Julkaistu

Tilinpäätös, kesä 2021

Mitä pidemmälle syksy on edennyt, sitä selvemmäksi on käynyt, että tämä kausi alkaa olla tässä. Tavoitteemme olivat (kuten tavallista) vähän turhankin kunnianhimoisia, ja kaikkea haaveilemaamme emme ehtineet tehdä. Onneksi tässä ei ole kyse mistään ”jouluksi kotiin” -projektista, joten voimme hyvillä mielin todeta, että ei se mitään.

Koska ajalla (ja tällä iällä) on sellainen taipumus, että se vähän haalistaa muistoja, teen tässä nyt pienen katsauksen tilan ostamisen jälkeen tehtyihin asioihin. Vähän niin kuin tilinpäätöksenä.

Rakennukset

  • Kesän aikana purettiin talon kyljessä oleva kissahäkki, sisäänkäyntikatos ja navetan päädyssä oleva traktoritalli
  • Tontilla oleva jalassauna myytiin ja kuljetettiin pois
  • Navetan huonokuntoinen katto korjautettiin, ja nyt tilalla on uusi peltikatto lumiesteineen
  • Navetan päädyssä oleva lautaovi on korvattu miehen tekemällä hienolla uudella ovella
  • Uuden oven takana oleva käytävä on ”kunnostettu” ruukkuhuoneeksi
  • Talossa ollaan vähän auottu seiniä – katsotaan saadaanko talven aikana jatkettua sitä vielä
  • Lasketaan nyt kaivokin rakennukseksi – kunnostettu vanha rengaskaivo toimintakuntoiseksi ja turvalliseksi
Vanha navetta
Tässä vähän ennen ja jälkeen kuvaa navetasta. Vanha huopakatto vuoti parista kohtaa, joten sen korjaaminen oli yksi ensimmäisistä hommista. Kuvassa näkyy myös vanha traktoritalli, joka purettiin.
Uusi katto
Teetettiin navettaan uusi peltikatto, ja sehän ryhdisti rakennusta huomattavasti. Myöhemmin kesällä mies vielä teki traktoritallin paikalle laatoituksen ja uusi takanurkassa näkyvän lautaoven.

Yleiset siivoukset

Yleisesti ottaen ollaan siivoiltu vähän siellä sun täällä. Tärkeimpinä mainittakoon:

  • Terijoen salavien ja parin muun ilmiselvästi tarpeettoman puun kaato
  • Puupinot edellämainituista plus tontilla aiemmin olleista haloista
  • ”Helvetinkoneen” ostaminen ja pihan säännöllinen parturointi nokkosista ja vuohenputkista
  • Pakettiautokuoma yleisrompetta ja pari kuutiota metalliromua toimitettu kierrätykseen
  • Mies on pikku hiljaa vähentänyt meille turhan tavaran määrää verstashuoneessa antamalla pois ja viemällä kierrätykseen
  • Saunakamarissa tehtiin ”hyvänmielen siivous”, eli mattoja lattialle yms.

Piha

Pihan suunnittelua on tehty siitä lähtien, kun tontille päästiin. Suunnitelma on käytännön tasolla kehittynyt sitä mukaa, kun sitä on toteutettu. Toteutettukin on jotain:

  • Kompostialue ja sen yhteyteen navetan päätyyn laatoitettu ruukutus- ja istutusalue
  • Risuaita kaadettujen puiden oksista
  • Ensimmäiset sadevesiputket ja kaivot asennettu
  • Nykyisen puutarhan perennojen jakotaimien siirtäminen valeistutukseen
  • Kuunliljakuja ”saunaosastolle”

Tekemättä / kesken jäi

  • Vanhan autotallin muokkaus puutarhavajaksi / liiteriksi ja siirto uudelle paikalle
  • Navetan päätyseinän kengitys ja vuorilaudoituksen uusiminen
  • Keittiöpuutarhan kasvilaatikoiden rakentaminen
  • Kivetyksen rakentaminen kaivon ympärille
  • Saunan kuistin ennallistaminen
  • ja vaikka mitä muuta 🙂

Bonuksia

Mukavina yllätyksinä voisi mainita sen, että saatiin vähän maakaupoilla suurennettua tontin kokoa, ja että löysimme hyvän rakennusinsinöörin tekemään meille suunnitelmaa talon muutoksiin ja laajennuksiin – sitten kun se aika joskus viimein tulee.

Mies myös teetti meille tuuliviirin, joka muistuttaa talon rakennusvuodesta. Pidimme pienen seremonian lähisuvun kanssa, kun viiri laitettiin navetan päätyyn tuulen suuntaa näyttämään. Toivomme pääasiassa myötätuulta hankkeellemme!

Tuuliviiri
Uusi tuuliviiri katolla muistuttaa meitä rakennusten iästä.
Julkaistu

Perennaurakka

Emme ole vielä tehneet mitään toimenpiteitä nykyisen kotimme myynnin eteen, eikä se ihan vielä ole ajankohtainenkaan. Mutta ihan varmuden vuoksi olen ryhtynyt varautumaan siihen, että ensi kesänä minulla ei enää olekaan pääsyä nykyiseen puutarhaani.

Olen vuosien varrella istutellut melkoisen määrän erilaisia perennalajikkeita pihalleni. Istutussuunnitelma on ollut tyyliä: näen jonkun kivan perennan, ostan sen ja etsin paikan. Eli kasveja on sikin sokin sinne tänne istuteltuna. Tavoitteena on nyt ottaa jakopala lähes jokaisesta kasvista ja valeistuttaa ne uuteen paikkaan varsinaisen perennapenkin valmistumista odotellessa.

Alkukesästä sain viimein suurimmaksi osaksi listattua pihan perennat ja pääsin käsitykseen työmäärästä. Tällä hetkellä kasveja on listalla n. 110, ja määrä kasvaa sitä mukaa, kun huomaan jonkun uuden lajikkeen – onneksi tätä tapahtuu enää harvoin. Jaettujen kasvien määrä merkkaan listaan myös, niin edistyminen on helposti nähtävissä.

perennaluettelo
Ylläpidän lajikelistaa googlessa.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, alan olla vähitellen voiton puolella. Enää kolmisenkymmentä siirtoa edessä, ja sitten tämä nykyinen piha saa jäädä odottamaan uutta omistajaa.

valeistutus
Valeistutukseen kasvit on istutettu tiiviisti.

Valeistutus istutetaan normaalia tiiviviimpään, koska kasvit ovat siinä vain väliaikaisesti. Tuosta kuvasta näkyy, kuinka alkukesästä istutetut ovat jo ottaneet tilansa, ja alkavat olla aika ahtaalla penkissä. Toivottavasti pääsen jo ensi kesänä tekemään varsinaista penkkiä.

Aloitin aluksi tekemään googlen sheetsiin valeistutuksen ”dokumentaatiota” niin, että merkkasin kasvit sinne ruudukkoon. Tosi työlästä. Sitten ajattelin, että en kirjaa niiden sijainteja mitenkään, sittenpähän näen mitä sieltä nousee, mutta sekään ei tuntunut oikein hyvältä. Perinteiset kasvienmerkkaustikutkaan eivät toimi, koska routa heittelee niitä minne sattuu. Mutta sitten muistin Bilteman puutikut! Niillä olen nyt saanut suurimman osan merkattua – osa jää edelleen yllätykseksi, koska alasleikatuista taimista ei millään pysty päättelemään lajiketta, jos ei satu muistamaan mitä tuli istutettua mihinkin.

Bilteman puutikut ovat (toivottavasti) tarpeeksi pitkiä, että routa ei niitä pääse siirtelemään.

Kaikille valeistutusta (tai mitä tahansa istutusta) suunnitteleville haluaisin vielä kertoa, että ”no dig” -penkki ei toimi, jos alimmaiseksi laittaa pahvia, mutta paksu sanomalehtikerros näyttäisi estävän rikkaruohot. Meidän valeistutuksen alla on muovitonta biokangasta.

Valeistutusurakan lisäksi on tarkoitus syksyn aikana istuttaa myös isohko määrä kuunliljoja reunustamaan kulkua saunalle. Homma on jo vähän aluillaan, mutta biokangas loppui, joten tässä tulee nyt väkisin pieni tauko. Onneksi täällä päin Suomea istutuskelit jatkuu jopa lokakuulle asti.

kuunliljat
Tähän tulee kuunliljakuja, sopivasti varjoinen paikka, koska syreeni ja hopeapaju kaartuvat portiksi yläpuolella.
Julkaistu

Potagerin mallausta

On ollut tänä viikonloppuna melko hikiset oltavat pihanrakentajalla. Eilen siivoiltiin pihaa, haketettiin oksia keittiöpuutarhaan ja ajeltiin pihalta rikka- ja tavallista ruohoa. Piha alkaa näyttää jo ihan siistiltä monestakin kohtaa.

Sääkin oli eilen vähän miellyttävämpi kuin tänään, ja oikeastaan tehtiin ihan täysi työpäivä. Tälle päivää oli luvassa lisää haketusta ja keittiöpuutarhan pyöreän kasvatuslaatikon rakentaminen. Olen esikasvattanut muutaman pavun, avomaankurkun ja herneen taimen, ja niiden multiin saamisella alkoi jo olla kiire.

Samalla tulee nyt mallattua keittiöpuutarhan mittasuhteet paikan päällä – paperille niitä olenkin jo piirtänyt useaan otteeseen. Tarkoituksena on tehdä navetan nurkalta sisäänkäynti (siis oikein portti!), josta jatkuu suora käytävä kasvihuoneelle. Ennen kasvihuonetta on risteävä suora käytävä kaivolta kompostille. Käytävän molemmin puolin on symmetriset kasvatuslaatikot, joiden keskellä on ”aukio”, johon tulee pyöreä kasvatusallas köynnöstäville kasveille.

Kattotiilet
Pyöreä kasvatusallas tehdään vanhoista kattotiilistä, jotka löytyivät roskalavaryhmästä.
Kasvilaatikoiden paikat.
Lautojen asettelu maahan kasvatuslaatikkoja mallaamaan toi hyvin konkretiaa suunnitelmaan. Papualtaan takana oleva tuoli esittää kasvihuoneen paikkaa,

Hyvä että tuli tehtyä tosielämän mallaus. Testailtiin kottikärryliikennettä kaivolta kompostille ja totesimme, että komposteja pitää vähän siirtää, että homma toimii pujottelematta. Nyt ollaan lopputulokseen tosi tyytyväisiä, ja ensimmäinen kasvilava ehkä rakennetaan jo tänä kesänä (vaikka siellä ei vielä ole tarkoitus mitään kasvattaakaan).

Herneen istutus
Kävin vielä illan ”viileydessä” istuttamassa pavut, kurkut ja herneet. Onnettomia taimia, eivätkä milään meinanneet pysyä pystyssä. Keksin tehdä sidontalangan heinästä.
Julkaistu

Mikroilmaston merkitys

On ollut vähän kiirettä ”vanhan paikan” lattiaremontin kanssa, eikä olla paljon ehditty käydä mökkiä katsomassa. Tänään köytiin vähän haravoimassa ja katselemassa paikkaa komposteille. Haravointi- ja muuta eloperäistä jätettä kertyy muuten niin paljon, että tarvitaan varmaan pienen ladon kokoinen komposti.

Vähän yllätyin, kun näin uuden pihan – se oli nimittäin täysin sula jo. Vanha pihamme (joka on vain 1,5 km päässä) on vielä lähes kokonaan lumen peitossa.

luminen piha
Vanha piha
uusi piha
Uusi piha

Nykyisellä takapihallamme on pohjoisrinne, ja siellä todella normaalina talvena riittää lunta lähes vappuun saakka. Piha on kuitenkin talon eteläpuolella, mikä toisaalta tarkoittaa sitä, että kesällä se on todella paahteinen. Talomme on punatiiltä, joka vielä suorastaan ihmee lämpöä itseensä päivän aikana. Se muodostaa hienon mikroilmaston mm. viiniköynnökselle, joka tuotti jo kolmantena kesänä istutuksesta mukavan sadon.

viininrypäleet
Oman viiniköynnöksen satoa.

En ole varma, löydänkö uudelta pihalta yhtä hyvää paikkaa viiniköynnökselle, mutta iloitsen kyllä siitä, että jatkossa pääsen pihatöihin paljon aikaisemmin.

Julkaistu

Pitkä ja kapea puutarha

Tonttimme on kuin kirveenvarsi – pitkä ja kapea. Tällaisen pihan suunnittelu on haasteellista, sillä helposti tulee aseteltua alueet tontille pitkittäin ja toiminnot tontin sivuille. Tämä johtaa siihen, että tontti näyttää vieläkin kapeammalta ja pidemmältä.

Koska olen erityisen innostunut englantilaisesta puutarhasta, osasin suhtautua tontin muotoon tyynesti. Kymmenet Monty Donin ja Alan Titchmarshin pihaohjelmien jaksot keskittyvät juuri tämän kaltaisiin pihoihin.

Oikeasti pihasuunnitelmaa ei kannata kovin pitkälle tehdä ennen kuin on ensimmäisen kesän jälkeen päässyt jyvälle siitä, miten aurinko paistaa pihalle, mitä kasveja sieltä ennestään nousee, pannut merkille erityisen kuivat ja märät paikat, todennut tuulien suunnat, päättänyt mitkä puut lähtevät ja mitkä jäävät jne. Mutta olisi kyllä melko paljon vaadittu, että olisin malttanut pitää kynät paketissa ja vaan odottanut mitä tuleman pitää. Tässä siis ensimmäinen versio suunnitelmasta.

Polut
Haluaisin pihalle sekä kaartavaa polkua (koska pihan pituus) että suoraa linjaa, jossa polun päähän voi laittaa ”focal pointin”, eli jotain, johon katse etsiytyy. Tiedän, että ihmisellä on taipumus oikaista, mutta tarkoitus on tehdä polkujen vierustoille niin hyvät istutukset, että oikominen ei ole mahdollista: talon ulko-ovelta menee polku piharakennuksen ulko-ovelle, sieltä kaivolle ja kaivolta saunalle. Eli jos aikoo mennä talolta saunalle, se on kierrettävä kaivon kautta (jos ei aio akileijoja, etelänruusuruohoja ja daalioita tallata).

Hyötypuutarha
Sille katselin pihan aurinkoisimman paikan tontin koillisreunalta. Kasvilavat tulevat symmetriseen järjestykseen, ja kasvihuoneelle menee suora käytävä. Ihana olisi laittaa muotoonleikattu marjakuusiaita kasvihuoneen eteen oleskelualuetta reunustamaan.
Hedelmäpuut tulevat niin, että satunnainen varjo osuu pitkin päivää kasvihuoneeseen, etteivät kasvit aivan läkähdy. Marjapensaat ja vadelma-aita samoille seuduille, viiniköynnös ulkorakennuksen eteen – taitaa olla pihan lämpimin paikka.

Kompostit
En ajatellut piilotella puutarhakomposteja, vaan ne laitetaan hyötypuutarhaan tontin laitaan. Aurinkoinen paikka – ehkä minäkin viimein onnistun kasvattamaan kesäkurpitsaa 🙂

Ruusutarha:
Jonkunlainen ruusutarha on oltava (vaikka sitten ihan pienet pensaat). Muotopuutarhana, tietenkin. Keskelle ehkä suihkulähde (ei piirroksessa, koska muistin sen vasta jälkeenpäin).

Chillailu-alue
Pihalle tulee uima-allas, se ollaan päätetty jo vuosia sitten (tietämättä yhtään missä ja millainen piha meillä tulisi olemaan). Se tulee saunan lähelle, ja sinne rakennetaan myös oleskelualue ja ehkä kesäkeittiö. Tästä kohtaa pihaa aukeaa paras näköala: uusmaalainen kumpuileva peltomaisema.

Oikeasti suunnitelma menee vielä uusiksi monta kertaa. Sitä mukavampi, koska näitä on vaan niin kiva piirtää. Inspiraatiota löytyy Pinterestistä helposti haulla ”narrow garden” ja The English Garden -lehdestä (jonka tilaaja olen ollut jo monta vuotta) ja samannimisestä kirjasta (jonka sain joululahjaksi ihanilta lapsiltani).

pihapiirros
Ensimmäinen versio pihasuunnitelmasta.
Lehti ja kirja
The English Garden – näistä lapan inspiraationi
Julkaistu

Säilytettäviä rakennuksia

Meidän tontilla on pari erityisesti suojelemisen arvoista rakennusta. Myös nämä kertovat edellisen asukkaan taidoista – ja myös kiinnostuksen kohteista.

Koirankoppi
Edellisellä talon isännällä oli ollut suomenpystykorva, joka oli matkustanut traktorin peräkärryssä yhteisillä ajoreissuilla. Ja miten hieno koppi koiralla! Meillä ei ole koiraa, mutta kopille keksitään kyllä joku käyttö.

koirankoppi

Lintulauta
Jos on koirankoppi tukevaa tekoa, niin on tämä kokonaisen lintuparven kerralla ruokkiva lintulautakin. Talo on soma, ja siinä on vieläpä mansardikatto!

Lintulauta on helppo täyttää, koska katto aukeaa saranoilla, eikä edes turbo-orava saa sitä auki, koska sen saa suljettua haalla.

Voi olla, että remontoidaan lintulautaa sen verran, että laitetaan sinne yksi väliseinä. Saadaan tipeille vähän monipuolisempi buffet.

Lintulauta
Näin monta lintua mahtuu yhtäaikaa syömään!
lintulaudan katto
Lintulaudalle mahtuu paljon ruokaa, ja täyttäminen on helppoa.
lintulaudan kiinnitys
Ja vielä säppi kiinni, niin sapuskat on turvassa.
Julkaistu

Vähän lähempänä unelmaa

Muistan melko tarkkaan sen hetken, kun tajusin, että unelmamme onkin saavutettavissa. Muistan, että aurinko paistoi ja oli lämmin. Loppukevät. Muistan sen huikean tunteen, joka minut täytti. Se olisi mahdollista!

. . .

Olemme asuneet maalla yli 20 vuotta. Kesällä se on ihanaa – takaovesta pääsee suoraan omalle pihalle, linnut laulavat ja kukat kukkivat. Mutta talvella on toista. Aina on pimeää, kaikki on kaukana, ja sinne kauas pitää ajaa pimeitä ja liukkaita teitä.

Niin se on mennyt jo kymmenkunta vuotta. Talvella haluan kiivaasti muuttaa kaupunkiin. Heti, kun lapset ovat muuttaneet omilleen, muutamme mekin. Sitten tulee taas ihana kesä, eikä minua kiinnosta yhtään elokuvat, kahvilat, ulkona syöminen, teatterit tai museot. Haluan olla omalla pihalla ja tonkia kukkapenkkejä. Ja koko ajan ahdistaa se ajatus, että on pakko valita jompi kumpi.

Sitten tuli se loppukevään päivä, kun oivalsin, että ei tarvitse valita. Mehän asumme juuri sen verran syrjässä, että täällä on mökit varmasti ihan halpoja. Ja jos olen tähän saakka käynyt täältä asti töissä päivittäin, niin hyvin voisin mökiltäkin käydä. Ja talvet voitaisiin asua sitten kaupungissa. Me voidaan saada molemmat!

No, ihan näin yksinkertaista se ei ollut. Tuosta hetkestä on nyt n. viisi vuotta, ja olemme siitä lähtien etsineet mökkiä. Ihan halpoja ne eivät todellakaan olleet, eikä niitä sitä paitsi ollut edes tarjolla. Emme millään olisi halunneet muuttaa toiselle paikkakunnalle, jättää ystäväpiiriä ja aloittaa täysin alusta. Vähitellen totuimme siihenkin ajatukseen, ja laajensimme etsintöjämme naapurikuntien puolelle.

Ja sitten, yhtäkkiä pieni tupa löytyi 1,5 kilometrin päästä nykyisestä kodista. Emme aikailleet yhtään, kaupat tehtiin reilun viikon päästä ensikäynnistä.

Tästä alkaa tämä tarina, punaisen tuvan kunnostusprojekti ja englantilaisen puutarhan rakentaminen.