Yleensä olen esikasvattanut aikamoisen määrän taimia joka kevät. Viime vuonna se jäi kokonaan väliin muuton takia, eikä tänäkään vuonna olosuhteet oikein ole kohdallaan. Mulla ei ole paikkaa, jossa voisin tehdä kylvöt, ja varsinainen kasvatuspaikkakin puuttuu. Mutta mitä pidemmälle kevät eteni, sitä enemmän alkoi tuntua siltä, että kyllä sitä nyt jotain edes pitää kylvää.
Muutama viikko sitten löysin oman kylän kaupasta kasvatusnappeja puoleen hintaan, ja tämä löytö ajoi minut kylvämään muutaman tuoksuherneen siemenen. Ne ovat nyt jo hyvällä alulla kerrostalokodin parvekkeella, kohta voin ne jo latvoa.
Napit olivat niin helppoja, että kävin hakemassa niitä tänään vähän lisää, ja laitoin ruukkupuutarhaa varten muutaman tsinnian, kosmoksen ja päivänsinen siemeniä itämään. Todella mainiosti onnistuu kasvattaminen myös kerrostalon parvekkeella, vaikka kylvöt teinkin Elviiran pihalla.
Lehtikomposti
Olemme olleet suorastaan himokompostoijia jo vuosikaudet. Kompostien mylläys on kuulunut kevääseen siinä missä peipot ja kiurutkin (kuu kompostista kesään!). Mutta on tunnustettava, että minulta on ihan mennyt ohi lehtikompostin ylivoimaisuus verrattuna muihin puutarhakomposteihin. Olemme aina mättäneet kaiken puutarhajätteen yhteen ja samaan kompostiin, ja nyt ymmärrän, että se on VIRHE! Nimittäin puun lehdistä tulee kuuleman mukaan aivan ylivoimaista katetta kukkapenkeille, kun lehdet ovat muhineet kompostissa vuoden verran. Jos sen sijaan kompostiin on laitettu kaikki puutarhajäte, on siellä todennäköisesti myös rikkakasvien siemeniä ja juuria, eikä niitä voi kukkapenkkiin laittaa.
Tänään laitoin lehtikompostin muhimaan yhteen tontilta löytyneistä kompostoreista. Olemme tosiaan löytäneet komposteja ja kompostoreita entisten asukkaiden jäljiltä niin monia, että vaikka olemme osan hävittäneet ja osan antaneet / myyneet pois, on meillä edelleen kaksi ylimääräistä kompostoria. Nyt täytin toisen näistä lehdillä ja jään odottelemaan maatumisen ihmettä.
Keittiöpuutarhan suunnittelu
Pihalla on tällä hetkellä kaamea määrä erilaista rakennustarviketta säilössä. Pääasiassa purkulautaa odottamassa jatkokäyttöä, mutta myös iso kasa vanhoja hirsiä, jotka sattumalta saimme pari vuotta sitten. Lopulta kävi niin onnekkaasti, että talon hirret olivatkin tosi hyvässä kunnossa, eikä yhtään hirttä tarvinnut vaihtaa tai edes korjata. Ulkorakennuksen alin hirsi oli mätä, ja se on nyt vaihdettu, mutta paria varaosiksi jätettävää hirttä lukuunottamatta hirret ovat meille tarpeettomia ja pahan kerran keittiöpuutarhan rakentamisen tiellä.
Onneksi vanhat hirret ovat haluttua tavaraa. Hirsiä tarvitsi myös Virtasen Harri, joka asuu reilun kymmenen kilometrin päässä meistä. Harri tuli lauantaina naapurinsa kanssa lastaamaan hirret tienposkeen kuljetusta varten – ensin hirsien siirto aloitettiin ihan miesvoimin, mutta aika pian otettiin hevosvoimat kehiin. Ei muuta kuin liinoilla hirret vetokoukkuun kiinni ja ”hybridillä tukkeja juontamaan”, niin kuin idean isä tuumasi. Nyt hirret odottavat traktorikyytiä, ja minä pääsin mallaamaan keittiöpuutarhan sijaintia.
Rakennettiin viime keväänä ensimmäinen osa keittiöpuutarhaa. Tänä keväänä on tarkoitus tehdä sinne toinen samanlainen istutuslaatikko peilikuvana. Laatikoiden keskelle jäävälle ”aukiolle” tulee pieni pyöreä (tai millaisen nyt sitten osaankaan tehdä) istutuslaatikko. Keittiöpuutarhasta tulee symmetrinen alue, jonne mennään ulkorakennuksen nurkalta portista, jonka päällä kasvaa köynnösruusu. Tämä kaikki on vielä vasta suunnitelmaa, mutta jostainhan sitä on lähdettävä.
Oli niin kiva puutarhapäivä, että ripustin palkaksi itselleni vielä joululahjaksi saamani ”Queen of the garden” -kyltin ruukkuhuoneen oveen. Nautimme myös teetä ja köyhiä ritareita aurinkoisen sunnuntaipäivän kunniaksi.
