10-kulmainen kasvatuslaatikko keittiöpuutarhaan

Halusimme keittiöpuutarhan keskipisteeksi ympyrän malisen kasvatuslaatikon. Ympyrän tekeminen ei oikein lankusta onnistu, joten päädyttiin tekemään 10-kulmainen laatikko. Se on visuaalisesti ihan riittävän lähellä ympyrän muotoa, ja minusta oikeastaan vielä hienompikin.

10-kulmion suunnitteluun ja tekemiseen vaadittiin hieman matematiikkaa, ja erityisesti geometriaa. Laatikon halkaisijaksi olimme suunnitelleet n. 80 cm, ja sen perusteella laskeskelimme sivujen pituuden. Ihan justiinsa 80 senttiin ei edes yritetty, joten kaavana käytettiin ympyrän kehän kaavaa, eli ympyrän halkaisija kertaa pii: 80 x 3,14 = 251,2. Koska kymmenkulmiossa on myös 10 sivua, joka palikka pitäisi sahata suunnilleen 25 cm pituiseksi.

Sitten piti miettiä, millaiseen kulmaan palikat sahataan, jotta ne asettuvat nätisti jiiriin – ja muodostavat sen säännöllisen 10-kulmion, mitä tässä nyt tavoiteltiin. Ympyrä on 360 °, ja järkeilymme mukaan 10-kulmion kulma on 36° (koska kymmenen kulmaa).

Teimme ensin purkulaudasta proton. Se oli hyvä idea. Ensimmäisestä mallista ei tullut lähellekään kymmenkulmio, vaan pikkuinen 5-kulmio. Rapsuteltiin jonkun aikaa päätämme ja googlailtiin, kunnes hokasimme, että emme tulleet ajatelleeksi kulman puolittamista. Jokainen, joka on vaikka lattialistoja sahannut jiiriin, tietää, että kun 90 asteen kulmaan sahataan lista, niin silloin sahataan 45 asteeseen. Sama pätee tietysti tällaisessakin projektissa, ja seuraavasta protosta tuli jo oikeanlainen.

Wikipedian mukaan kymmenkulmion jokainen kulma on 144°, ja tämä mysteeri aiheutti minulle käsittämätöntä päänvaivaa: kaiken järjen mukaan jokainen kulma olisi pitänyt sahata 72 ° kulmaan, mutta oikea tulos saatiin tuolla 18°:n kulmalla. Joten uskokaa pois, näin se menee (älkääkä viettäkö koko sunnuntaipäivää tämän miettimiseen, niin kuin minä).

Tässä kuvana, mitä yllä on sanallisesti kuvattu. Laatikon kokoa voi helposti skaalata pidentämällä sivun palikan mittaa, kulma pysyy samana koosta riippumatta.

Sitten sahaamaan laatikon paloja. Käytimme samaa kutosen lankkua kuin muihinkin keittiöpuutarhan laatikoihin. 10 kappaletta täsmälleen samanlaisia paloja tarvittiin, ja sitten ne ruuvattiin kiinni toisiinsa. Ihan täydellisiä jiirejä ei tullut, sahatessa saattaa joku palikka mennä vähän vinoon, eikä lankkukaan joka kohdasta ihan suora ollut. Meillä on semmoinen timpuri, että melkein jo alkoi veistellä saumoja tarkemmaksi, mutta saatiin kuitenkin aikamoisen ähellyksen jälkeen kiristeltyä laatikko riittävän hyväksi. Pari kulmaa vähän irvistää, mutta tässä käyttötarkoituksessa ei haittaa tahtia.

Ennen asennusta mittasin ristimitalla laatikolle keskikohdan, ja sitten täsmättiin laatikko keskikohdan mukaan paikalleen. Lopuksi vielä muoviton biokangas laatikon pohjalle ja mullat laatikkoon.

kasvatuslaatikon mittaaminen
Laatikkoa täsmätään keittiöpuutarhan ”aukion” keskelle. Meillä käytetään näissä aina ensin mittaa ja sitten katsotaan vielä silmällä. Sinne päin ei tehdä koskaan (paitsi jos minä olisin ainoa tekijä).

Keskilaatikkoon tulee kasvamaan papuja, eli kasveille tarvitaan tuki. Meillä on vanhan aurinkovarjon raato säästettynä tällaisia tarkoituksia varten. Varjon yläosa pystyyn laatikon keskelle ja siemenet maahan. Vähän laitoin alaosaan apunaruja, että pavut pääsevät kiipeämisessä alkuun.

valmis kasvatuslaatikko
Siinä, valmis kymmenkulmainen kasvatuslaatikko. Lopputulos tyydyttää silmää ja mieltä. Alla vielä kuvat vähän isommasta perspektiivistä, eli aukion laatikko kahdelta eri suunnalta kuvattuna – molemmilla puolilla on keskenään symmetriset kasvatuslaatikot.

Muoviton keittiöpuutarha

Yhteistyö: Hortex Oy

Viljelylaatikot ovat harvoin täysin rikkaruohottomassa paikassa. Siksi laatikoihin laitetaan usein suodatinkankaat pohjalle – tässäkin asiassa voi tehdä paremman valinnan, ja jättää muovia sisältävät kankaat kauppaan. Biokangas on maatuva katekangas puutarhaan.

Edellisessä kirjoituksessani kävin läpi kasvatuslaatikkojen rakentamisen vaiheet. Nyt päästään laatikkojen asentamiseen ja kasvualustan perustamiseen. Viljelylaatikon voi joko laittaa suoraan maan pinnalle ilman kaivamista. Silloin laatikon pitää olla korkeampi kuin tuo meidän kutosen lankusta tekemämme. Riippuu tietysti, mitä laatikossa aiotaan kasvattaa, mutta suurimmalle osalle kasveja riittää n. 25 cm syvyinen kasvialusta, jossa kasvien ei tarvitse taistella elintilasta rikkaruohojen kanssa.

Meillä laatikko tulee osittain maan alle ja kasvualusta jatkuu vielä laatikon alapuolellekin. Sillä tavalla kasvualusta pysyy paremmin kosteana kuin kokonaan maanpinnan yläpuolella oleva laatikko, eikä viljelyksiä tarvitse kastella niin usein. Kaivoimme suunnilleen parinkymmenen sentin syvyisen paikan laatikolle. Ensin merkkasin laatikon paikan maahan lapiolla, sitten laatikko siirrettiin pois paikaltaan ja alettiin kaivaa. Sattumoisin osa keittiöpuutarhasta osuu vanhalle kulkuväylälle, jossa maa on kivikovaksi tamppaantunutta, joten kaivaminen oli melkoisen kovaa puuhaa.

Kovaa maata
Maa oli toden totta suorastaan kivikovaa.
valmis kasvatuslaatikko
Tässä laatikko ”istutettuna”. Kasvualustaa piti kaivaa jopa hakulla, että saatiin tarpeeksi syvyyttä. Keskeltä laatikko on syvempi kuin reunoilta, että saatiin riittävä syvyys kasvualustalle, mutta laatikko kuitenkin pysyy kunnolla paikallaan.

Kasvualusta pitää saada vapaaksi rikkaruohoista, mutta kaivamalla se ei välttämättä onnistu. Meidän tontilla kasvaa suunnilleen joka neliösentillä erilaisia (rikka)kasveja, enkä halunnut ottaa sitä riskiä, että rikkaruohot kirivät salaattien ja papujen kasvun kiinni, ja peli on menetetty.

Kate- tai suodatinkankaalla voi estää rikkaruohojen kasvun, mutta niissä on usein muovia, joka ei kyllä maaperään kuulu. Me valittiin muoviton Biokangas kasvatuslaatikoiden pohjalle. Kangas kompostoituu ajan myötä, ja se on ihan ok, koska rikkaruohot kuolevat parissa vuodessa valon puutteeseen, ja sen jälkeen puutarhakasvit voivat kasvattaa juurensa vaikka miten syvään.

Muovittomat Biokangas ja suodatinkangas
Käytämme keittiöpuutarhassa myös kompostoituvaa suodatinkangasta, se laitetaan käytäville, ja päälle silppuamme oksista katetta. Biokangas on aika kätevässä paketissa, meidän kasvatuslaatikkoihin riitti yksi leveys tuosta rullasta.

Tyypillisesti Biokangasta käytetään lähellä maan pintaa, eli esim. kuorikatteen alla. Olemme käyttäneet kangasta näinkin, esim. rodot istutimme tekemällä ristiviillot kankaaseen ja sitten laitoimme lehtikatetta kankaan päälle. Olemme käyttäneet tätä samaa kangasta myös väliaikaisen perennaistutuksen alla, eli vastaavalla tavalla kuin nyt kasvatuslaatikoissa. Hyvin on rikkaruohot pysyneet poissa, sieltä ei ole tähän mennessä (2 vuotta) tullut mitään läpi, vaikka alue oli ihan täynnä mm. vuohenputkea ja nokkosta. Mutta jos pihallasi kasvaa kortetta, niin arvelen, että sitä ei pidä mikään kangas poissa. Oman kokemukseni mukaan se poraa itsensä jopa kaksinkertaisesta mustasta suodatinkankaasta läpi

Biokangasta maahantuo Hortex Oy, ja sitä saa useista puutarhaliikkeistä. Verkkokaupoista ainakin Hankkija ja Savenmaa myyvät biokangasta.

Biokangas laatikon pohjalla
Biokangas tulee laatikon pohjalle ja kompostoituu ajan myötä. Pienissä istutuslaatikoissa voi käyttää pohjalla sanomalehteä, mutta sitä pitää olla todella paksu kerros. Hesarin kuukauden lehdet riittävät ehkä 1×1 metrin laatikkoon.

Laitoimme Biokankaan myös kukkapenkin pohjalle. Sitä kaivoimme vielä syvemmäksi kuin viljelylaatikkojen alustaa. Perennat kasvavat samassa paikassa vuosikausia, joten ne tarvitsevat syvemmän kasvualustan kuin salaatit ja muut yksivuotiset.

Biokangas kukkapenkissä
Tässä Biokangas näkyy kukkapenkin reunoilta. Jos penkin haluaa reunustaa vaikka kivillä, kannattaa kankaan reunat jättää kivien alle. Minä en laita reunuksia, joten leikkaan ylimääräiset kankaat pois.

Perennoita valeistutukseen

Tehtiin siskon kanssa aikaisin keväällä jo valeistutuspenkki odottamaan hyviä istutusaikoja. Siinähän kävi niin, että vuohenputki 6 – puutarhuri 0. Edes kaksinkertainen pahvi ei pitänyt vuohenputkea poissa, joten uusiksi meni.

Vuohenputki vallannut kukkapenkin
Vuohenputki ei anna armoa, vaan tunkee paksun pahvikerroksenkin läpi.

Edellisessä jutussani kirjoitinkin muovittomasta biokankaasta. Kokeillaan nyt sitä kukkapenkin alla. Mies kuokki enimmät vuohenputken ja nokkosen juurakot pois ja samalla tasoitti maata vähän, ja siihen päälle laitoin tuota biokangasta. Reunoille isompia kiviä ja leca-harkkoja, jotta multatilaa saadaan tarpeeksi. Leca-harkkojen reiät jätin ylöspäin, tarkoitus on istuttaa niihin kivikkokasveja, jotka toivottavasti vähän peittävät harkkoja myös…

Istutin taimet aika tiheään, koska niitä on paljon. Nykyisellä pihalla on lähes 200 eri perennalajiketta, ja vasta istuttaessa minulle valkeni, miten jättimäinen urakka tämä on. Melkein koko lauantai meni tähän vaiheeseen, vaikka kasveja tässä on vasta murto-osa.

Valeistutus
Perennat tiiviissä yhteiselossa.

Viime viikonloppuna raivaamani syreenin alle laitoin lopullisen istutuspaikan maanpeitekasveille. Sinne tulee taponlehteä, pikkutalviota, rönsyansikkaa, kevätkaihonkukkaa, tuoksuorvokkia ja akankaalia. Ainakin näin aluksi.

Kasveja syreenin alla
Maanpeitekasvien istutus.

Dokumentoin valeistutukseen google sheetsiin, jotta tiedän, mikä välistä puuttuu jos joku sattuu kuolemaan. Ajattelin vielä jossain vaiheessa merkata värit taulukkoon, ja olisi kyllä siistiä jos jotenkin voisi vielä konkretisoida kukintakuukauden. Pitää vähän miettiä sitä.

Kasvit taulukossa
Säntillisyys ei yhtään huvittaisi, mutta kannattaa jatkoa ajatellen.

Vielä kävin tänään urakoimassa navetan eteen hätäistutuspaikan nukkasalkoruusulle (joka on niin säälittävän kokoinen, että en uskalla paljoa odottaa) ja laventelille. Lämmin paikka on tarpeen näille molemmille. Tässäkin piti käyttää kangasta, koska nokkosta on ihan joka paikassa.

Navetan nurkalla
Talon nurkalta löytyi pyöreitä kiviä. Ne saavat nyt palvella tässä.

Muoviton puutarha

Tehdään parhaillaan keittiöpuutarhaaluetta ja valeistutusta perennoille. Suunnittelua tehdessä tuli vastaan Ylen juttu katekankaista – tiesittekö, että niissä on lähes kaikissa mikromuovia!

Mikromuovi on paitsi käytännöllisesti katsoen ikuista, myös aiheuttaa ongelmia pieneliöille. Ja meidän sympatiat on kyllä pieneliöiden puolella.

Löydettiin onneksi 100 % biohajoavaa suodatinkangasta keittiöpuutarhaan ja biokangasta valeistutuksen alle. Ilman katteita vuohenputki valtaisi paikat muutamassa viikossa uudelleen.

Kangas on kohtuullisen kallista, ja vaikeaa myös vähän vaikeaa löytää. Mutta tätä hommaa tehdään nyt jälkipolvia ajatellen, ja vaikkapa sadalle vuodelle laskettuna hintaero muovia sisältävään kankaaseen kutistuu nollaan.

Biokangas
Biokangas tulee valeistutuksen alle.
Suodatinkangas
Suodatinkangasta laitetaan risuhakkeen alle.

Näitä nyt laitetaan tänä viikonloppuna – huomenna ehkä lisää juttua valeistutusprojektista.