Pikkuisen makuuhuoneen ja porstuan lautoja ei voinut sellaisenaan uusiokäyttää, joten rakensimme lattian uudesta laudasta. Materiaaliksi valikoitui jykevä ponttilauta, jonka paksuus on 33 mm ja leveys 190 mm. Tämä lattia kestää vuosikymmenet eikä notku kävellessä.
Tupaan saimme laitettua vanhat lattialaudat takaisin, mutta makuuhuoneessa oli käytetty ponttilautaa, eikä se lähtenyt ihan vaurioitta purkaessa irti. Porstuan vanhat lattialaudat taas lemahtivat pahemman kerran lehmänsonnalta. Epäilemättä navettakenkiä ja muita tamineita oli säilytetty porstuan nurkassa vuosikymmenten ajan. Vaikka nämä laudat eivät päässeet takaisin entiselle paikalleen, eivät nekään mene hukkaan – lautojen uusiokäytöstä myöhemmin lisää.
Paperointi
Lattialle on aikaisemmin jo puhallettu selluvilla, ja tämän viikonlopun urakkana oli nyt laittaa eristeet piiloon. Eristeen päälle tulee muoviton paperi, jonka tarkoitus on pitää eristeet ja niiden pölyt pois huoneilmasta, ja erityisesti myö estää vetoa.
Paperivuodat laitetaan lattiaan riittävästi limittäin, että sen raoista ei pääse käymään veto. Se myös nostetaan seinille ”riittävästi” samasta syystä. Nurkkiin tehdään taitokset, paperia ei saa viiltää auki. Tämä ”riittävä” määrä seinille tai limitykseen on ehkä jossain määrin tulkintakysymys, mutta tärkeää on, että rakoja ei jää. Paperin täytyy yltää seinillä sen verran korkealle, että seiniin tuleva kuitulevy tulee paperin päälle, ja sulkee vedon taakseen.
Pelattiin lattian alle jäävien limisaumojen kanssa reilusti varman päälle, ja laitettiin paperit varmaan 30 cm päällekkäin. Tämäkin olisi ehkä kannattanut laskea, koska viimeinen paperi tuli sitten käytännössä lähes kokonaan edellisen päälle ja seinällekin sitä jäi ainakin metrin verran. Jos vähän olisi laskelmoitu, niin yksi paperivuota olisi säästetty, vaikka limisaumaa olisi ollut ”vain” 20 cm.
Lautojen sahaaminen
Koska suurin osa lattiasta jää komeron ja sängyn alle, päädyimme ottamaan talouslaadun lautaa. Visuaaliset virheet eivät meillä haittaa, koska lattia maalataan vanhaan tyyliin punaruskeaksi, mutta oksankohtia ja muitakin kuin visuaalisia virheitä tavarassa oli. Suunnittelua ja mallausta siis tarvittiin, sekä huonojen kohtien minimoimiseksi ja siksi, että osa laudoista jatkettiin päätypontista. Piti varmistaa, että saumat eivät tule samoihin kohtiin, ja että saisimme suurimman osan jatketuista laudoista osumaan sängyn alle.
Sahaus tehtiin kamarin ja porstuan viereisessä tuvassa, ja kovasti meillä oli ahdasta. Lautojen pituus oli 4,5 m, joka on vähän enemmän kuin koko tuvan leveys. Lautapinot mahtuivat juuri ja juuri oviaukon kohtaan täyspitkinä. Jos tilaa olisi ollut enemmän, olisi laudat ilman muuta kannattanut purkaa paketeistaan ja suunnitella sahausjärjestys kokonaisuutena. Nyt se ei siis ollut mahdollista, joten tehtiin suunnitelmaa sitä mukaa, kun työ eteni. Hyvin olivat sahalla määrän laskeneet, ja hyvin onnistuttiin itsekin suunnittelussa, turhia hukkapaloja ei jäänyt oikeastaan ollenkaan.
Mies oli löytänyt käytetyn akkukäyttöisen liukujiirisahan, ja se maksoi jo tässä urakassa itsensä takaisin, ainakin jos meillä olisi kirosanapurkki käytössä. Muuten olisi mennyt käsisahaukseksi, koska sähköä ei edelleenkään ole mökissä.
Vinkki! Ehkä vielä olisi tehokkaammin pystytty käyttämään laudat, jos olisi älytty heti alusta pitäen sahata täyspitkät lankut vuorotellen eri päistä lautoja, niin että olisi jäänyt tasaisesti sekä naaras- että urosponttisia jämäpaloja. Niistä olisi sillä lailla saanut joustavammin yhdisteltyä jatkettavia lankkuja.
Lautoja ei vielä naputeltu pontteihin, saati että olisi ruuvattu kiinni. Ladottiin ne vain kevyesti pontteihin ja laitettiin painot päälle. Saavat asettua siinä vapaasti ensin useamman viikon senkin jälkeen, kun saadaan mökkiin lämmöt. Ei päästä vielä kuukausiin tänne asumaan, joten kuivukoot rauhassa irtaallaan.
Komeroidea
Tuosta edellisestä kuvasta näkyy, että porstua ja makuuhuone ovat vielä yhtä yhtenäistä tilaa. Aikaisemmin näitä kahta tilaa erotti väliseinä, ja makuukamarista oli oviaukko tupaan. Kun porstuan ja kamarin välinen seinä purettiin, tuli ajatus, että käynti kamariin olisikin parempi porstuasta kuin tuvasta. Tupaan saataisiin lisää ehyttä seinäpintaa tällä tavalla – siellä se olisi tarpeen enemmän kuin porstuan puolella.
Elviiran huoneet ovat kaikki niin pieniä, että komeroille ei ole oikein tilaa. Kamariin mahtuu juuri ja juuri sänky, eikä tuvassakaan ylimääräisiä tiloja ole. Tulin ajatelleeksi, että jos rakennetaankin komero kahden huoneen väliin, niin saadaan jaettua sen vaatima tila kahden huoneen kesken, ja lisäksi voidaan käyttää hyödyksi myös väliseinän paksuus.
Tällä tyylillä on tarkoitus rakentaa komero kamarin ja porstuan väliin. Vielä vähän arvon, olisiko kohtuullista vaatia mieheltä, että siitä tulisi Narnia-tyylin komero, eli ovet molemmissa huoneissa. Aika näyttää…
