Pieni punainen tupa ja englantilainen puutarha
Mies on ahkeroinut työhuoneessa (pun intended 😀). Betonilattia pitää hioa ennen tasoittamsta ja laatoitusta, se on nyt melkein tehty. Yksi seinä on vielä levyjä vailla, sen koolaukset on tehty.
Putkimies kävi laittamassa keittiön hanan ja kytkemässä altaan viemäriin. Vesiä ei vielä ole kytketty, ollaan itse asiassa tässä menty takapakkia, kun vesi on kokonaan kytketty pois päältä.
Putkimies on viettänyt päivän vesivaraajan kimpussa, ja alkaisi viimein koittaa lämpimän veden aika Elviiraan. Vielä kun saadaan vedet kulkemaan vesikalusteisiin, niin alkaa elämä sujua.
Illalla ajeltiin Tammiston Värisilmään valitsemaan työhuoneen lattialaattoja. Valittiin vanhan ystävän suosittelema punainen laatta. Ostettiin myös seinämaali porstuaan ja työhuoneeseen. Oltiin rohkealla päällä, keltainen valittiin.
Työhuoneen katto on valmis ja viimeinen seinä koolattu. Mies on alkuviikon aikana ahkeroinut.
Sateinen päivä. Ulkona ei tullut käytyä kuin pakolliset huussireissut ja veden haku saunalta. Saataispa jo pian vedet kytkettyä jo mökkiinkin.
Kaikki keittiön kaapit on nyt asennettu. Laitoin niihin hyllyt ja purin tavaroita laatikoista kaappeihin. Yläkaapit on tosi korkealla, vähän turhan korkealla jopa meille, pitkille ihmisille.
Pesin myös Torista ostetun uunin. Se oli järkyttävässä kunnossa – olikohan ostettu uusi kun ei jaksettu pestä vanhaa. Laitoin uuninpesuvaahtoa pelleille ja hankasin karhunkielellä. Siitä vaahdosta tuli ihan suklaakakkutaikinan väristä 🤮.
Mies teki työhuoneen kattoa. Se oli aika työlästä, kun pontti on liian matala, niin sitä piti ”kaivertaa” suuremmaksi akkuporakoneeseen kiinnitettävällä raspilla.
Googlailin vähän keittiön välitilan ja työhuoneen lattialaattoja.
Käytiin taas hakemassa yksi Tori-löytö: iso komero kylppäriin.
Käytiin myös pikaisesti tarkistamassa miltä keittiössä näyttää. Sotkuiselta, mutta lähes valmiilta. Ovet, kahvat, taso, allas yms. paikallaan – oikeastaan kaikki muut paitsi putkityöt tehty (ja välitila pitää vielä laatoittaa).
Timo-sähkärikin oli käymässä, lattialämmityksiä ja valoja. laittamassa.
Me ollaan ostettu kaikenlaista tarpeellista Torista, ja nyt on erityisen vilkasta sillä saralla. Tänään mies haki vaatekaapin, jonka oli tarkoitus tulla kylppäriin liinavaate- ja siivouskomeroksi. Sitten hakuvahdista tuli vielä parempi siihen tarkoitukseen, ja varattiin sekin meille. Tämä tänään haettu kaappi laitetaan sitten jonnekin muualle.
Mutta ei mikään normireissu tämäkään. Sattui myyjä olemaan miehen armeijakaveri 40 vuoden takaa. Kuulumisia oli riittänyt vaihdettavaksi.
Ollaan ostettu muutamia huonekaluja Torista, ja tänään tehtiin niiden hakureissu. Vettä tuli melkein kaatamalla ja oli pimeää kuin mörön pehvassa.
Mies haki minut töistä viiden maissa, ja mentiin hakemaan ekaksi ystävän luota isoa tiskipöytää kesäkeittiöön. Kannettiin pöytä autoon muutaman lätäkön kautta ja ruvettiin lähtemään. Auton avaimia ei ollut missään. Etsittiin porukalla sateessa ehkä reilun puolen tunnin ajan avaimia, joissa ei ole edes kunnollista avaimenperää. Just kun oltiin menettämässä toivo kokonaan, mies löysi ne! Olivat lentäneet taskusta hanskojen mukana. Nykyisin avaimenperänä on heijastin, sitä oppii.
Sitten haettiin kylppäriin peilikaapit. Nyt mun lenkkarit olivat jo ihan litimärät, katu oli käytännössä yhtä lätäkköä.
Viimeinen paikka oli Vesterskogissa pienen tien päässä. Säkkipimeä paikka, ulkovaloja ei ollut, mutta lätäkköjä sitäkin enemmän. Sieltä haettiin nätti pikku lipasto.
Kotona oltiin joskus puoli kymmenen aikoihin. Palelsi niin paljon, että piti ottaa lisäpeitto. Mutta oltiin tyytyväisiä tavaroihin. Huomenna olisi vielä komeron haku Järvenpäästä.
Elviirassa oli sähköt, kun se ostettiin, mutta niiden asennusajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Vanhoissa sähkövedoissa ei tietääksemme ollut ollut mitään vikaa, mutta päätettiin silti uusia kaikki sähköt sähkötaulua myöten.
Alkuperäinen sähkötaulu oli tuvan seinässä erittäin näkyvällä paikalla. Se oli todella iso, ja halusimme sen pois näkyviltä. Tuvan seinissä olevien lastulevyjen purkaminen aloitettiin samoihin aikoihin, kun laajennuksen perustuksia ruvettiin kaivamaan, ja siinä vaiheessa piti sähkötaulukin purkaa pois.
Sopivin paikka uudelle sähkökaapille löytyi laajennuksen puolelta eteisestä, ja koska laajennusta ei vielä silloin ollut olemassakaan, katkaistiin sähköt kokonaan pois. Käytännössä koko toissa kesä meni Elviiralla ilman sähköjä, ja rakennusporukka joutuikin tekemään suurimman osan laajennuksen rakennustöistä akkuvehkeillä tai käsin.
Urakoitsijoiden / tekijöiden löytäminen on ehkä kaikista vaikein (ja tärkein) asia rakennuttamisessa. Sähkötöiden osalta meidän ei tarvinnut tätä asiaa onneksi miettiä. Saimme kiinnitettyä urakkaan Timon paikallisesta Kyläpalvelu Henttosesta, jota olimme jo käyttäneet edellisen talomme sähköhommissa. Timoa parempaa, joustavampaa ja ratkaisukeskeisempää sähköasentajaa ei ole vielä osunut kohdalle, eli sähkötöiden osalta ei tarvinnut stressata.
Pistorasioiden ja valokatkaisijoiden paikkojen suunnittelu aloitettiin jo silloin, kun laajennusosa oli vasta piirustuksina paperilla. Suunnittelussa mietittiin mm. seuraavia asioita:
Tässä sähköremontissa oli kaksi yleisen tason haastetta. Vanhalla puolella piti keksiä, miten johdot saadaan vedettyä, kun kaikki rakenteet olivat jo olemassa, eikä esim. hirsiseiniin tietenkään mitään upotuksia pysty tekemään. Laajennusosan kohdalla taas piti osata kuvitella kaikenlaisia asioita jo paljon ennen kuin mitään oli edes rakennettu: miten siellä elämme, missä pistorasioita tarvitaan, minne laitamme huonekalut ja mitä kiinteitä rakenteita sinne tulee (esim. keittiökaapit ja muut kiinteät komerot).
Vanhan puolen ratkaisut löytyivät lopulta helposti. Hirsiseiniin laitettiin kaksinkertainen huokolevy ja sähköjohdot saatiin piiloon niiden alle. Alempaan huokolevyyn tehtiin johdolle ura, jossa johto tuotiin oikealle kohdalle ja päällimmäiseen levyyn reikä, josta piuha tuotiin läpi.
Kattovalaisimien piuhat Timo veti ullakon kautta, ja sillä lailla saatiin purettua pintavedot pois tuvan, kamarin ja porstuan katoista. Tuvan alla olevaan kellariin vedettiin myös valot, ja sinne keksittiin laittaa liiketunnistimella toimiva valaisin, eikä nyt tarvitse miettiä, jäikö kellariin valot päälle.
Laajennuksen osaltakin suurin osa asioista meni lopulta ihan kohdalleen, mutta kaikenlaista pientä säätöä siinä oli. Oli yllättävän vaikeaa tehdä suunnittelua, kun mitään ei vielä ollut paikallaan. Joitain katkaisijoiden ja pistokkeiden paikkoja piti vaihtaa, kun asioita tarkemmin mietittiin. Myös sähkökaappia piti vähän siirtää, koska eteisen ja työhuoneen välinen seinä tulikin lopulta vähän eri kohtaan kuin oli ajateltu.
Sähköistysprojekti ei ollut kovin suoraviivainen myöskään aikataulun kannalta. Moni asia sekä laajennuksen rakentamisessa että vanhan puolen remointoinnissa tapahtui paljon hitaammin kuin olimme ajatelleet. Ja kun sanon paljon, tarkoitan oikeasti puolta vuotta tai jopa melkein vuotta. Onneksi saatiin joustavasti aina sovittua myös sähkövedot ja kalusteiden asennukset, vaikka aikataulut olivat usein aika hähmäisiä. Nyt sähköt on suurimmaksi osaksi laitettu, ja se tuntuu suorastaan ylelliseltä pitkän sähköttömän ajan jälkeen.
Lue myös: Renovan pyöreät sähkökalusteet
Eviirassa oli tehty 70-luvulla energiaremontti, seiniin oli laitettu lastulevyt, ja sähkökalusteetkin olivat tuolta samalta ajalta. Teimme sisäremontin vanhalle puolelle perinteisillä menetelmillä, ja haluttiin myös satsata siihen, miltä valokatkaisijat ja pistorasiat näyttävät. Sopivasti vanhaa tyyliä löytyi Schneiner Electricsin Renova-sarjasta.
Sisustamme talon hyvin pitkälle vanhoilla huonekaluilla ja muutenkin vanhaan tyyliin, joten sähkökalusteilta haluttiin myös nostalgista tyyliä. Pistorasiat ja valokatkaisijat ovat niin näkyvällä paikalla, että niihin panostaminen kannattaa.
Renovan valikoimasta löytyvät meille kaikki tarvittavat kalusteet sekä upotettavina- että pintamalleina. Tämä oli meille tärkeää, koska vanhalle puolelle ei ollut muuta vaihtoehtoja kuin pinta-asennus – ja toisaalta haluttiin vanhan tyyliset kalusteet myös laajennusosaan, vaikka siellä tekotapa onkin moderni. Renovan kalusteissa on kauniit pyöreät muodot, ja erityisesti pinta-asennettavat pistorasiat näyttävät suorastaan autenttisilta.
Meille laitettiin sekä yksi- että kaksiosaisia pistorasioita, valokatkaisijoita kahdella ja yhdellä painikkeella, tv-pistoke ja jakorasioita. Kaikkiin näihin löytyi Renovan valikoimasta vaihtoehdot meille sopivissa väreissä.
Taloon laitettiin valkoiset kalusteet, mutta saunalle mustat, koska siellä oli ennestään vanhat mustat valokatkaisijat.
Yhteistyö: Schneiner Electric Finland
Lue myös: Sähköremontti vanhaan taloon
Iso osa tontistamme on tällä hetkellä kaikenlaisen purkutavaran varastontipaikkana. Olemme säästäneet kaiken käyttökelpoisessa kunnossa olevan: puretut ikkunat, lattialaudat, seinäpaneelit jne. Keväällä naamioin yhden lautataapelin kesäkukkaistutuksella, nyt kukat ovat kukkimisensa kukkineet, ja paikalle tuli muuta käyttöä,
Yksi purkulautataapeleista oli aika näkyvällä paikalla, ja (aivan oikein) ennustin, että se tulee olemaan siinä useamman vuoden. Rupesin miettimään, miten sen saisi näppärästi naamioitua. Paikka on aurinkoinen ja valoisa, ja aika sopiva kahvittelulle. Rahtasin taapelin eteen muutaman tarpeettoman oven ja tontilla pyörineet valuverkot pystyyn ovien eteen. Köynnöstuki oli valmis.
Tontti on täynnä rikkaruohoja, joten en voinut suoraan istuttaa mitään tuohon(kaan) kohtaan. Helpointa tässä kohtaa oli tehdä kohopenkki, johon taimet istutetaan. Reunukseksi väsäsin matalan pajuaidan, eli pujottelin pajun oksia maahan pystytettyjen tolppien välistä. Tässä ei nyt paljon Strömsötä leikitty, reunus ei tule varsinaisesti näkymään mihinkään, joten vähän krouvimpikin malli kelpasi hyvin.
Sitten vaan biokangas penkin pohjalle, multaa päälle ja taimet maahan. Penkin reunoille istutin kesäkukkia kukkaruukkuihin ja eteen laitoin pari loppuunkäytettyä räsymattoa. Sitten vielä tuolit ja pöytä, ja kahvipaikka on valmis.
Kesä oli ja meni (ja taidettiin me pari kertaa ehtiä tuossa istuakin). Nyt syyskiireistä tärkein on varmistaa, että kaikki kukkapenkkeihin istuttamista odottavat taimet saadaan maahan hyvissä ajoin ennen pakkasia.
Kaikki kukkapenkin pohjat pitää meillä tosiaan kaivaa: vanha maa poistaa, laittaa kaivannon pohjalle rikkaruohoeste ja laittaa uutta multaa päälle. Viime viikolla ymmärsin, että en mitenkään ehdi kaivaa tarpeksi penkkiä, että saisin kaikki taimet istutettua, eli jonkunlainen väliaikainen istutus on kyhättävä.
Hokasin, että kahvittelupaikan alla olevat matot ovat enimmät rikat tukahduttaneet, joten se kävisi hyvin väliaikaisesta istutuspaikasta. Tuumasta toimeen: siirsin kaikki kukkauruukut uuden kasvihuoneen viereen, ja myös pöytä ja tuolit saivat uuden paikan. Matot pois, pieni muokkaus ja vähän lisämultaa maahan. Melkein kaikki taimet mahtuivat tähän valeistutukseen hyvin, ja jos en niitä ensi keväänä vielä ehdi siirtää varsinaiseen paikkaansa, niin voivat tuossa elellä vaikka koko ensi kesän,
Laventelia voi hyvin kasvattaa ainakin eteläisessä Suomessa. Kun on yhden laventelipuskan saanut hyvään kasvuun, sitä voi lisätä helposti uusiksi taimiksi.
Laventeli vaatii kasvupaikakseen hyvin läpäisevän kalkkipitoisen maan ja lämpimät olosuhteet. Kuivuus ei sitä kesällä häiritse, mutta talvimärkyyttä se ei kestä. Olen yleensä talveksi peitellyt laventelit havuilla, mutta olen myös kuullut, että ne ovat talvehtineet ihan paljainakin.
Laventeli on ikivihreä kasvi, eli maanpäälliset osat eivät kuole talvella. Kun kasvukausi alkaa, laventelia suositellaan leikattavaksi, että se tuuheutuu. Näistä leikatuista oksista saa pistokkaita, joista saa sitten aikanaan uusia taimia.
Pistokkaista lisääminen on myös siitä hyvä lisäämistapa, että silloin uusista taimista tulee varmasti samanlaisia kuin alkuperäinen kasvi. Eli jos laventelisi on talvehtinut hyvin, niin uudetkin taimet todennäköisesti kestävät talven.
Pistokkaita voi tehdä oksista, jotka eivät vielä ole puutuneet. Karsi oksista alimmat lehdet pois ja katkaise latva. Tökkää pistokkaat istutusmultaan niin, että ne ovat ihan ruukun reunan lähellä. Silloin ne eivät kärsi liiasta märkyydestä.
Tänä kesänä omat pistokkaani onnistuivat todella hyvin. Ruukutin ne huhtikuun lopussa, ja nyt niissä oli jo isot juuret.
Laventeli viihtyy Elviiralla navetan edessä, joka on tontin aurinkoisin paikka. Ostin siihen kesällä toisen taimen, jonka vakuutettiin olevan vaaleansininen tähkälaventeli, mutta se olikin punainen tupsulaventeli. Otin sen pois ja istutin pistokkaista sen paikalle kaveria vanhalle taimelle.
Uuden penkin tein saunan edustalle, johon myös paistaa aurinko suurimman osan päivästä. Kaivoin istutuskuopan, laitoin pohjalle muovittoman biokankaan ja istutusalustaksi ihan perus säkkimultaa, johon lisäsin vähän kalkkia ja kaikki vermikuliitit mitä mulla oli jäljellä. Katsotaan oliko tämä seos nyt hyvä, se nähdään keväällä. Tähän penkkiin pääsi siemenistä kasvatettuja taimia, pistokastaimia ja se punainen tupsulaventeli (vaikka en siitä oikein tykkääkään).
