Lämmityksen pörssisähköohjaus for Dummies – osa 2

Yhteistyö | Shellykauppa

Edellisessä for Dummies -kirjoituksessa kuvasin, miten pörssisähköohjaus toimii ja mitä se vaatii. Tässä kirjoituksessa kerron helposta tavasta, jossa minimioidaan oma konfigurointityö käyttämällä esiasennettuja ohjauslaitteita.

Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa on 8-osainen lista toimenpiteistä, jotka pörssisähköohjauksen asentaminen vaatii. Kun laitteet toimitetaan esiasennettuina, näistä asioista jää itselle tehtäväksi neljä vaihetta, eli listan seuraavat numerot:

1. Varmistus, että sähkösopimus on spot-hintaan perustuva.

2. Varmistus sähköasentajan kanssa, että oman kohteen sähkökytkennät mahdollistavat yksittäisen laitteen / toiminnon ohjauksen.

3. Nettiyhteys, joka on päällä lähtökohtaisesti koko ajan.

– – –

7. Etsi sähköasentaja, joka tekee ohjuslaitteen asennuksen.

Näiden lisäksi tarvitaan tietysti ohjauslaite, eli rele/ releet, jotka tässä helpossa tavassa tilataan Shellykaupasta esiasennettuina. Sähköasentaja kytkee esiasennetut laitteet sulaketauluun tai suoraan ohjattavaan laitteeseen, ne kytkeytyvät verkkoon automaattisesti ja ohjaus käynnistyy. Meidän kohdalla ainakin homma tosiaankin meni näin yksinkertaisesti. Olin itse varautunut siihen, että jotain säädettävää tulee (koska IT-jutuissa yleensä aina tulee…), mutta rele tosiaan napsahti päälle, ja ohjaus lähti toimimaan mitään veivauksia.

Shellyn rele
Lattialämmitysten ohjauspalikka asennettuna sulaketauluun.

Jotta tämä magia oikeasti voisi toimia, tarvitaan esiasennusta varten kohteesta joitain tietoja, jotka täytetään Shellykaupan toimittamaan suojattuun verkkolomakkeeseen. Tarvittavia tietoja ovat mm. verkkoyhteyden nimi ja salasana (jotta laitteet voivat asennuksen jälkeen kytkeytyä ns. lennosta internetiin) sekä tarkemmat tiedot ohjausasetuksista. Nämä tiedot konfiguroidaan Shelly-releeseen valmiiksi, sen jälkeen releet toimitetaan tarkempien ohjeiden kera postitse kotiin. Laitteissa on myös uusin ohjelmistoversio asennettuna.

Tämmöinen vempele sieltä tuli lattialämmityksille.

Laitteiden mukana tulevissa ohjeissa on myös puhelinnumero, johon voi asennuksen jälkeen soittaa ja varmistaa, että yhteys pelaa. Tämä näkyy Shelly Smart Control -appsista omalta tililtä ja omalta Pörssärin tililtä, jotka Shellykauppa on luonut osana esiasennuspalvelua. 

Vaikka Shellykaupan väki tarkistaakin, että ohjaus lähtee käyntiin, suosittelen lämpimästi (ja vahvasti!), että varmistat asennusten jälkeen, että onnistut myös itse kirjautumaan noille tileille.

Ohjaussäännöistä

Pörssärin palvelussa voit ohjelmoida sekä aikaan että hintaan liittyviä ohjauksia. Esiasennetussa laitteessa haluamasi asetukset ovat jo valmiina, mutta on hyvä tietysti ymmärtää millaisia asetuksia on mahdollista laittaa.

Aikaehdossa määritellään, kuinka monen tunnin ajan per vuorokausi ohjattaville laitteille syötetään sähköä. Meillä on lämminvesivaraajalle määritetty 4 edullisimman tunnin ehto ja lattialämmityksille 12 halvinta tuntia. Ehto voi olla myös toisin päin, eli niin että sähköä ei syötetä  kalleimpina tunteina. Tunnit voivat olla molemmissa tapauksissa ns. pitkin vuorokautta, eli halvimmat tunnit eivät välttämättä ole peräkkäin. Jos et ole varma, millainen aikaohjaus olisi hyvä, kannattaa kysyä neuvoa vaikka juuri Shellykaupasta. Itse olin laittamassa 4 tunnin ehtoa myös lattialämmityksiin, mutta päädyin keskustelujen jälkeen tuohon 12 tuntiin. Kylpyhuoneen lattialämmitys jätettiin myös Shellykaupan suosituksesta ohjauksen ulkopuolelle. Myös Pörssärin Facebook-ryhmässä voi kysyä neuvoja.

Huom! vielä, että aikaehto ei tarkoita sitä, että laitteet oikeasti olisivat päällä nuo ajat, vaan sen, koska niihin syötetään sähköä. Laitteiden termostaatit pitävät huolen siitä, että ne napsuvat pois päältä, kun tarpeellinen lämpö on saavutettu. 

Hintaehdon voi määritellä, jos haluaa hyödyntää erityisen edulliset tunnit riippumatta siitä, montako niitä on vuorokaudessa. Tähän voi laittaa ehdoksi vaikka 0 snt, jos ilmaisen tai miinusmerkkisen hinnan aikana haluaa sähkönsyötön päälle.

Ehtoja voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Meillä on laitettu molemmat ehdot niin, että laitteet saavat sähköä vähintään määriteltyinä edullisimpina tunteina sekä lisäksi aina, kun sähkönhinta (sis. ALV) on 2 cnt tai alle.

EDIT 12.10.2025: Pörssisähkön hinnoittelu on nykyisin varttipeliä, ja Pörssärin käyttöliittymäkin muokkaantuu sen mukaan. Itse ajattelin vielä pysyä tuntiasetuksissa niin kauan kuin se on mahdollista. Rohkenen epäillä, että lattialämmityksen tai vesivaraajan kanssa vartin lämmitys on ihan yhtä tyhjän kanssa.

Pörssisähköohjaus for Dummies -kirjoitussarja

Lämmityksen pörssisähköohjaus for Dummies – osa 1

Yhteistyö| Shellykauppa

Erityisesti talven kovina pakkaspäivinä on mielessä käynyt sähkölasku ja se,  miten vähissä onkaan keinot, jolla siihen voisi vaikuttaa. Lämmitystä voi säätää alaspäin, mutta miten voisimme hyödyntää pörssihinnoittelun halvemmat ajat? Mietimme niinkin manuaalista ratkaisua, että napsuttelisimme käsin lattialämmityksiä ja lämminvesivaraajaa pois päältä kalliina tunteina. Ei kovin kätevä ratkaisu, varsinkin kun kyse on kakkosasunnosta. Tämä tuli puheeksi meidän sähkärin kanssa, ja hän ehdotti, että ottaisimme käyttöön lämmityksen pörssisähköohjauksen eniten sähköä kuluttaviin laitteisiin.

Tuumasta toimeen. Päätettiin laittaa sekä lattialämmitykseen että lämminvesivaraajaan automaattinen ohjaus, joka hyödyntää sähkön hinnan vaihtelua. Asetukset laitettiin niin, että laitteet toimivat vain halvimpina tunteina ja muina aikoina sähkön toimitus sekä lattialämmitykselle että varaajalle on poikki. 

Oltiin kaikki ensimmäistä kertaa tällä asialla, ja totesimme, että kovin suoraviivaisia ohjeistuksia lämmityksen pörssisähköohjaukseen ei oikein ollut tarjolla. Toimijoitakin oli useita, ja myös laitteita useamman merkkisiä – miten edetä ja mitä valita? Tämän vuoksi pari julkaisua otsikolla: Pörssisähköohjaus for Dummies.

  • Osa 1: Perusteet: mitä ”komponentteja” tarvitaan ja miten ohjaus yleisesti ottaen toimii (tämä kirjoitus)
  • Osa 2: Helppo tapa: esiasennetut laitteet Shellykaupasta

Kaksi tapaa asentaa ohjaus

Ohjausten asennukset ja konfigurointi tehtiin meille kahdella eri tavalla. Syynä tähän oli oikeastaan se, että lämminvesivaraajaprojektin jälkeen yritin  (ei ammattilaisena) ymmärtää, miten tämä koko homma toimii, ja rupesin soittelemaan asiantuntijoille. Kun juttelin Shellykaupan porukan kanssa, kävi ilmi, että on olemassa sellainenkin tapa, jolla ohjaukseen tarvittavat laitteet tulevat käyttövalmiina, eikä mitään omia konfigurointitoimia tarvita.

No tästähän innostuin, ja lattialämmityksien ohjaus tehtiin yhteistyössä Shellykaupan kanssa esiasennetuilla laitteilla ja ohjauksella. Kuvaus ja ohjeistukset tähän käyttäjälle helpompaan tapaan löytyy täältä: Pörssisähköohjaus for Dummies – osa 2.

Lämminvesivaraajan homma tehtiin alusta loppuun itse sähköasentajan kanssa: konfiguroitiin laitteet ja tehtiin ohjausasetukset.

Johdanto pörssisähköohjaukseen

Toteutustavasta riippumatta tietyt asiat pitää tehdä, jotta sähkölaite saadaan ohjautumaan sähkön hinnan perusteella:

1. Ensinnäkin sähkösopimuksen pitää olla spot-hintaan perustuva, siinähän sähkön hinta vaihtelee tunneittain sen mukaan, paljonko sähkö pörssissä maksaa.

2. Sähköasentajalta kannattaa varmistaa, että kytkennät mahdollistavat sen, että ohjattava laite / kokonaisuus voidaan erottaa omaksi kokonaisuudeksi: joko sulakkeelta tai niin, että laitteeseen voidaan asentaa rele, joka sähkönsyöttöä ohjaa. Meillä lattialämmitykset ovat omissa sulakkeissaan, joten niiden osalta rele asennettiin sähkökaappiin, mutta lämminvesivaraajan kanssa samassa sulakkessa oli myös sulanapitokaapeli. Varaajan ohjaukseen käytettävä rele asennettiin tämän vuoksi suoraan vesivaraajaan.

3. Nettiyhteys, joka on päällä lähtökohtaisesti koko ajan

4. Sitten tarvitaan se itse laite, eli rele. Me käytettiin molemmissa asennuksissa Shellyn releitä. Jos sähköasentaja ei pysty suorilta sanomaan millainen setti laitteita tarvitaan, kannattaa kääntyä Shellykaupan asiakaspalvelun puoleen. Ylipäätään suosittelen hankkimaan laitteet paikasta, jossa on asiantuntemusta laitteisiin ja vähintään palautusoikeus. Vesivaraajan laite hankittiin nimeltämainitsemattomasta sähkötarviketukusta, ja meille myytiinkin käytetty ja palautettu rele, jossa olevia pohja-asetuksia emme saaneet itse yliajettua. Jouduimme vaihtamaan sen, mikä tietysti tarkoitti turhaa työtä ja viivästymistä. 

5. Shellyn laitteiden hallintaan on oma appsi (Shelly Smart Control), joka pitää asentaa puhelimeen. Appsiin luodaan tili, siitä ja appsin käytöstä lisää tämän kirjoitussarjan osassa 2.

6. Ja vielä pitää valita palvelu, jossa hallitaan ohjaussääntöjä. Näitä on useita, me valitsimme Pörssärin, koska siellä on helppokäyttöiset valinnat ohjaussäännöille. Pörssärillä on nettisivuilla olevien ohjeiden lisäksi myös Facebookissa ryhmä, jossa saa sekä vertaistukea muilta käyttäjiltä että myös Pörssärin ylläpitäjien tukea. Myös Pörssäriin pitää luoda käyttäjätili, palataan tähänkin myöhemmin.

7. Lopuksi tarvitaan sähköasentaja, joka kytkee releen paikalleen

8. Tämän jälkeen tehdään varsinaiset ohjaukseen liittyvät asetukset, joista tarkemmin kirjoitussarjan osissa 2 ja 3.

Tuo kaikki kuulostaa aika vaivalloiselta (ja vähän onkin), mutta tähän on tosiaan onneksi helppokin tapa. Siinä itselle jää tehtäväksi käytännössä numerot 1, 2, 3 ja sähköasentajalle kohta 7. Loput hoitaa Shellykaupan esiasennus. Tätä tapaa käsitellään tarkemmin kirjoitussarjan osassa 2.

Valitsitpa kumman tavan tahansa, on joka tapauksessa hyvä sen verran käyttää aikaa tähän perehtymiseen, että ymmärtää yleisellä tasolla, miten homma toimii. Lisäksi on hyvä opiskella, miten pystyy itse jatkossa säätämään asetuksia, jos vaikka varpaita paleltaa tai vesi ei lämpiä tarpeeksi kuumaksi. Se ei onneksi ole vaikeaa.

Miten pörssisähköohjaus toimii

Ohjauksen periaate on lopulta kohtuullisen yksinkertainen. Alla olevassa kuvassa on kuvattu (yksinkertaisesti ja tekniset mutkat oikaisten) miten homma toimii – tässä kuvauksessa on mainittu ne toimijat, joita itse käytämme, mutta muitakin on olemassa.

kuvaus pörssisähköohjauksesta
Shellyn laite on yhteydessä internetiin ja saa Pörssärin palvelusta ohjauskomennot siitä, koska sähköä syötetään ja koska ei. Pörssärin palveluun laitetaan Shellyn laitteen yksilöivä tieto ja ohjaussäännöt.

Pörssisähköohjaus for Dummies -kirjoitussarja

Sähköremontti vanhaan taloon

Elviirassa oli sähköt, kun se ostettiin, mutta niiden asennusajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Vanhoissa sähkövedoissa ei tietääksemme ollut ollut mitään vikaa, mutta päätettiin silti uusia kaikki sähköt sähkötaulua myöten.

Alkuperäinen sähkötaulu oli tuvan seinässä erittäin näkyvällä paikalla. Se oli todella iso, ja halusimme sen pois näkyviltä. Tuvan seinissä olevien lastulevyjen purkaminen aloitettiin samoihin aikoihin, kun laajennuksen perustuksia ruvettiin kaivamaan, ja siinä vaiheessa piti sähkötaulukin purkaa pois.

Sopivin paikka uudelle sähkökaapille löytyi laajennuksen puolelta eteisestä, ja koska laajennusta ei vielä silloin ollut olemassakaan, katkaistiin sähköt kokonaan pois. Käytännössä koko toissa kesä meni Elviiralla ilman sähköjä, ja rakennusporukka joutuikin tekemään suurimman osan laajennuksen rakennustöistä akkuvehkeillä tai käsin.

Urakoitsijoiden / tekijöiden löytäminen on ehkä kaikista vaikein (ja tärkein) asia rakennuttamisessa. Sähkötöiden osalta meidän ei tarvinnut tätä asiaa onneksi miettiä. Saimme kiinnitettyä urakkaan Timon paikallisesta Kyläpalvelu Henttosesta, jota olimme jo käyttäneet edellisen talomme sähköhommissa. Timoa parempaa, joustavampaa ja ratkaisukeskeisempää sähköasentajaa ei ole vielä osunut kohdalle, eli sähkötöiden osalta ei tarvinnut stressata.

Pistorasioiden ja valokatkaisijoiden paikkojen suunnittelu aloitettiin jo silloin, kun laajennusosa oli vasta piirustuksina paperilla. Suunnittelussa mietittiin mm. seuraavia asioita:

  • telkkarin ja muiden viihdelaitteiden paikat (tv-pistoke, tarpeeksi pistorasioita)
  • mahdollisten ilmalämpöpumppujen paikat (pistorasia katon rajaan)
  • kattovalaisinten paikat (mihin kohtaan tulee sohva, sohvapöytä, ruokapöytä jne., tai missä huoneissa valaisin voidaan vain laittaa keskelle tilaa)
  • Halutaanko ikkunoihin jouluvaloja tai kausivaloja ulos
  • Mihin kohtaan laitetaan ulkovaloja, toimivatko ne katkaisijalla vai liiketunnistimella
  • Missä kohtaa valokatkaisijat on paras olla, että valot saa helposti päälle ja pois
pohjakuva
Tässä ensimmäisiä ajatuksia siitä, minne pistorasioita haluttiin. Suunnitelma on elänyt tuon jälkeen, ja joskus päätöksiä piti tehdä nopeastikin.

Tässä sähköremontissa oli kaksi yleisen tason haastetta. Vanhalla puolella piti keksiä, miten johdot saadaan vedettyä, kun kaikki rakenteet olivat jo olemassa, eikä esim. hirsiseiniin tietenkään mitään upotuksia pysty tekemään. Laajennusosan kohdalla taas piti osata kuvitella kaikenlaisia asioita jo paljon ennen kuin mitään oli edes rakennettu: miten siellä elämme, missä pistorasioita tarvitaan, minne laitamme huonekalut ja mitä kiinteitä rakenteita sinne tulee (esim. keittiökaapit ja muut kiinteät komerot).

Vanhan puolen ratkaisut löytyivät lopulta helposti. Hirsiseiniin laitettiin kaksinkertainen huokolevy ja sähköjohdot saatiin piiloon niiden alle. Alempaan huokolevyyn tehtiin johdolle ura, jossa johto tuotiin oikealle kohdalle ja päällimmäiseen levyyn reikä, josta piuha tuotiin läpi.

sähköjohto seinässä
Tässä tuvan valokatkaisijan piuha odottaa katkaisijan asennusta.

Kattovalaisimien piuhat Timo veti ullakon kautta, ja sillä lailla saatiin purettua pintavedot pois tuvan, kamarin ja porstuan katoista. Tuvan alla olevaan kellariin vedettiin myös valot, ja sinne keksittiin laittaa liiketunnistimella toimiva valaisin, eikä nyt tarvitse miettiä, jäikö kellariin valot päälle.

sähköjohto katossa
Porstuan kattovalon piuha.

Laajennuksen osaltakin suurin osa asioista meni lopulta ihan kohdalleen, mutta kaikenlaista pientä säätöä siinä oli. Oli yllättävän vaikeaa tehdä suunnittelua, kun mitään ei vielä ollut paikallaan. Joitain katkaisijoiden ja pistokkeiden paikkoja piti vaihtaa, kun asioita tarkemmin mietittiin. Myös sähkökaappia piti vähän siirtää, koska eteisen ja työhuoneen välinen seinä tulikin lopulta vähän eri kohtaan kuin oli ajateltu.

Sähköistysprojekti ei ollut kovin suoraviivainen myöskään aikataulun kannalta. Moni asia sekä laajennuksen rakentamisessa että vanhan puolen remointoinnissa tapahtui paljon hitaammin kuin olimme ajatelleet. Ja kun sanon paljon, tarkoitan oikeasti puolta vuotta tai jopa melkein vuotta. Onneksi saatiin joustavasti aina sovittua myös sähkövedot ja kalusteiden asennukset, vaikka aikataulut olivat usein aika hähmäisiä. Nyt sähköt on suurimmaksi osaksi laitettu, ja se tuntuu suorastaan ylelliseltä pitkän sähköttömän ajan jälkeen.

Lue myös: Renovan pyöreät sähkökalusteet

Vanhan hirsimökin laajentaminen

Sillä aikaa, kun olemme itse äheltäneet vanhalla puolella pintoja uusiksi, on rakennusporukka tehnyt töitä laajennusosassa. Laajennukseen tulee nykyajan mukavuudet, mutta samalla tavoitteena on tehdä siitä sellainen, että se yhdistyy vanhaan osaan niin luontevasti, että ulkoa päin ei välttämättä sitä laajennukseksi edes huomaa.

Mökin laajentamisen syy oli varsin yksinkertainen: haluamme Elviirasta sellaisen talon, että voimme halutessamme muuttaa sinne vaikka kokonaan. Mutta vanha mökki on sen verran pieni, että sinne ei olisi mahtunut kunnolla edes keittiötä, saati kylpyhuonetta.

Laajennuksen jälkeen rakennuksen pinta-ala n. tuplaantuu alkuperäisestä koosta n. 80 neliöön. Meillä ei alun perin ollut tarkoitus ihan niin isoa lisäosaa tehdä, mutta jotenkin se nälkä vaan kasvoi syödessä. Pikku mökkimme jatkoksi tulee siis lisää tilaa keittiölle, ja rakennuksen eteen rekennettavaan kuistiosaan tulee kylpyhuone, eteinen ja pikkuinen työtila. Työtila ei olisi ollut mitenkään pakollinen, mutta se helpottaa etätöitä, ja mies voi myös käyttää sitä omiin kirjoitushommiinsa.

Laajennuksen suunnittelu alkoi reilu vuosi sitten (lue lisää täältä), ja rakennuslupa saatiin muutamassa päivässä, kun kaikki tarvittavat paperit oli ladattu lupapisteeseen. Rakennusluvan ehtona oli, että liitymme paikalliseen vesi- ja viemäriosuuskuntaan, joten sen jälkeen ei tarvinnut miettiä jätevesiasioita. Kun vielä päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että vanhaan osaan ei laiteta vesijohtoja tai viemäröintejä, niin niiden vetäminen yksinkertaistui huomattavasti.

pohjapiirros
Tässä kuvassa tummalla merkityt seinät ovat laajennusosaa. Kaikki vesipisteet ja viemärit tulevat samaan päähän uutta osaa.

Koska vanhaa puolta eivät koske nykyajan rakennusmääräykset, olemme voineet remontoida sitä perinnemeiningillä. Mutta laajennus on tehty voimassaolevien normien mukaisesti ja moderneilla materiaaleilla. Ulkoseiniin laitettiin tuulensuojalevyt ja villat niiden sisäpuolelle.

Uudelle puolelle tulee lämmitykseksi lattialämmitys. Lattiaan laitettiin valun alle styroksit. Lattialämmityskaapeli kiinnitettiin valuverkkoon.

Yläpohja eristetään talon osalta puhallettavalla selluvillalla, mutta kuistin yläpohjassa on käytetty XPS-eristelevyä. Kuistin katto on sen verran matalammalla, että sinne ei olisi saatu tarpeeksi eristettä muulla tavalla.

Laajennusurakkaan kuuluvat vielä väliseinien pystytykset, oviaukkojen tekeminen hirsiseiniin keittiöstä porstuaan ja työtilasta tupaan sekä lopuksi ulkolaudoitus ja ulko-ovien asennus. Sen jälkeen alkaakin meidän hartiapankkiurakkamme, eli kaikki sisätyöt: seinien tasoitus, tapetointi ja maalaus, lattioiden laatoitus ja kattojen panelointi.

Tässä kuvassa on eteisen ja työtilan välinen seinä lähes valmis. Se tehdään varmaankin loppuun vasta sitten, kun työtilan seinään puhkaistaan oviaukko tupaan.

Erilaisten ilmanvaihtoputkien kuljettaminen katolle aiheutti vähän päänvaivaa, ennen kuin niille löydettiin hyvä reitti. Tuuletusputkia ei suositeltu laitettavaksi kuistin katolle, ettei mahdollisesti talon katolta valuva lumi ja jää vaurioita putkia. Kuistilta tuotiin alakautta porstuan puolelle putki radon-tuuletukselle ja viemärin huohotusputki. Nämä putket vietiin porstuan ulkoseinää pitkin välipohjaan ja sieltä katolle. Kylpyhuoneen tuuletusputki vietiin kuistin yläpohjan kautta talon yläpohjaan ja katolle riviin kahden muun tuuletusputken kanssa.

Keittiöstä tulee vielä liesituulettimelta putki katolle, se tulee toisen lappeen puolelle. Jos olisimme olleet kaukaa viisaita, olisi nämä kaikki putket voinut niputtaa toiseen ”piippuun”, jolloin olisi säilynyt vanhan talon illuusio myös katon osalta. Mutta tämä tuli mieleen vasta siinä vaiheessa, kun se oli jo myöhäistä.

Remontissa oleva talo
Katon läpiviennit rivissä. Arvostamme erityisesti remonttimiesten silmää näiden asentamisessa nätisti tasavälein.

Hirsitalon seinien eristäminen

Vanhan puolen seinät eristetään perinnetyyliin. Hirsien päälle asennetaan kaksi kerrosta huokoista puukuitulevyä ja veto suljetaan muovittoman ilmansulkupahvin taakse.

Viikko sitten aloitimme vanhan puolen tuvassa seinien levyttämisen. Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että tämä(kin) työvaihe on melko hidas, ja pienissä tiloissa melkoista äheltämistä. Ja tässäkin asiassa opitaan koko ajan siitä, miten, millä työkaluilla ja missä järjestyksessä asiat kannattaa tehdä. Niin että loppupuolella urakkaa työt alkavat sitten jo suorastaan sujua.

Ennen levyjen asentamista pitää ensin paperoida nurkat ja lattian- ja katonrajat huolellisesti. Paperointiin käytetään ilmeisesti sitä ainoaa oikeaa ilmansulkupaperia, eli perinne-Pahvi-Paavoa – sitä samaa, mitä lattioidenkin alle tulee.

Optimitilanteessa myös sisäkaton yläpuolelle tulisi paperointi, ja seinän ja katon paperit menisivät limittäin. Mutta katto on sen verran hyvässä kunnossa, että ei oteta sitä alas. Laitettiin katonrajaankin kuitenkin paperi, ja toivotaan, että leveä kattolista sulkee enimmät vedot pois.

Katonrajan paperointi
Katon ja seinän sauma jää paperin taakse, ja paperi jää kattolistan taakse.

Nurkkiin paperi laitetaan sen verran pitkänä, että se limittyy katonrajan paperin ja lattian alle laitettavan paperin kanssa. Myös lattian ja seinän rajaan laitetaan paperi vastaavalla tavalla – yläosa jää kuitulevyn alle ja alaosa limittyy lattian paperoinnin kanssa. Tavoitteena on siis tilanne, että kaikki vedon reitit suljetaan paperilla. Tuntuu ihan ihmeelliseltä käyttää ohutta kartonkia eristeenä, mutta ilmeisesti se toimii.

Kaikki nurkat paperoidaan huolella, eikä paperiin tietenkään saa tulla reikiä. Tässä jostain syystä paperointi tehty kahdessa osassa – kunnon limisauma toivottavasti pitää vedon poissa.

Kun nurkat on paperoitu, levytys voi alkaa. Ohjeet kannattaa katsoa netistä, täältä löytyy ohjeet pdf:nä. Ylivoimaisesti hankalinta oli ensimmäisen levyn muodon piirtäminen rakotulkilla ja sähköjohtojen ujuttaminen levyjen edestä. Meillä on ohimennen sanoen ihan huippusähkäri, hän on löytänyt ratkaisuehdotukset kaikkiin hankaliin kohtiin. Saadaan oikeastaan kaikki johdotukset piiloon, ne tuodaan katkaisijoille ja pistokkeille pääasiassa urittamalla ensimmäinen puukuitulevykerros. Kattovalaisimille tuodaan sähköt katon läpi ullakolta.

ensimmäisen levyn mittaaminen
Mies käytti ensimmäisen levyn mittaamiseen rakotulkkia, jossa lyijykynä nojasi rullamitan päällä.

Huokoinen puukuitulevy on melko – no, huokoista – eikä sen sahaaminen ei ollutkaan yllättäen ihan helppoa. Ensin yritettiin käsisahalla, mutta saha meni tukkoon jo parinkymmenen sentin jälkeen. Onneksi meillä on ihan tolkuton valikoima erilaisia akkukäyttöisiä työkaluja (sähköt edelleen poikki…), ja päästiin jatkamaan käsisirkkelillä. Siinä on tarpeeksi iso hammastus, että puru ei sitä tuki. Kaikki hienosäätö tehtiin kuviosahalla.

käsisirkkeli
Käsisirkkelillä oli helpoin katkaista levyt oikeaan mittaan.

Tupaan on nyt laitettu levyt nurkkiin. Levyjä tulee lopulta kaksi kerrosta, niin että levykerrosten saumat eivät tule samoille kohdille. Tämäkin on sitä vedonhallintaa. Muuta eristystä ei vanhalle puolelle tule. Sisältä päin kerrokset ovat siis:

  • kaksi kerrosta huokoista puukuitulevyä
  • paperi nurkissa
  • hirsi
  • tervapaperi
  • lautavuoraus

Näillä pitäisi pakkasen pysyä poissa. Meillä seinien levytys jatkuu parin viikon päästä, sillä yllättäen meillä vaihtui tuotantosuunta. Ensin laitetaankin tuvan lattia valmiiksi, ja sitten vasta hoidetaan seinien levytys loppuun. Miksi, se selviää seuraavassa tarinassa :).

Nurkka levytettynä
Ensimmäinen nurkka kertaalleen levytettynä.

Hirsitalon alapohjan eristäminen

Vanhan puolen lattian uusiminen on ollut meillä työn alla jo pidempään. Vanhat sammal- ja sahanpurueristeet korvattiin puhallusvillalla, villaksi valittiin ekologinen ja hengittävä selluvilla. Lattiaprojekti on ollut työläs ja edennyt välillä todella hitaasti, joten on ihan mahtavaa päästä viimein tähän vaiheeseen!

Ensimmäinen vaihe lattiaremontissa oli 70-luvulla lattiaan laitettujen lastulevyjen ja muovimattojen poistaminen. Näiden kerrosten alta löytyi hyväkuntoiset lankkulattiat, jotka purettiin mahdollisimman hellävaraisesti, hiottiin ja taaplattiin odottamaan takaisinlaittoa.

Pohjatyöt

Seuraava, ja kaamein, vaihe oli, kun alapohja piti tyhjentää vanhoista eristeistä. Sammalta ja sahanpurua (onneksi kuivaa!) tuli kymmeniä säkillisiä. Päädyttiin purkamaan myös vanhat lattianiskat, kun kerran sinne saakka oltiin päästy. Eristeiden poistaminen oli todella rankka työmaa myös henkisesti, ja mieli oli melko matalalla. Se näkyy myös kirjoituksissani täällä ja täällä.

Purujen alla oli maavarainen laatta, joka oli paikoin vähän huonossa kunnossa. Talo on pystytetty vuonna 1941, jolloin selvästikin rautaa on tarvittu kipeämmin muualla kuin kotirintaman valuissa. Laatta naputeltiin auki huonoista paikoista ja laitettiin uutta valua tilalle. Samalla tuli todettua, että hiekka talon alla oli kuivaa. Taas uusi helpotus, koska näissä hommissa voi tulla vastaan ihan mitä tahansa.

Valujen kuivuttua laatan päälle laitettiin kattohuopa. Uudet niskat kiinnitettiin samoille paikoille kuin vanhat, jotta lattialaudat istuisivat hyvin paikoilleen. Väleihin tuli vähän lisätukia, koska nykyisin laitetaan niskat vähän tiheämpään. Tosin on vanhat lankut kyllä jykevämpää tavaraa verrattuna nykymateriaaliin, eli eiköhän tuonne notkumaton lattia saada.

Ennen eristeiden laittoa sähkömies kävi vielä vetämässä piuhat pistorasioille, valokatkaisijoille ja pattereille.

Alapohja ennen eristämistä
Tässä tulevan makkuuhuoneen ja porstuan lattia ennen eristeiden puhaltamista. Vaikeimpiin paikoihin on jo vähän käsin tungettu selluvillaa.

Eristäminen

Pohjatyöt kestivät todellakin suorastaan tuskastuttavan kauan. Kesäloma ehti loppua, ja siksi ehdimme tontille vain iltaisin ja viikonloppuisin. Mutta tällä viikolla päästiin viimein siihen vaiheeseen, että eristeet voitiin puhaltaa.

Puhaltamista varten tarvittiin puhalluskone, villapaaleja ja hyvät suojavarusteet. Me tarvitsimme myös aggregaatin, koska sähköt päästään kytkemään päälle vasta, kun koko rakennuksessa on vesikatto päällä.

Villan puhalluskoneen täyttäjä
Mies hoiteli villan syöttöä puhalluskoneeseen.

Sisätiloissa villan puhallusta tekevällä pitää olla todella hyvät hengityssuojat. En lähtisi ihan rautakaupan perussuojilla tätä tekemään, koska pölyn määrä on todella massiivinen. Meillä oli ammattimies puhallusletkun päässä, joten hänellä oli sitä myöten parhaat varusteet.

Villan puhaltamista
Tuttu ja luotettava ammattimies värvättiin puhaltamaan villat niskojen väliin.

Villaa pitää täyttää vähän yli, ja ulkoseinien viereen vähän enemmän kuin keskemmälle. Puhaltamisen jälkeen lattianiskat olivat villakerroksen alla.

Puhallettu villa
Kuumaisema makuuhuoneessa. Myös seiniä pitää vähän siivoilla, koska pöly nousee puhaltaessa väkisellä ylemmäksi.

Villa pitää painella tiiviimmäksi, jotta lattianiskat saadaan näkyviin. Painelu tehdään jollain levyllä tai muulla vastaavalla. Mies päätyi ”muuhun vastaavaan”, eli edellisen asukkaan vanerista tekemään lumenpudotuskolaan.

Villan painelua

Kun villa on paineltu hyvin – niin että niskat näkyvät, mutta ei liian tiukkaan että eristävyys säilyy hyvänä – laitetaan lattiaan paperi. Tähän vaiheeseen päästään toivottavasti vielä tämän viikonlopun aikana.

Valmis eristys
Tässä kuvassa lattia on valmis paperointia ja lattialautojen asennusta varten.

Mitä rakennuttajan pitää tietää?

Juteltiin työkavereiden kanssa vähän aikaa sitten tästä meidän projektista. Yksi työkaveri oli muuttanut uuteen kerrostaloasuntoon ja kertoi, kuinka vaikeaa oli päättää jo niinkin pieni asia, kuin kylppärin pyyhekoukkujen paikat. Mietittiin siinä sitten, että kokonaisen talon rakentamisessa tai rakennuttamisessa taitaa olla niin paljon isoja ja pieniä päätöksiä tehtävänä, että jo sen takia kannattaa miettiä hankkeeseen lähtemistä ainakin kaksi kertaa.

Meille tämä päätösten tekeminen tulikin jo eteen viime viikonloppuna. Tällä viikolla on treffit sähkömiehen kanssa, ja sitä varten pitää päättää (ainakin suunnilleen) pistorasioiden paikat. Me teetetään ”vain” laajennus, mutta kaikki sähköt uusitaan, samoin pääkeskus modernisoidaan, joten myös vanhan puolen pistorasiat pitää miettiä uusiksi.

Äkkiäkös nuo päättää, ajateltiin. No ei ihan. Tässä vaiheessa pitäisi tietää esim. mihin tulee sohva ja tv, miten päin sänky laitetaan pikkuruiseen makuuhuoneeseen? Mille seinälle tulee kiinteitä kaappeja (eli mihin ei kannata suunnitella pistorasioita), missä käytetään tietokonetta ja kahvikonetta? Mistä imurin johto riittää minnekin? Tarvitaanko porstuassa mihinkään sähköä? Mihin ikkunoihin tulee joulun alla kyntteliköt?

pohjapiirustus
Rakennuspiirustuksiin arvailtiin pistorasioiden paikkoja. Samalla ymmärrettiin tarkistaa ovien aukeamissuuntia. Olisi aika paljon harmittanut, jos ulko-ovi olisi tullut ”väärällä” kätisyydellä. Sen kanssa olisi sitten eletty koko loppuelämä.

Merkittiin nyt reilulla kädellä pistorasioita joka huoneeseen, ja toivotaan, että menivät kohdalleen. Niihin varmasti vielä ehtii vaikuttaa – mutta on hyvä kysymys, tiedetäänkö me yhtään enempää silloin kun ne viimeistään pitää päättää kuin mitä nyt tiedetään.

Mutta kyllä oli hyvä, että paneuduttiin asiaan, koska samalla tuli katsottua piirustuksiakin tarkemmin. Huomattiin, että ulko-ovi oli laitettu aukeamaan eri suuntaan kuin miten itse olisimme laittaneet. Onneksi mitään ei vielä ole tilattu, mutta viimeistään tässä kohtaa tajusin, että näitten asioiden kanssa pitää olla tarkkana, eikä toisaalta aikaa ole kovin paljoa, koska toimitusajat ovat pitkät.

Nyt on siis pistorasiat suunnilleen mieitty. Ikkunoissa on vielä pohtimista (esim. mihin tarvitaan tuuletusventtiilit, aukeavat vai aukeamattomat, välirimojen (??) väri ja mitä lasia laitetaan). Sitten olisi mietittävänä viemärin tuuletusventtiilin läpivientipaikka (laajennuskohteessa ei tämäkään mikään itsestäänselvä valinta). Puhumattakaan siitä, millaiset keittiöratkaisut tehdään. Näiden kaikkien kanssa tullaan elämään kauan, ja osa asioista päätetään rakennuksen koko loppuelämän ajaksi.