti geometriaa. Laatikon halkaisijaksi olimme suunnitelleet n. 80 cm, ja sen perusteella laskeskelimme sivujen pituuden. Ihan justiinsa 80 senttiin ei edes yritetty, joten kaavana käytettiin ympyrän kehän kaavaa, eli ympyrän halkaisija kertaa pii: 80 x 3,14 = 251,2. Koska kymmenkulmiossa on myös 10 sivua, joka palikka pitäisi sahata suunnilleen 25 cm pituiseksi.

Sitten piti miettiä, millaiseen kulmaan palikat sahataan, jotta ne asettuvat nätisti jiiriin – ja muodostavat sen säännöllisen 10-kulmion, mitä tässä nyt tavoiteltiin. Ympyrä on 360 °, ja järkeilymme mukaan 10-kulmion kulma on 36° (koska kymmenen kulmaa).

Teimme ensin purkulaudasta proton. Se oli hyvä idea. Ensimmäisestä mallista ei tullut lähellekään kymmenkulmio, vaan pikkuinen 5-kulmio. Rapsuteltiin jonkun aikaa päätämme ja googlailtiin, kunnes hokasimme, että emme tulleet ajatelleeksi kulman puolittamista. Jokainen, joka on vaikka lattialistoja sahannut jiiriin, tietää, että kun 90 asteen kulmaan sahataan lista, niin silloin sahataan 45 asteeseen. Sama pätee tietysti tällaisessakin projektissa, ja seuraavasta protosta tuli jo oikeanlainen.

Wikipedian mukaan kymmenkulmion jokainen kulma on 144°, ja tämä mysteeri aiheutti minulle käsittämätöntä päänvaivaa: kaiken järjen mukaan jokainen kulma olisi pitänyt sahata 72 ° kulmaan, mutta oikea tulos saatiin tuolla 18°:n kulmalla. Joten uskokaa pois, näin se menee (älkääkä viettäkö koko sunnuntaipäivää tämän miettimiseen, niin kuin minä).

Tässä kuvana, mitä yllä on sanallisesti kuvattu. Laatikon kokoa voi helposti skaalata pidentämällä sivun palikan mittaa, kulma pysyy samana koosta riippumatta.

Sitten sahaamaan laatikon paloja. Käytimme samaa kutosen lankkua kuin muihinkin keittiöpuutarhan laatikoihin. 10 kappaletta täsmälleen samanlaisia paloja tarvittiin, ja sitten ne ruuvattiin kiinni toisiinsa. Ihan täydellisiä jiirejä ei tullut, sahatessa saattaa joku palikka mennä vähän vinoon, eikä lankkukaan joka kohdasta ihan suora ollut. Meillä on semmoinen timpuri, että melkein jo alkoi veistellä saumoja tarkemmaksi, mutta saatiin kuitenkin aikamoisen ähellyksen jälkeen kiristeltyä laatikko riittävän hyväksi. Pari kulmaa vähän irvistää, mutta tässä käyttötarkoituksessa ei haittaa tahtia.

Ennen asennusta mittasin ristimitalla laatikolle keskikohdan, ja sitten täsmättiin laatikko keskikohdan mukaan paikalleen. Lopuksi vielä muoviton biokangas laatikon pohjalle ja mullat laatikkoon.

kasvatuslaatikon mittaaminen — Laatikkoa täsmätään keittiöpuutarhan ”aukion” keskelle. Meillä käytetään näissä aina ensin mittaa ja sitten katsotaan vielä silmällä. Sinne päin ei tehdä koskaan (paitsi jos minä olisin ainoa tekijä).

Keskilaatikkoon tulee kasvamaan papuja, eli kasveille tarvitaan tuki. Meillä on vanhan aurinkovarjon raato säästettynä tällaisia tarkoituksia varten. Varjon yläosa pystyyn laatikon keskelle ja siemenet maahan. Vähän laitoin alaosaan apunaruja, että pavut pääsevät kiipeämisessä alkuun.

valmis kasvatuslaatikko — Siinä, valmis kymmenkulmainen kasvatuslaatikko. Lopputulos tyydyttää silmää ja mieltä. Alla vielä kuvat vähän isommasta perspektiivistä, eli aukion laatikko kahdelta eri suunnalta kuvattuna – molemmilla puolilla on keskenään symmetriset kasvatuslaatikot.

28.5.202328.5.2023

Muoviton keittiöpuutarha

Yhteistyö: Hortex Oy

Viljelylaatikot ovat harvoin täysin rikkaruohottomassa paikassa. Siksi laatikoihin laitetaan usein suodatinkankaat pohjalle – tässäkin asiassa voi tehdä paremman valinnan, ja jättää muovia sisältävät kankaat kauppaan. Biokangas on maatuva katekangas puutarhaan.

Edellisessä kirjoituksessani kävin läpi kasvatuslaatikkojen rakentamisen vaiheet. Nyt päästään laatikkojen asentamiseen ja kasvualustan perustamiseen. Viljelylaatikon voi joko laittaa suoraan maan pinnalle ilman kaivamista. Silloin laatikon pitää olla korkeampi kuin tuo meidän kutosen lankusta tekemämme. Riippuu tietysti, mitä laatikossa aiotaan kasvattaa, mutta suurimmalle osalle kasveja riittää n. 25 cm syvyinen kasvialusta, jossa kasvien ei tarvitse taistella elintilasta rikkaruohojen kanssa.

Meillä laatikko tulee osittain maan alle ja kasvualusta jatkuu vielä laatikon alapuolellekin. Sillä tavalla kasvualusta pysyy paremmin kosteana kuin kokonaan maanpinnan yläpuolella oleva laatikko, eikä viljelyksiä tarvitse kastella niin usein. Kaivoimme suunnilleen parinkymmenen sentin syvyisen paikan laatikolle. Ensin merkkasin laatikon paikan maahan lapiolla, sitten laatikko siirrettiin pois paikaltaan ja alettiin kaivaa. Sattumoisin osa keittiöpuutarhasta osuu vanhalle kulkuväylälle, jossa maa on kivikovaksi tamppaantunutta, joten kaivaminen oli melkoisen kovaa puuhaa.

Kovaa maata — Maa oli toden totta suorastaan kivikovaa.

Kasvualusta pitää saada vapaaksi rikkaruohoista, mutta kaivamalla se ei välttämättä onnistu. Meidän tontilla kasvaa suunnilleen joka neliösentillä erilaisia (rikka)kasveja, enkä halunnut ottaa sitä riskiä, että rikkaruohot kirivät salaattien ja papujen kasvun kiinni, ja peli on menetetty.

Kate- tai suodatinkankaalla voi estää rikkaruohojen kasvun, mutta niissä on usein muovia, joka ei kyllä maaperään kuulu. Me valittiin muoviton Biokangas kasvatuslaatikoiden pohjalle. Kangas kompostoituu ajan myötä, ja se on ihan ok, koska rikkaruohot kuolevat parissa vuodessa valon puutteeseen, ja sen jälkeen puutarhakasvit voivat kasvattaa juurensa vaikka miten syvään.

Muovittomat Biokangas ja suodatinkangas — Käytämme keittiöpuutarhassa myös kompostoituvaa suodatinkangasta, se laitetaan käytäville, ja päälle silppuamme oksista katetta. Biokangas on aika kätevässä paketissa, meidän kasvatuslaatikkoihin riitti yksi leveys tuosta rullasta.

Tyypillisesti Biokangasta käytetään lähellä maan pintaa, eli esim. kuorikatteen alla. Olemme käyttäneet kangasta näinkin, esim. rodot istutimme tekemällä ristiviillot kankaaseen ja sitten laitoimme lehtikatetta kankaan päälle. Olemme käyttäneet tätä samaa kangasta myös väliaikaisen perennaistutuksen alla, eli vastaavalla tavalla kuin nyt kasvatuslaatikoissa. Hyvin on rikkaruohot pysyneet poissa, sieltä ei ole tähän mennessä (2 vuotta) tullut mitään läpi, vaikka alue oli ihan täynnä mm. vuohenputkea ja nokkosta. Mutta jos pihallasi kasvaa kortetta, niin arvelen, että sitä ei pidä mikään kangas poissa. Oman kokemukseni mukaan se poraa itsensä jopa kaksinkertaisesta mustasta suodatinkankaasta läpi

Biokangasta maahantuo Hortex Oy, ja sitä saa useista puutarhaliikkeistä. Verkkokaupoista ainakin Hankkija ja Savenmaa myyvät biokangasta.

Biokangas laatikon pohjalla — Biokangas tulee laatikon pohjalle ja kompostoituu ajan myötä. Pienissä istutuslaatikoissa voi käyttää pohjalla sanomalehteä, mutta sitä pitää olla todella paksu kerros. Hesarin kuukauden lehdet riittävät ehkä 1×1 metrin laatikkoon.

Laitoimme Biokankaan myös kukkapenkin pohjalle. Sitä kaivoimme vielä syvemmäksi kuin viljelylaatikkojen alustaa. Perennat kasvavat samassa paikassa vuosikausia, joten ne tarvitsevat syvemmän kasvualustan kuin salaatit ja muut yksivuotiset.

Biokangas kukkapenkissä — Tässä Biokangas näkyy kukkapenkin reunoilta. Jos penkin haluaa reunustaa vaikka kivillä, kannattaa kankaan reunat jättää kivien alle. Minä en laita reunuksia, joten leikkaan ylimääräiset kankaat pois.

27.5.202327.5.2023

Tee itse kasvatuslaatikot keittiöpuutarhaan

Puutarhamyymälöissä ja rautakaupoissa myydään valmiita lavakauluksia, mutta kasvatuslaatikot on helppo tehdä myös itse, jos haluaa vähän eri kokoista tai muotoista. Meidän keittiöpuutarhan laatikot ovat u:n muotoiset, ja niiden keskelle jää ”aukio”.

Vanha projektipäällikön ohje on, että koska suunnittelu pitää joka tapauksessa tehdä joskus, se kannattaa tehdä projektin alussa. Tämä pätee myös kasvatuslaatikoiden rakentamiseen, suunnittelu on siinäkin tärkein vaihe. Sitä me ollaankin tehty ihan todella huolella – aloitettiin paikan kartoitus jo pari vuotta sitten. Ensimmäinen laatikko rakennettiin viime vuonna, ja vähän kasvatettiinkin siinä jo juttuja. Nyt oli viimein aika rakentaa loput laatikot ja saada keittiöpuutarha viljelykuntoon ennen kuin on tämän kauden osalta myöhäistä.

Keittiöpuutarhan pääelementteinä on kaksi isoa laatikkoa, jotka ovat saman kokoiset ja muotoiset. Ne asetellaan niin, että ne rajaavat keittiöpuutarhan ja ovat toistensa peilikuvina vastakkain. Yksi näistä laatikoista tehtiin siis jo viime keväänä, ja se olikin harvinaisen työläs homma. Toisen laatikon rakentaminen oli nyt sitäkin helpompaa, koska mittoja ei tarvinnut pähkäillä.

Yksi suunnitteluvirhe meille tuli, kun ensimmäistä laatikkoa rakennettiin. Sama virhe piti tehdä nyt tähän toiseenkin laatikkoon, koska laatikkojen pitää olla keskenään symmetriset. Puutavarana käytettiin 2×6″ lankkua, emmekä älynneet ottaa huomioon, että laatikon lyhyemmät sivut kasvavat yhteensä 10 cm, kun laatikko kootaan (ks. kuva alla). Tarkoitus oli, että lyhyet sivut olisivat olleet suunnilleen puolet pidemmän sivun mitasta ja saman mittaiset kun laatikon päädyt – mittasuhteet olisivat sopusuhtaisemmat niin. Mutta tämä tuskin ottaa muiden kuin omiin silmiin.

pohjakuva kasvatuslaatikosta — Kasvatuslaatikon mitat ja lankkujen asettelu. Suluissa oleva mitta on lankun pituus. Lyhyempi sivu oli tarkoitus olla myös kokonaisuudessaan 80 senttiä, mutta ajatusvirheen vuoksi se nyt kasvoi 10 sentillä.

Lankut katkoin liukujiirisirkkelillä, mutta käsisaha soveltuu tähän ihan yhtä lailla. Mittasin ja sahasin ennen kokoamista kaikki palat, ja tätäkään vaihetta ei kannata suunnittelematta tehdä, koska puutavara on kallista. Kun oikein tarkkaan laskeskelin sahattavat osat, ei jäänyt kuin pari lyhyttä hukkapätkää.

Laatikon kokoamiseen kannattaa etsiä tasainen paikka, muuten osien yhteen naulaaminen on aika hankalaa. Meillä laatikon kasaamiseen käytettiin tosiaan nauloja eikä ruuveja. Ruuvit varmaan olisivat olleet helpommat, mutta valittiin kuitenkin 4″ galvanoidut naulat, että eivät heti ruostu poikki.

Vinkkinä näin jälkeenpäin sanon, että naulat kannattaa paukutella valmiiksi lankkujen sivuihin kiinni, se helpottaa huomattavasti kasaamista. Lankun päätyyn naula uppoaa kuin veitsi voihin, mutta sivut olivatkin paljon tiukemmassa, ja ainakin tämmöisellä kokemattomalla naulaajalla oli aika tekeminen paukuttaa nauloja kantillaan olevaan lankkuun.

kasvatuslaatikon osat — Tässä kaikki osat sahattuna.

nauloja lankussa — Tässä kaikki osat sahattuna.

Seuraavaksi laatikko nostettiin paikalleen ja täsmättiin oikeaan kohtaan suhteessa jo paikallaan olevan laatikon kanssa. Käytin pitkää kakkoskakkosta varmistamaan, että sivut ovat samassa linjassa ja mittasin väliin jäävän ”käytävän” neljästä kohtaa samaan mittaan.

laatikoiden asennus — Suora kakkoskakkonen toimi välineenä, kun laatikot laitettiin keskenään linjaan.

Lopuksi laatikko mitattiin vielä ristimittaan. Viime kesänä tämä vaihe vei varmaan suurimman osan työajasta, kun laatikko ei millään meinannut asettua aloilleen. Nyt alusta oli tasaisempi, ja riitti kun mittasin laatikon ulkopuolelle jäävän keskiosan, loputkin hökötyksestä asettuivat sillä. Ristimitta tarkoittaa sitä, että mitataan kulmasta kulmaan, ja näiden mittojen pitää täsmätä, ks kuva alla.

Lopputulokseen ollaan varsin tyytyväisiä, mutta keittiöpuutarhan rakentaminen ei pääty tähän. Seuraavaksi tehdään laatikoiden keskellä olevalle ”aukiolle” keskipisteeksi vielä yksi kasvatuslaatikko. Tästä lisää seuraavassa kirjoituksessa.

kasvatuslaatikot — Tältä laatikot näyttävät, kun niissä on mullat jo sisällä. Keskelle jää vielä tilaa hauskalle keskipiste-elementille.

15.5.2023

Kukkapenkin suunnittelu

Helposti tulee ajatelleeksi, että suunnittelu on kaikista mukavin tehtävä, mutta usein se on myös vaikein. Kukkapenkin suunnittelu on ainakin minulle lähes mahdoton tehtävä. Siinä on niin monta huomioon otettavaa tekijää, että tarvittaisiin joko erittäin hyvä kyky moniulotteiseen ajatteluun, pitkä kokemus ja paljon tietoa ulkomuistissa tai hyvä sovellus, joka ottaa asiat huomioon suunnittelijan puolesta.

Minulla ei ole mitään noista mainituista asioista, joten olen lykännyt suunnittelua ihan viimeiseen asti. Olen (erittäin epärealistisesti) toivonut, että joku asia päässäni loksahtaisi kohdalleen, ja eräänä aamuna heräisin ja tietäisin tarkalleen, miten haluan kukkapenkkini tehdä.

Minulla on kyllä visio siitä, mitä haluan: värikkään, cottage garden -tyyppisen penkin, jossa on korkeaa ja matalampaa perennaa sekaisin. Ei mitään sotilaallista järjestystä ja tarkkaa hierarkiaa, vaan suloinen sekasotku ja kunnon wau-efekti. Ja tietysti (sitä järjestystä tuomassa) selkeä rajaus nurmikkoon tai polkuun, joko reunuksella tai kanttaamalla. Olen kerännyt Pinterestiin vähän inspiraatiota:

Cottage garden kuvia Pinterestissä — Tiedän, että nämä ovat useiden (tai useiden kymmenien) vuosien työn tulosta, mutta jos joskus pääsen johonkin tämän tapaiseen, olen todella iloinen.

Haaveilu on siis helppoa, mutta suunnittelu vaikeaa. Siinä kun pitää ottaa huomioon ainakin nämä asiat:

Kasvupaikka (aurinko, puolivarjo vai varjo)
Kukinta-aika
Kasvien korkeus
Värien yhteensopivuus
Leviämistapa – jos laittaa aggressiivisesti leviävän kasvin kituliaammin kasvavan viereen, niin se on moro

Lisäksi tietysti pitää ottaa huomion, mitä kasveja sattuu olemaan käytettävissä, ellei satu sitten olemaan ihan tolkuttomasti rahaa kasvien hankintaan. Minulla on suunnilleen satakunta eri lajiketta valeistutuksessa odottamassa pääsyä oikeaan kukkapenkkiin, joten niillä pitäisi päästä hyvään alkuun. Mutta en ole ikinä suunnitellut kukkapenkkiä ihan alusta. Aikaisemmalla pihallani tein lisäyksiä, siirtoja, penkkien laajennuksia, eli aikalailla iteroiden rakentelin ihanat kukkapenkkini vuosien saatossa. Nyt mulla on tabula rasa, ja kasa taimia. Apua!!

Kukkapenkin perustaminen

Aloitin kuitenkin kukkapenkin tekemisen helpoimmasta päästä: paikan suunnittelusta. Olen jo suunnitellut sen, mihin kukkapenkit tulevat, joten seuraavaksi piti mittailla paikan päällä tarkemmin, ja kaivaa penkeille paikat. Meillä on vielä osa pihasta työn alla sadevesijärjestelmien vuoksi, joten päästään vasta ensimmäistä kukkapenkkiä rakentamaan. Tämä on oikeastaan ihan hyvä – en usko että mielikuvitukseni riittäisi kerralla useamman penkin järjestelyyn.

pihasuunnitelma — Jotenkin näin olin suunnitellut kukkapenkkien sijainnit.
Ensimmäisenä työn alle tulee keittiöpuutarhan viereinen penkki.

Suunnittelu alkoi penkin rajojen hahmottamisella. Asettelin penkin reunat paalinarun avulla maahan ja mittailin samalla penkin kokoa. Käytin mittaamiseen metriharppia, joka on kaikista helpoin mittausväline silloin, kun ei ole ei ole millin- tai sentintarkkaa hommaa. Harpin alaosa on täsmätty metrin mittaiseksi, ja sillä sitten ”harpotaan” eteenpäin pyöräyttämällä harppia aina 180 astetta ympäri. Mittauksen lopputuloksena penkin pituudeksi tuli n. 6,5 m ja syvyydeltään se on toisesta päästä n. metrin luokkaa ja toisesta reilut 1,5 metriä. Lopuksi kanttasin pienen siivun penkin reunamerkkiä pitkin lapiolla ja keräsin narun pois. Siinä tuli sitten samalla todettua, että maa on ihan älyttömän kovaa. Rankkaa lapiohommaa tiedossa, koska kasvualusta saisi olla vähintään 20-25 senttiä syvä.

Istutusten suunnittelu

Sitten se vaikeampi osuus: kasvien valinta ja asettelu. Päätin edetä siinä ihan puhtaasti intuitiolla, ja sen jälkeen tarkistaa lopputuloksen kehittelemälläni nerokkaalla tarkistustyökalulla. Aloitin työn lisäämällä kasvilistaan värin, kukkimisajan ja korkeuden. Sen jälkeen lisäsin korkeuden perusteella mieleisiäni kasveja piirtämääni pohjaan (tätä varten tarvittiin niitä mittoja). Väritin rivejä listasta sitä mukaa, kun lisäsin niitä suunnitelmaan.

Kun pohja oli täynnä, aloitin validoinnin. Leikkasin kolme palaa silkkipaperista: yhden alkukesälle, toisen keskikesälle ja kolmannen loppukesälle. Teippasin palat kiinni pohjaan niin, että pystyn kääntämään ne yksitellen pohjapiirroksen päälle. Sitten väritin jokaiseen palaan omalla värillään ne kukat, jotka kukkivat ko. aikana. Näin pystyin tarkastelemaan eri aikoja yksitellen ja varmistamaan, että en ole pakannut kaikkia samaan aikaan kukkivia yhteen reunaan, ja että koko kesälle riittää kukkia.

Tiedän kyllä, että penkki ei tule toteutumaan tuollaisena. Ensinnäkin se on ihan liian täyteen ahdettu – metrin syvyiselle alalle ei mahdu kolmea suurikasvuista perennaa, se on ihan selvä. Mutta voin nyt ottaa tämän mahtavan työkaluni mukaan istutushommiin, ja päättää sen avulla, mitä ehkä kannattaa jättää pois. Toisekseen varmasti on yhdistelmiä, joihin en tule olemaan tyytyväinen, eli loppujen lopuksi tulen varmasti päätymään siihen iterointivaihtoehtoon – siirtelemään kasveja ja muuttelemaan penkkejä. Mutta ainakin tässä suunnitelmassa tuli selväksi se, että keväällä kukkivia sipulikukkia on hankittava ensi syksylle istutettavaksi paljon, koska kovasti valkoiselta näyttää tuo alkukesän kartta.

kuva istutussuunnitelmasta — Tästä näkyy kukkapenkkisuunnitelman validointityökalun idea. Silkkipaperin läpi oli helppo etsiä paikat, jotka pitää värittää. Piti käyttää Marimekon silkkipaperia, kun kaikki muut olivat liian kiiltäviä tai niissä oli brändin nimi mustalla :).

Ensi viikonloppuna toivottavasti pääsen jo istuttamaan. Ensin pitää vaan kaivaa kivikovaa maata se parikymmentä senttiä pois. Onneksi mies lupasi auttaa siinä.

27.2.202327.2.2023

Puutarhakauden suunnittelua

Emme päässeetkään vielä tänä viikonloppuna jatkamaan remonttia sisällä, joten kaivelin sen sijaan melkein kaksi vuotta sitten tekemäni puutarhasuunnitelmat esille. Tulevana kesänä on tarkoitus ainakin lähimpänä taloa oleva osa pihasta saada edes jonkunlaiseen kuntoon. Englantilaisen puutarhan rakentaminen voi viimein alkaa, ja suunnittelut on hyvä aloittaa jo nyt.

Olen sen verran valmistautunut puutarhahommiin jo parina edellisenä kesänä, että olen valeistuttanut ja kylvänyt perennoita kukkapenkkien siemeneksi (tässä linkki aiempiin kirjoituksiini tästä aiheesta). Myös alustavan suunnitelman olen tehnyt, mutta nyt sitä pystyi jo vähän paremmin tarkentamaan, kun on tieto talon koosta. Jonkun verran jouduin tekemään korjauksia, mutta aika pitkälle olin samaa mieltä kaksi vuotta nuoremman itseni kanssa.

Tässä alustava pohjapiirros pihan alkupäästä. Mittakaava on vielä vähän niin ja näin,
mutta asioiden paikat on merkitty suunnilleen kohdalleen.

Olen jakanut pihan oikeastaan neljään alueeseen:

Kukkapuutarha
Keittiöpuutarha
Oleskelu
”Joutomaa”

Ensi kesän suunnitelmissa on keskittyä kukka- ja keittiöpuutarhoihin, koska ne ovat näkyvimmät osat pihasta. Oleskelualueelle emme tee oikeastaan mitään vielä – olemme suunnitelleet sinne uima-allasta, mutta siihen meillä ei ole tänä vuonna varaa. Se on kuitenkin niin iso elementti, että suunnittelu on oikeastaan aloitettava siitä. Eipä meillä toisaalta ole kyllä mitään illuusiota siitä, että kesällä paljon oleskelemaan ehdittäisikään, joten ihan sama :).

Tässä on ensikesän ”skouppi” pihahommien osalta: talon ja ulkorakennuksen ”sisäpihalle” tulee pieni nurmialue ja mahdollisimman paljon kukkia. Valokuvassa näkyy sama alue nyt. Vasemmalla näkyvä autotallirakenus puretaan ja ihan kuvan etualalla olevat maa-ainekset tasoitellaan tai siirretään pois. Autotallin edessä näkyy sadevesille tehty kaivo, joka ilmestyi tuohon kohtaan vähän pyytämättä ja yllättäen, ja tullaan siirtämään vähän syrjempään, eli suunnilleen kynän osoittamaan kohtaan piirroksessa. Se on tarkoitus maisemoida ruusujen sekaan.

Insipiraatiota lehdistä ja Pinterestistä

Ideoita pihalle olen etsinyt erityisesti English Garden -lehdestä ja samaninimisestä kirjasta. seuraan Instagramissa useita erityisesti englantilaista puutarhaa esitteleviä tilejä, ja Pinterest on tietysti ihan loppumaton ideasampo.

Olin heti aluksi miettinyt muutamia perusjuttuja suunnitelmien pohjaksi. Esim. käytävien tai polkujen linjat on yleisellä tasolla katsottu jo heti ensimmäisessä vaiheessa. Olen mieltynyt suoriin linjoihin, ja esim. reitti keittiöpuutarhasta kaivolle on katsottu niin, että siihen olisi mahdollisuus tehdä jonkunlainen suora kivipolku. Samoin keittiöpuutarhan polut ovat suorassa linjassa puutarhan sisäänkäynnin kanssa, ja kasvihuone tulee taas sisäänkäynniltä katsottuna polun päähän – suoraan linjaan.

Saunalle reitti sen sijaan on katsottu mukavan mutkittelevaksi, ja myös perennapenkkien reunat aaltoilevat. Olen myös jo miettinyt, että kun keittiön pariovista katsoo suoraan eteenpäin, niin silmä löytää sieltä jonkun kiintopisteen, mielenkiintoisen jutun, johon silmä hakeutuu. En vielä tiedä, mikä se on, mutta eiköhän se tästä valkene.

Alla olevat kuvat on kuvattu The English Garden -lehdestä, ja niissä on sellaisia muotoja ja rakenteita, joita pihallemme haluan.

Nurmikko ja kukkapenkki — Suorat käytävät keittiöpuutarhassa, lähde The English Garden

Olen koonnut Pinterestiin kuvakokoelmia keittiöpuutarhan ja kukka-alueiden inspiraatioksi. Monesti kuvat ovat tietysti puutarhoista, joita on työstetty kymmeniä vuosia, ja ne usein ovat ihan eri suuruusluokkaakin kuin omani, mutta ainahan voi soveltaa. Alla kuva myös The English Garden -lehden puutarhavajamainoksesta, josta katsellaan mallia pihavajalle, kun sinne asti ehditään.

keittiöpuutarhakuvia pinterestistä — Keittiöpuutarhan inspiraatiokuvia, lähde Pinterest

kukkapenkkejä pinterestistä — Keittiöpuutarhan inspiraatiokuvia, lähde Pinterest

Vaikka uima-altaalle asti ei päästäkään vielä ensi kesänä, niin unelmoidahan aina voi. Alla vähän tavoitekuvaa (tämäkin The English Gardenista) parin vuoden päähän…