Nyt on blogin päivittäminen työkiireiden vuoksi jäänyt tauolle. Elviirassa kuitenkin tapahtuu koko ajan, päivitykset löytyvät Instagramista: @villaelviira_
Ektorp-vuodesohvan päällisten värjäys
Löysimme pitkän kyttäyksen jälkeen Torista valkoisen kahdenistuttavan Ektorp-vuodesohvan. Valkoinen sohva ei Elviiran tuvan tummaan värimaailmaan sovi, joten päätimme värjätä sen.
Tuvan seinissä on päävärinä sininen ja tapetin pohjaväri on myös sininen. Valitsimme myös sohvan väriksi Dylonin Navy Blue -sävyn. Ja näin se homma eteni:
Esivalmistelut
Tarkistin ihan ensin kaikki saumat. Rungon päällinen oli ratkennut muutamasta kohdasta. Ompelin ratkeamat kiinni tummalla langalla, ompelulanka ei nimittäin yleensä värjäänny, koska se on polyesteriä.
Värjättävien kankaiden pitää olla kosteita, kun ne laitetaan pesukoneeseen väripallon kanssa. Olin aikaisemmin jo pessyt päälliset, joten nyt pyöräytin ne vain pesukoneen pikaohjelmalla.
Värjäys
Värjäsin päälliset kahdessa erässä: tyynyjen päälliset yhdessä ja rungon päällinen toisessa koneellisessa. Olin punninnut kankaat, ja kumpikin värjäyserä painoi suunnilleen saman verran, n. 3 kg. Dylon suosittelee syvää väriä tavoittelevalle yhtä palloa / 600 g kangasta, mutta minä otin riskin ja ostin yhteensä vain 4 palloa, eli 2 kpl / 3 kangaskiloa.
Avasin väripallot (muovit pois) ja laitoin ne ohjeen mukaan vähän pöyhittyjen päällisten päälle. Käynnistin 40 asteen pesuohjelman, eli ohjeen mukaisesti.
Viimeistely
Kun pesuohjelma oli valmis, otin pallot pois ja käynnistin 60 asteen pesuohjelman. Tämä oli vastoin väripakkauksen ohjetta, siinä lämpötilaksi määrättiin 40 astetta. Koska päällisten oma pesuohje oli 60 asteelle, ja värikin yleensä kiinnittyy paremmin kuumassa lämpötilassa, uskalsin käyttää kuumempaa pesulämpötilaa.
Lisäksi laitoin huuhteluainelokeroon etikkaa, koska se ilmeisesti myös jotenkin auttaa värien pysyvyydessä.
Ja sitten toistin koko jutun toisen värjäyserän kanssa. Lopuksi pesin vielä pesukoneen: putsasin tiivisteet ja käynnistin kuuman pesuohjelman. Suosittelen värjäyksen jälkeen pesemään ensimmäisessä koneellisessa jotain sellaista, minkä värjääntyminen ei ole katastrofi. Minä laitoin jo tuohon pesukoneen pesu -koneelliseen siivousrättejä peseytymään samalla, eikä yksikään niistä ottanut mitään väriä, Senkään jälkeen ole tullut mitään värjäytymiä pyykkeihin. Tiivisteet eivät kyllä lähteneet täysin puhtaiksi, mutta eipä tuo näytä käyttöä haittaavan.
Lopputulos
Riskinotto kannatti, väri oli oikein hyvä ja tumma, vaikka väripalloja olisi ohjeen perusteella pitänyt olla tuplamäärä. Myöskään 60 asteessa pesu ei ainakaan haalistanut väriä.
Kun tarkkaan katsoo, on päällisissä jonkun verran epätasaisuuksia, ohuita viiruja tummemmalla siellä täällä. Mutta tämä ei mitenkään häiritse ainakaan meidän silmissä.
Ikea on tehnyt päälliset fiksusti, ompelulankasaumaa näkyy vain muutamassa kohtaa rungon päällisessä. Tyynyissä niitä näkyy vain vetoketjun ompeleessa, ja sehän jää piiloon. Nuo muutamat näkyvät saumat eivät ainakaan vielä ole meitä ole häirinneet, mutta jos niin käy, niin hankimme kangastussin ja värjäämme ompelusaumat sillä.
Mitä maksoi?
Maksoimme sohvasta 35 euroa, ja värit maksoivat suunnilleen saman verran. Lisäksi pesimme sohvan tekstiilipesurilla, mutta siitä ei tullut mitään kuluja, jos ei omaa työaikaa lasketa. Vuodesohva on jo testattu joulun aikaan, ja siinä on kohtuullisen hyvä nukkua. Tämä oli hyvä löytö!
Tee itse sängynpääty vanhasta ovesta
Satuttiin löytämään roskalavaryhmästä hyväkuntoinen sänky, joka ei kuitenkaan tyyliltään sopinut ollenkaan Elviiraan. Pyöriteltiin sänkyä nurkissa aikamme, kunnes keksittiin, että käytetään runko hyväksi, ja tehdään siihen pääty vanhasta komeron ovesta.
Ovi oli puretun eteisen vaatekomerossa, ja se oli jonkun pintaremontin yhteydessä paneloitu toiselta puolelta. Irroittelin paneelit pois, hioin oven molemmilta puolilta, ja pääty olikin sillä jo melkein valmis.
Halusin kuitenkin päätyyn vielä vähän lisää ”komeutta”. Pinterestistä löytyy loppumaton määrä ideoita tähänkin, mutta me päädyttiin vähän yksinkertaisempaan versioon. Päädyn päälle (eli oven sivuun) lisättiin kaksi listaa, joista toisessa on vähän profiilia.
Sängyssä oli ennestään rimoista tehty pääty, joka sahattiin sirkkelillä pois ja kiinnitettiin tilalle ovi lattaraudoilla sekä sängyn takaa että edestä. Etupuolen raudat jäivät patjojen taakse piiloon.
Sänky maalattiin Virtasen Saariston värikartan harmaalla sävyllä Kivimaa. En tuossa vaiheessa vielä tiennyt, että kalustemaalaus kannattaa tehdä vaahtomuovitelalla, joten vetelin pensselillä. Ihan hyvä tästäkin tuli, mutta telalla olisi tullut parempi. Ja pääty jätettiin maalaamatta, koska on oikeastaan hienompi noin, kun kaikki vanhat maalisävyt jätettiin näkyviin.
Sängyn sälepohjan kiinnikkeet olivat hapertuneet käyttökelvottomiksi (muovia!), joten rapsittiin viimeisetkin pois ja nidottiin säleitä yhdistämään remmi, joka oli aikaisemmin vain pujoteltu säleiden väleihin. Säleet piti vielä ruuvata toisesta reunasta runkoon kiinni, että eivät seilaa sivusuunnassa ja putoa pois.
Sitten vielä patjat ja petivaatteet sängylle ja iso Unikko-pussilakana päiväpeitoksi. Kyllä tuli hieno!
Renovan pyöreät sähkökalusteet vanhaan taloon
Eviirassa oli tehty 70-luvulla energiaremontti, seiniin oli laitettu lastulevyt, ja sähkökalusteetkin olivat tuolta samalta ajalta. Teimme sisäremontin vanhalle puolelle perinteisillä menetelmillä, ja haluttiin myös satsata siihen, miltä valokatkaisijat ja pistorasiat näyttävät. Sopivasti vanhaa tyyliä löytyi Schneiner Electricsin Renova-sarjasta.
Sisustamme talon hyvin pitkälle vanhoilla huonekaluilla ja muutenkin vanhaan tyyliin, joten sähkökalusteilta haluttiin myös nostalgista tyyliä. Pistorasiat ja valokatkaisijat ovat niin näkyvällä paikalla, että niihin panostaminen kannattaa.
Renovan valikoimasta löytyvät meille kaikki tarvittavat kalusteet sekä upotettavina- että pintamalleina. Tämä oli meille tärkeää, koska vanhalle puolelle ei ollut muuta vaihtoehtoja kuin pinta-asennus – ja toisaalta haluttiin vanhan tyyliset kalusteet myös laajennusosaan, vaikka siellä tekotapa onkin moderni. Renovan kalusteissa on kauniit pyöreät muodot, ja erityisesti pinta-asennettavat pistorasiat näyttävät suorastaan autenttisilta.
Meille laitettiin sekä yksi- että kaksiosaisia pistorasioita, valokatkaisijoita kahdella ja yhdellä painikkeella, tv-pistoke ja jakorasioita. Kaikkiin näihin löytyi Renovan valikoimasta vaihtoehdot meille sopivissa väreissä.
Taloon laitettiin valkoiset kalusteet, mutta saunalle mustat, koska siellä oli ennestään vanhat mustat valokatkaisijat.
Yhteistyö: Schneiner Electric Finland
Lue myös: Sähköremontti vanhaan taloon
Kesätöissä omalla raksalla
Tämä kesä oli meille erilainen kesä. Oltiin jo kuukausia sitten päätetty, että keskitytään pääasiassa hommiin Elviiralla ja jätetään muut hommat niin vähälle kuin pystytään. Talon laajennusurakka on nyt siinä vaiheessa, että suurin osa töistä pystytään tekemään itse, ja se on tosi hidasta, jos kaikki olisi jäänyt viikonloppuhommiksi.
Loman alussa räknäiltiin vähän, mitä voisimme kuvitella saavamme tehdyksi tulevien viikkojan aikana. Tavoite-sanaa ei käytetty, koska kuitenkin oli kyse lomasta. Mies aikoi keskittyä keittiön kattoon ja lattiaan, ja minun työlistani koostui erilaisista pienistä ja isommista hommista.
Yleisesti ottaen ajattelimme, että saisimme keittiön siihen kuntoon, että voitaisiin ruveta ripustelemaan kaappeja seinille.
Handy Husbandin työlista
Miehen hommiin siis kuului keittiön katon ja lattian tekeminen. Katto tehtiin leveästä ponttilaudasta, joka maalattiin ensin kahteen kertaan Virtasen Maalitehtaan Paneelimaalilla (samalla, jolla on jo tuvan ja kamarin katot maalattu – uskomattoman riittoisaa tavaraa). Kattopaneelit tehtiin meille ihan mittatilaustyönä Tunnepuu Oy:ssä. Mies sai pojasta apua katon laittamiseen, mikä oli kyllä ihan välttämätöntä, koska osa laudoista oli koko keittiön mittaisia. Katto ei vielä ihan valmis ole, siitä puuttuu pari hienoa lisäelementtiä, joten tähän palataan myöhemmin vielä.
Lattian laatoittamisestakin tulee vielä ihan oma tarinansa, tässä nyt lyhyesti vaan totean, että hieno tuli, ja kesäloman aikana valmiiksi niin kuin suunniteltiinkin.
Oma työlista
Mulla oli aika pitkä työlista kesälomalle. Osa hommista oli niinkin yksinkertaisia, kuin taimen ostaminen ja istuttaminen, mutta lisäsin ne listalle, koska on niin mukava merkkailla asioita tehdyksi :).
Osa hommista oli sitten aika työläitäkin. En harrasta instassa niitä kuvia, jossa kuvataan alkutilanne, ja sitten napsautetaan sormia ja näytetään lopputulos. Useissa projekteissa on niin monta välivaihetta ja kymmeniä työtunteja, että en halua antaa sellaista kuvaa että se on ihan niks naks vaan. Varsinkin kun usein se tekeminen juuri on niin mukavaa. Monesta näistä asiasta on tulossa vielä omat juttunsa, joten tähän laitan nyt kuitenkin vaan ennen ja jälkeen kuvia.
– keittiön tapetointi✅
– keittiön maalaus✅
– listojen maalaus ✅
Keittiö tuli seinienkin osalta valmiiksi, niin kuin suunniteltiinkin. Yhdelle seinälle laitettiin kuviotapetti ja kolmelle muulle tuli kipsilevyn päälle makulatuuri ja maali. Mies oli tehnyt pakkeloinnit jo aikaisemmin, joten pääsinkin ihan suoraan aloittamaan tapetoinnista ilman mitään alkuvalmisteluita. Keittiön lattia- ja kattolistatkin on nyt maalattu, ja odottavat vaan, että ”joku” laittaisi ne paikalleen.
– talon maalaus (vielä kesken)
Talon maalaus oli ehdottomasti isotöisin homma lomalle, vaikka maalasimme vain laajennuksen. Myös vanha osa pitää maalata, mutta se jää todennäköisesti ensi kesään. Pieni osa laajennuksen takaseinästä on vielä maalaamatta – syynä on räystäslaudoituksen alla lymyilevä ampiaispesä, jonka asukkaat alkoivat muodostua riskiksi. Jatketaan tämän kanssa myöhemmin syksyllä. Virtasen 4-öljyn maalilla voi onneksi maalata vaikka pakkasella! Maalauksestakin tulee lisää juttua erillisessä kirjoituksessa.
– kuunliljojen istutus✅
– köynnösruusu✅
– pensasmustikat ✅
Nämä istutukset ovat juuri niitä äkkiä tsekattuja hommia. Mutta niin tärkeitä.
– risujen haketus ✅
– keittiöpuutarhan käytävät✅
– kukkapenkkien kanttaus✅
– ruukkuhuoneen siivous✅
Erityisen iloinen olin siitä, että sain viimein risukasat pois ja keittiöpuutarhan valmiiksi. Myös ruukkuhuoneen siivousurakka oli tosi mieleinen homma, ja lopputulokseenkin olin tyytyväinen. Ja kun kanttaa kukkapenkkejä, tulee melkein sellainen tunne, että piha olisi jo ns. valmis.
Pari hommaa jäi vielä kesken tai kokonaan tekemättä. Porstuaan jätetään pieni pätkä hirsiseinää näkyviin, ja kuvittelin laittavani sen valmiiksi loman aikana: pesu, hionta ja öljyäminen. Mutta sitä pitää vielä tutkia vähän tarkemmin – voi olla että lyödään siihenkin lopulta levyt päälle, katsotaan nyt.
Sängynpäädyn askartelu vanhasta peiliovesta tuli myös aloitettua, ja tarkoitus ihan lähiaikoina tehdä loppuun asti. Olisi jo kiva päästä yöpymäänkin Elviiralla, ja ihan oikeassa sängyssä.
Ja se yksi purkutiilikasa, joka viime talvena romahti on vielä kasaamatta. Katsotaan ehdinkö ennen lumia.
Kaikenkaikkiaan oli kyllä hyvä kesäloma!
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas ja Tunnepuu
Kamarin seinien maalaus
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas
Kamarin seiniin valitsimme hennon vihreän sävyn, joka löytyi Virtasen Maalitehtaan Saariston Värit -värikartasta. Seinämaalina on Virtasen muoviton seinämaali.
Ennen seinien maalausta ei tarvinnut onneksi tehdä oikeastaan mitään esivalmisteluita, koska teimme pohjatapetoinnin edellisenä viikonloppuna. Ajattelin, että saisin maalauksen kerralla hoidettua, mutta harmikseni tajusin, että olin unohtanut ostaa pikkutelan, joten nurkat ja katonraja jäivät nyt vähän summittaiselle maalaukselle. Maalaan seinät siis nyt kuitenkin vielä toiseen kertaan, joten käyn nuo paikat sitten läpi siinä yhteydessä.
Tämä Virtasen seinämaali onkin muuten sellainen maali, että toista kertaa ei olisi välttämättä ehkä edes tarvittu, jos tuota telamokaa ei olisi sattunut. Pigmenttiä on PALJON, eli lopputulos on tosi siisti ja peittävä jo ensimmäisellä kerralla. Maali on myös muoviton ja hajuton, mikä on tietysti erityisesti vanhan talon kohdalla iso plussa.
Väriksi makuuhuoneeseen valitsimme vihreän. Talosta tulee meille ensisijaisesti kesäajan asunto, ja Vårlax-sävy on jotenkin mukavan kesäinen. Siihen löytyi pariksi kiva tapettikin, jonka taustaväri on lähes sama kuin maalissa ja kukkien varsissa on kevyt metallinhohto. Sävyt sopivat myös hienosti kamariin valitsemaamme lattiamaalin sävyyn.
Hyvä tulee.
Tapetoinnin valmisteluissa tein pienen a/b-testin. Jätin osan naulankohdista pakkeloimatta, jotta tapetoinnin ja maalauksen jälkeen näkisin, oliko pakkelointi edes tarpeen. No, se testi meni pieleen. Meillä kävi tapetoinnissa niin, että nurkissa (jotka ovat kovasti vinot) tapetti meni pahasti ruttuun. Tapetti piti katkaista heti nurkan jälkeen, mutta märkänähän sitä ei voinut tietysti leikata. Ja kuivuttuaan se ei sitten kovin siististi lähtenytkään irti. Meillä sattui olemaan vähän paksumpaa makulatuuria pari rullaa (vahingossa ostettiin), joten vedettiin takaseinä sillä, että saatiin hyvin piiloon epäsiististi irronneet tapetit. Ja eikä ne naulanpaikatkaan tuon paksun tapetin alta näy.
Maalatessa vähän tuntui välillä siltä, että makulatuuritapetti on lähes saman väristä kuin maalikin (eli mitäs järkeä tässä maalaamisessa edes on), mutta kyllä ero on iso, kun vähän etäisyyttä ottaa. Alla ennen ja jälkeen kuvat.
Tarkempia ohjeita hirsitalon seinien sisäpuoliseen eristämiseen ja hengittävään remonttiin:
Kamarin katon maalaus
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas
Tätä päivää on odotettu! Viimeinkin pääsimme maalaamaan kamaria. Sekä kattoon että seiniin löytyivät maalit Virtaselta, ja sävyt Saariston Värit -värikartasta.
Aloitimme kamarin remontin reilusti yli puoli vuotta sitten, kun purimme kaikki väliseinät ja avasimme lattiat. Emme ehkä silloin arvanneet, että pääsemme tähän vaiheeseen vasta nyt. Ajattelimme vain, että ensin tehdään tupa kuntoon ja sitten kamari, mutta väliin tulikin muutaman kuukauden mittainen tavaran varastointivaihe, jolloin kamariin hädin tuskin mahtui sisään. Mutta nyt huone on viimein tyhjä ja seinissä makulatuurit, ja maalaus voi alkaa.
Katon maalaus alkoi sillä kaikista tympeimmällä hommalla, eli katon hiomisella. Tuvan katon hioin kokonaan, paitsi paneelien väleihin en koneella päässyt, ja laiskuus esti hiomasta niitä käsin. Maali tarttui kuitenkin kiinni myös väleihin, joten tein nyt rohkean ratkaisun ja hioin kamarin katosta pelkästään hiomista vaativat kohdat. Apuna minulla oli kätevä akkukäyttöinen hiontahiiri.
Hiomisen jälkeen vetelin katon ensin pölymopilla ja sitten tein maalipesun. Maalipesussa kannattaa käyttää sellaisia maalipesuaineita, joita ei erikseen tarvitse huuhtoa pois, niin pääsee paljon helpommalla. Välineenä paras parin katon pesemisen kokemuksella on lattian kuivauslasta, jossa on päällä mikrokuituliina. Lastalla pääsee nimittäin myös hyvin käsiksi paneelien rakoihin. Maalipesu kannattaakin tehdä kunnolla ja rättiä huuhtoa usein, koska pintoihin on tarttunut ajan myötä kaikenlaista. Kamarin paikalla on edellisillä asukkailla ollut keittiö, ja esim. hellan paikka näkyi katossa ihan selvästi, vaikka liesituuletin olikin ollut käytössä. Rasvaa ei pintoihin saa jäädä, muuten maali ei pysy.
Kamarin katto maalattiin samalla maalilla ja värisävyllä kuin tuvassa: Virtasen paneelimaalilla sävyssä Kuutsalo. Varsinainen maalaaminenhan sujuikin sitten valmistelutöihin verrattuna nopeasti. Paneelimaali levittyy helposti ja myös tasoittuu nätisti. Se myös kattoa maalatessa vähän valuu, joten jonkunlainen maali”sieppari” on hyvä olla pensselissä. Minä tein pensseliin ”kauluksen” vesipullosta: leikkasin pulloin yläosan irti ja pujotin pensselin varren pullon suusta läpi. Teippasin vielä maalarinteipillä pullon suun varteen kiinni, ja valuva maali jäi pullon sisään.
Katto vaatii vielä toisen maalikerroksen, koska jouduin muutamasta kohdasta hiomaan sen puhtaalle puulle asti. Nämä paikat erottuvat yhden maalikerroksen jälkeen, vaikka muuten katosta tulikin kertavedolla siisti ja hyvä. Kamarin ja porstuan väliin tuleva väliseinä on vielä pystyttämättä, joten ne ovat vielä tässä vaiheessa yhtä ja samaa tilaa. Jätin porstuan puolelle jäävän osan katosta nyt maalaamatta, koska voi hyvin olla, että päädytään siinä eri värisävyyn. Siitä olikin mukava katsoa lopputulosta, kun maalattu ja maalaamaton pinta olivat vierekkäin. Huikea ero!
Puiset lattialistat vanhaan tyyliin
Yhteistyö: Tunnepuu Oy
Vanhaan taloon kuuluu puiset lattia- ja kattolistat, joissa on vähän profiilia ja sekä leveyttä että korkeutta. Näitä listoja ei löydy perus rautakaupoista, vaan kannattaa suunnata höyläämölle, joka tarpeen mukaan voi tehdä listat vaikka ihan oman mallin mukaan. Askolalainen TunnePuu on juuri tällainen yritys, ja me löysimme listat heidän vakiovalikoimastaan.
Kun rupesimme etsimään listoja, meillä oli oikeastaan kaksi kriteeriä: listojen piti ensinnäkin tietysti miellyttää omaa silmää. Lisäksi halusimme riittävästi korkeutta ja paksuutta, jotta saamme mahdolliset seinän ja lattian saumassa olevat raot ja katon ja seinän rajaan laitetun ilmansulkupaperin piiloon listan alle. Saimme TunnePuusta vinkin ystävältämme ja naapuriltamme, joka asuttaa vanhaa pappilaa ja kävimme katsastamassa vaihtoehtoja.
Höyläämöllä oli hyvä perusvalikoima listoista, ja otimme ensikäynnillä niistä muutamia mallipaloja mukaan: pari lattia- ja kattolistaa ja myös ikkuna- ja ovilistamalleja. Näitä sitten mallasimme tuvassa, ja päädyimme mallipalojen perusteella 10 cm korkeisiin lattialistoihin ja 7 cm kattolistoihin. Huomaa alla olevassa kattolistakuvassa ruskea ilmansulkupaperi, joka jää listan taakse.
Pekka TunnePuulta toimitti listat Elviiraan – ja tässä muuten yksi hyvä syy suosia paikallista: järkevät ja yleensä joustavat toimitukset.
Jos etsit vastuullisesti toimivaa höyläämöä, niin TunnePuu kannattaa käydä katsastamassa. Yrityksen arvot perustuvat vastuullisuuteen ja ekologisuuteen.
Laskeskelin listojen menekin tupaan, ladoin tarvittavan määrän suojapaperin päälle tupaan ja ryhdyin maalaushommiin. Lattialistat maalasin lattian värillä ja kattolistat katon värillä.
Varsinainen listoitustyö teetettiin luottotimpurillamme Janilla. Hän on tosi taitava ja tarkkatöinen kaveri, ja koska listat eivät ole koko korkeudelta yhtä paksuja, ei jiiriin sahaaminen ole sellaista mitä suosittelisimme kokeilemaan, jos ihan ensimmäistä kertaa listoitat. Jälkeenpäin tuli mieleen, että kattolistojen alle jäänyt paperi olisi toki kannattanut liimata kattoon, jotta varmasti olisi estetty veto, mutta eiköhän suurimmat ujellukset tälläkin ratkaisulla saada kuriin.
Ikkunoiden ja ovien koristelistat ja myös niiden sävy on meillä vielä päättämättä. Ikkunoiden osalta päätös sävystä on helppo, se noudattelee ikkunoiden väriä, mutta ovien kohdalla vaihtoehtoja on useampia. Olemme nähneet kivoja ratkaisuja, joissa listat ovat saman väriset kuin lattialistat – mutta ihan yhtä kivoja, joissa ne ovat eri väriset. Käytännön ratkaisuna ollaan joka tapauksessa päädytty siihen, että laitetaan ovien alareunoihin ”välipalikat”, koska lattia- ja ovilistat tulevat olemaan kuitenkin olemaan eri levyiset ja myös varmaankin eri paksuiset. Mallauspalat on jo tuvan ja porstuan väliseen oveen laitettu, mutta nyt ollaan vähän ruvettu miettimään, että jos kuitenkin jotain pientä kuviota tai profiilia pitäisi noihin palikoihinkin saada. Inspiraatiota on haettu mm. juustomuottien kuvioinnista.
Vanhan puulattian maalaaminen
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas
Pikku talomme tuvan vanhat lattialankut laitettiin takaisin paikalleen alapohjan uusimisen ja eristämisen jälkeen (tästä prosessista lisää täältä). Lattian kunnostus oli pitkä prosessi, ja tuntui melkein epätodelliselta, että viimein ollaan maalausvaiheessa.
Lattiamaalin valinta oli melkein yhtä pitkä prosessi kuin lattian kunnostus (tosin ei lähellekään yhtä pölyinen ja hikinen). Meillä tärkeimpänä kriteerinä valinnassa oli lujuus. Lattian maalaus on helppoa, kun yhtään huonekalua ei ole vielä kannettu sisään, mutta jättimäinen työmaa, kun talossa jo asutaan. Emme halua joutua tekemään maalausta uudelleen heti parin vuoden päästä.
Googlauksen ja Facebookin vanhoihin taloihin liittyvien ryhmien kautta maaliksi valikoitui Virtasen Maalitehtaan Porstua. Se on saanut hyviä arvioita kestävyydestään, ja Virtasen maalit yleisesti ovat antaneet hyviä maalauskokemuksia. Meillä oli ajatuksena maalata lattia saman väriseksi kuin mitä se oli alun perin ollut, ja valitsimme Virtasen Rödharu-sävyn.
Kun sitten aloitin maalausta, totesin, että sävy ei ihan ollutkaan sitä mitä olimme ajatelleet, vaan jonkun verran punaisempi. Mutta meillä kävikin tässä lopulta hyvin, koska maalin sävy ratkaisi asian, mikä meitä vähän oli mietityttänyt – eli miten lattiamaalin sävy sopii tapetin ja seinämaalin kanssa yhteen. Tämä valitsemamme väri nimittäin sointuukin niihin paljon paremmin kuin alkuperäinen ruskea. Joka tapauksessa vinkkimme on, että kannattaa ostaa testierä maalia ennen valintaa, jos et ole sävystä varma.
Porstuaa on kahta eri kiiltoa: kiiltävä ja silkinhimmeä. Me valitsimme silkinhimmeän, koska vanha lattia on täynnä ns. elämisen jälkiä: koloja, naarmuja ja kaikenlaisia muita kolhuja. Silkinhimmeä on kiiltävää armollisempi lattian kunnolle.
Maalasin lattian kokonaan pensselillä. Monissa ohjeissa ohjeistetaan käyttämään telaa, mutta itse tykkään enemmän siveltimen jäljestä. Eikä nämä meidän huoneet niin isoja ole, etteikö jaksaisi pensselin kanssa sutia – ja tässä kohtaa vielä muistutuksena, että maalipensselin laadusta ei sitten kannata tinkiä. Yhtään karvaa ei lähtenyt koko maalauksen aikana, mikä teki omalta osaltaan työn helpoksi. Maali myös levittyi vaivatta ja tarttui hyvin, eikä urakka kestänyt paljon tuntia kauempaa. Tähän vanhaan lattiaan riitti yksi kerros uutta maalia, kun alla oli vanha maalattu pinta.
Yksi kohta lattiassa aiheutti vähän päänvaivaa: kellarin luukussa on rinkula, josta luukku nostetaan ylös. Arvottiin vähän, miten saadaan pysymään se pystyssä niin että emme sotke sitä maaliin. Vähän jo harkittiin koukun ruuvaamista kattoon ja rinkula langalla sinne kiinni. Mutta kattokin oli jo maalattu, niin tämä tuntui vähän ylimitoitetulta ratkaisulta. Lopulta naulattiin lattiaan naula pystyyn ja rinkula sitä vasten nojaamaan. Lattiassa on muutenkin niin paljon jälkiä, että yksi lisää ei näy missään.
Osaako tekoäly kirjoittaa blogia
Meillä on töissä kova tekoälybuumi menossa, ja työkaveri on innokkaasti testaillut mm. tekstin tuottamista tekoälyllä. Minä ajattelin sunnuntain ratoksi kokeilla, miten onnistuu tekoälyltä artikkelin kirjoittaminen vanhan puulattian maalaamisesta.
Kokeilin tekstin tuottamista palvelulla nimeltä Smodin. En tiedä, oliko tämä hyvä valinta vai ei, mutta se sattui tulemaan Googlen hakutulosissa ensimmäisenä. Palvelussa piti kirjoittaa n. viiden sanan mittainen otsikko, ja ennen tekstin tuottamista kysyttiin vielä näkökulmaa tai alaotsikkoa. Minulla nämä olivat ”Vanhan puulattian maalaaminen öjlymaalilla” ja ”Puulattian maalausprosessi”. Tekoäly tuotti minulle kuuden kappaleen mittaisen tekstin – mutta blogitekstiksi siitä ei ainakaan tällaiselle kielioppinipolle olisi. Yllättävän hyvää tekstiä kuitenkin, suomen kieli ei ole varmastikaan helpoin oppia – koneellekaan. Kirjoitukseen oli myös listattu lähteet, joiden perusteella teksti oli tuotettu. Laitan tähän nyt ensimmäisen kappaleen tuosta tekstistä.
Disclaimer: TÄMÄ EI SIIS OLE OMAA TEKSTIÄNI, VAAN TEKOÄLYN TUOTTAMAA. Tuskin näitä ohjeita seuraamalla vahinkoa saa, mutta en silti ihan omiin nimiini tuota ottaisi :). Kopioin tekstin suoraan sellaisena kuin se oli, eli en ole tehnyt mitään korjauksia tai muita muokkauksia. En käsitä, mikä tuo 3: tuossa alussa on, koska kyseessä on tosiaan ensimmäinen kappale tekstistä. Ehkä vaiheet 1 ja 2 ovat ylittäneet tekoälyn ymmärryksen.
Vanhan puulattian maalaaminen öjlymaalilla
Puulattian maalausprosessi
3: Pohjustus ja pohjamaali Vuoraa jalkalistat maalausteipillä, tai jos olet jo poistanut, seinän alaosa, jos uskot saavasi siistin viimeistelyn siveltimellä ilman suojamerkkiä. Maalaa aiemmin valmisteltu pinta noin 20 % uudella pinnalla, noin 10 % ohennetulla puulattiamaalilla ja anna kuivua. Jos maalaat puuta, joka sisältää paljon hartsia, tanniinia tai muita vaikuttavia aineita, pohjustele pinta erityisellä pohjamaalilla ennen ensimmäisen maalikerroksen levittämistä. Erikoispohjuste parantaa maalin tarttuvuutta eksoottiseen (öljyiseen) puulaatuun ja estää maalattua pintaa tahrautumasta puun vaikuttavien aineiden vaikutuksesta. Anna pohjamaalin kuivua vuorokausi ennen varsinaista maalausta puulattiamaalilla. Tarkista kuivuneet pohjamaalatut lattiat jo ennen maalausta ja korjaa pohjamaalin heikot kohdat tuoreella kerroksella. Käytä suurta sivellintä reunojen maalaamiseen. Maalaa seuraavaksi loput lattiasta telalla. Rullan jatkovarsi helpottaa työtä, mutta se ei ole välttämätön. Tee hyvää työtä vakavasti. Kolme ensimmäistä työvaihetta ovat ehdottomasti tärkeimmät lopputuloksen kannalta.
Siinä oli ensimmäinen kappale tekoälyä. Myöhemmissä kappaleissa oli ehkä vieläkin enemmän hölynpölyä, niin kuin vaikka se kohta, jossa maali voidaan poistaa ei-toivotuilta pinnoilta nukkaamattomalla liinalla, joka on kostutettu puurätillä. Aikamme tätä mietittiin, ja tultiin siihen tulokseen että tässä oli ehkä tarkoitettu tärpättiä. Tekoäly on ilmeisesti kuin joukko asiantuntijoita Mikki Hiiri Keisarina -sarjakuvassa :D. Onneksi luettiin tämä vasta sen jälkeen, kun lattia oli maalattu, koska muuten olisi ollut vaikea tehdä hyvää työtä vakavasti.
Muoviton seinämaali hirsitaloon
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas
Hirsitalon maalien valinnassa hengittävyys on tärkeää. Halusimme seiniin muovittoman maalin, mutta meillä ei ollut varsinaisesti tietoa, mistä niitä löytää. Kun katseltiin lattiamaalia Virtasen Maalitehtaalta, huomattiin että siellähän oli myös muovitonta seinämaalia tarjolla.
Emme kumpikaan ole mitenkään kovin ihastuneita skandinaaviseen sisustustyyliin, eivätkä valkoinen tai beigen sävyt nousseet sisustuskeskustelussa esille. Tuvasta on tarkoitus tehdä kodikas ja hämyinen kirjastohuone, jossa on mukava lukea, katsella telkkua ja tuijotella takkatulta. Minulle oli oikeastaan heti alusta selvää, että seinä tai kaksi tapetoidaan kukkatapetilla, jossa kuviot ovat isoja ja värit voimakkaita. Kovin montaa tapettikuvaa en ehtinyt selata läpi, kun Boråsin Dahlia Gardenin sininen versio osui kohdalle, ja siihen jämähdin.
Maalattavien seinien väri valittiin siis tapetin perusteella, ja värisävyksi valikoitui Lyökki Virtasen Maalitehtaan Saariston värikartasta, minulle tuli sävystä mieleen mustikan väri. Seinien maaliksi valittiin muoviton Virtasen Seinämaali, jolla vedeltiin kertaalleen tapetoitavat seinät ja kahteen kertaan muut seinät.
Olen maalannut vuosien aikana aika monen asunnon seinät, mutta aina lateksilla. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta on kyllä sanottava, että tämä on todella hyvä maali! Se otti hyvin kiinni telaan, ei roiskunut oikeastaan ollenkaan ja pigmenttiä oli reilusti. Jos oikein olisi laiskottanut, niin tiukan paikan tullen yksikin kerros olisi riittänyt, mutta kyllä lopputulos on tasaisempi kahden kerroksen jälkeen. Maali oli myös hajuton ja kuivui nopeasti.
Perinteiseen tapaan muutamia kantapään kautta opittuja vinkkejä seuraavassa.
Suojaukset
No sehän on tietysti kaikille selvää, että suojaukset kannattaa tehdä kunnolla. Mutta vaikka olen tosiaan aika kokenut maalari, niin tällä kertaa yritin päästä helpolla ja leikkasin suojapaperista pari liikuteltavaa suojaa lattialle. Mikä typerä teko! Suojapaperiin tuli tietysti maalia, kun rajasin seinää lattianrajasta, ja kun siirsin paperia, maalia valui paperin alle ja sitä levisi myös lattialle. Maalia tarttui myös kengän pohjiin ja sitä kautta lattiaan, kun siirtelin papereita. Maalauksen jälkeen jouduin siis käymään koko himputin lattian kostean rätin kanssa läpi. Onneksi maali on vesiliukoista sentään.
Eli eka vinkki on, että suojapaperit pitää laittaa koko seinän mitalle ja ne poistetaan vasta, kun maali on kuivaa.
Sen sijaan ikkunoiden suojausideasta olen suorastaan ylpeä: laitoin ikkunan yläreunaan sanomalehdet ”kappaverhoksi” maalarinteipillä. Päivänvalo pääsi sisään, mutta ikkuna oli roiskeilta suojassa, ja suoja oli helppo poistaa lopuksi.
Työvälineet
Maalasin kahdella telalla: pikkutelalla katon- ja lattianrajat sekä nurkat ja ikkunoiden vierukset. Nurkkatela on muuten ihan turha väline ainakin minun kokemukseni mukaan – pienellä telalla saa nurkat paljon tarkemmin maalattua.
Sitä tulee kaikenlaisia hölmöyksiä tehtyä, niin kuin nyt vaikka että säästelee työvälineiden laadussa. Minä ostin halvan telan, ja puolivälissä maalausta telan rautainen varsi lähti jotenkin irti kiinnityksistään muovikahvan sisältä, ja tela pyöri ihan holtittomasti. Sain telan korjattua maalarinteippiviritelmällä, eikä tosiaan ollut tarpeen ruveta sitä telaa pesemään maalauksen jälkeen. Kertakäyttökamaa.
Hyvätkään telat eivät ole kalliita, joten ei ole tarpeen, eikä myöskään kannata säästää ostamalla halpa tela.
Ehdoton maalausväline on telaan kiinnitettävä varsi. Maalaus on mukavampaa, kun ei tarvitse kyykkiä tai varvistella, ja jälki on myös parempaa, kun saa vedellä pitkiä vetoja.
Maalaaminen
Telalla maalaaminen on helppoa ja nopeaa, mutta siinäkin on muutama juttu, mitkä kannattaa muistaa. Yksi on aika itsestään selvä, eli että aloitetaan reunasta eikä keskeltä seinää. Telaan pitää ottaa paljon maalia kerralla, eli kuivalla telalla ei kannata seinää hinkata. Kerralla maalataan kapeahko alue, minä maalasin suunnilleen metrin kerrallaan: ensin katon- ja lattianrajat pikku telalla, sitten seinän isolla.
Lopuksi maalattu alue vedetään vielä isolla telalla pitkällä vedolla ylhäältä alas, jotta maalipinnasta tulee tasainen.
Yksi ihan perusjuttu on tietysti se, että maalattavassa tilassa ei pölise. Tämä ei olekaan ihan itsestään selvää, kun muualla talossa on remontti vielä kesken. Tuvan ja laajennuksen väliin sahataan kokonaan uusi oviaukko, ja siinä kohtaa on vielä hirret paikallaan – ja hirsien välissä sammalta ym. pölyäviä materiaaleja. Laitettiin tulevan oviaukon kohtaan Pahvi-Paavoa nitojalla kiinni, ja toivotaan että ainakin suurin osa pölystä pysyy pahvin takana.
Toinen pölyn lähde meillä on naapurihuone, eli kamari. Siellä on kaikki vielä ihan kesken, hirsiseiniin on tarttunut lattian alle puhallettua selluvillaa ja puukuitulevyjäkin tullaan siellä vielä sahataamaan. Kamarin oviaukkoon nidottiin kiinni muovinen vetskariovi, joka toimii kyllä oikein hyvin pölynestäjänä. Toinen samanlainen on nidottu ulko-oven sisäpuolelle vetoa estämään, ja siinäkin se on ihan paikallaan.
Tältä näyttää kamarissa, siinä on vielä jokunen vaihe edessä ennen kuin päästään maalamaan. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa vetskariovi – loistotuote!