Viljelylaatikkojen rakentaminen

Rakennamme pihalle potager-tyyppisen keittiöpuutarhan kompostialueen viereen. Kompostihan on oikeastaan osa keittiöpuutarhaa, samoin kuin ruukutus- ja istutusalue, joka myös on ihan tulevan potagerin tuntumassa. Potageriin kuuluu ehdottomasti linjakkaat kasvatuslaatikot.

Näin pitkälle ehti kesä jo päästä, ennen kuin me ehdittiin lähteä toteuttamaan suunnitelmaa. Arkisin ei töiden jälkeen jaksa eikä viitsi lähteä, ja viime viikonloppuna oltiin reissussa Hossan kansallispuistossa – se olikin muuten niin hieno paikka, että suosittelen ehdottomasti käymään!

Siinäkin mielessä oli hyvä, että ei iltatöinä ruvettu yrittämään, koska yhden kasvilaatikon rakentamiseen meni melkein koko päivä. Käytiin ensin ostamassa Vainion Puutavarasta 2 x 6″ lankkua, siellä on kätevä sirkkeli, jolla sai itse pätkiä lankut sopivan mittaiseksi valmiiksi. Ja erinomainen palvelu, sille tämän kirjoituksen toinen suositus!

Kasvatuslaatikko työn alla.
Ensimmäiset virittelyt puolivalmiin kylvöksen kohdalla.

Työ ei varmaan olisi kestänyt ollenkaan niin kauan, jos en olisi ollut joutunut jo tekemään kasvilaatikon alueelle osittain kylvöjä. Kaikista paras olisi ollut, jos alue olisi kaivettu valmiiksi, mielellään tasaisesti oikeaan korkoon, mutta näin ei siis ollut. Lisäksi tämän ensimmäisen laatikon rakentaminen oli aikamoista laskentaa ja pähkäilemistä. Laatikosta piti saada paitsi sopusuhtainen itsensä kanssa, myös kokonaisuuden kannalta. Alueelle tulee vielä toinen samanlainen laatikko niin, että alueesta tulee symmetrinen, ja keskelle tulee vielä pienempi laatikko. Laatikon toinen reuna tehtiin linjaan toisen kompostin kanssa että on selkeät reitit kottikärryille.

Useamman tunnin kaivamisen, mittaamisen, sahaamisen, naulaamisen ja tasaamisen jälkeen olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen! Reunalankku on n. puoliksi maan pinnan yläpuolella, ja multatila jatkuu reilusti reunan alapuolelle. Näin juuret ovat maan pinnan alapuolella, ja multa pysyy paremmin kosteana. Mullan alle tuli maatuva biokangas, koska tuossa(kin) kohtaa on mahtavat vuohenputki- ja nokkosesiintumät. Multaa oli nyt vähän hintsusti, mutta kyllä sillä tämä kesä pärjätään – ensi keväänä lisätään uutta multaa yläreunaan asti. Ja toisen samanlaisen laatikon rakentaminen sujuu oletettavasti kuin tanssi, koska voidaan ottaa mitat suoraan tästä laatikosta.

Valmis kasvulaatikko.
Tässä lopputulos, meidän mielestä siitä tuli oikein hieno. Laitoin maatuvan katekankaan vielä tuohon keskelle, että saadaan vuohenputket ja nokkoset siitäkin taltutettua. Kun ehdin, laitan laattojen väliin sepeliä. Ruukuissa kasvaa viiniköynnös ”Härköne” (itsekeksitty lajikenimi, koska oikea lajike ei ole tiedossa).

Minähän tein kylvöistä oikein suunnitelmankin, mutta tässä se meni nyt uusiksi. Kylvin laatikkoon kesäkurpitsaa, herneitä, lehtikaalia, papuja, tuoksuhernettä ja kehäkukkaa. Ennestään siinä on jo punajuurta, porkkanaa ja sipulia. Sipuleista ei tosin näy mitään merkkiä, joten laitan myöhemmin tällä viikolla istukkaita kylvöksen tilalle. Samettikukat karkottavat toivottavasti tuholaiset.

Rakennustyömaallakin on tapahtunut edistystä. Perustukset on kaivettu ja anturan valumuotit valmiina. Ensi viikolla valetaan antura, ja siitä se sitten lähtee nousemaan.

Anturan valumuotit
Nyt jo alkaa hahmottaa, minkä kokoinen rakennuksesta tulee. Hyvin istuu maisemaan.

Ollaan saatu tänä viikonloppuna nauttia hienosta ilmasta ja auringonpaisteesta. Tehtiin eilen avotulella ruokaa (kun ei muutakaan tapaa vielä ole), ja elämä tuntui olevan ihan mallillaan.

Puutarhapöytä ja ruusuliina
Tuuli puhalteli pöytäliinan tuolla lailla romantillisesti ryttyyn. Taustalla Handy Husband tauolla.

Turvakengät

Rakennustyömailla ammattilaiset pitävät aina turvakenkiä – ei varmaan ole edes luvallista tulla töihin lenkkareissa tai joissakin vanhoissa kumpparin rähjöissä. Mutta kuinka monella kotitarveremppaajalla on jalassa turvakengät? No, meillä ainakin molemmilla on tästä lähtien, sillä sain mieheltä äitienpäivälahjaksi Sievin tennarimalliset turvakengät. Turvallisuudesta ei kannata tinkiä – omatkin jalat kannattaa suojata törröttäviltä nauloilta tai varpaille putoavilta tiiliskiviltä!

Olipas iloinen yllätys, kun avasin äitienpäiväkortin reilu viikko sitten – siellä luvattiin paitsi paljon onnea, myös turvakengät! Ja koska turvallisuus ennen kaikkea (myös verkko-ostoksissa), sain itse valita kengät ja mitata jalkani koon. Päädyin punaisiin tennarimallisiin kenkiin. Lähetys tuli nopeasti, ja sain kengät jalkaan jo viime viikonloppuna.

Minut tunnetaan töissä mm. siitä, että kannustan tärkeissä asioissa ”vyö ja henkselit” ratkaisuihin, ja että monesti laitan ”kypärän päähän”, kun on joku (rohkea) ratkaisu tehtävänä. Turvakengät täydentävät tätä asukokonaisuutta aika passelisti :).

turvakengät
Onhan ne hienot! Kooksi piti valita yksi koko isompi kuin normaalisti, ja aika isolta ne omaan silmään näyttävätkin. Olo on kuin Hessu Hopolla, mutta turvallisuus ennen kaikkea.

Uusilla kengillä ympäri tonttia kävelyn lisäksi tein (taas) risusavottaa. Aineksia on nyt useampaan metriin risuaitaa, ja ajateltiin käydä ostamassa jo valmiiksi tolpat, että voidaan aloittaa heti, kun olosuhteet sallivat. Mutta nepä olivatkin loppuneet, ja pitää vähän kierrellä muita lähimyymälöitä. Elämme selvästi pula-aikoja rakennustarvikkeiden suhteen!

Muuten tontilla on tehty maansiirtotöitä, liittymä / pihatie on siirretty uuteen paikkaan, jotta nykyisen tien paikalle pystytään kaivamaan pohjat talon laajennukselle.

Liittymä ennen tasoitusta
Tältä etupiha ja tien paikka näytti vielä lauantaiaamuna. Kaivurimies oli jo kaivanut tien pohjan valmiiksi ja kivimurskakasa oli ilmestynyt tontille.
liittymä valmiina
Muutaman tunnin päästä ylimääräinen maa-aines oli siirretty pois ja murske tasoiteltu ja tärytetty tien pohjaksi.

Tien alta piti kaivaa pois useita isoja syreenejä. Sovittiin kaivuriurakoitsijan kanssa, että otetaan ne talteen ja istutellaan uusiin paikkoihin. Nyt meillä on syreenejä vähän siellä ja täällä ihan lopullisissa paikoissaan ja vielä muutama valeistutettuna ulkorakennuksen taakse. Niitä on jossain vaiheessa (remonttien päätyttyä) tarkoitus pilkkoa pienempiin palasiin ja tehdä tontin molemmin puolin syreeniaitaa.

Mies istuttaa puuta
Osa puista (tässä kylläkin kyseessä vaahtera eikä syreeni) istutettiin ihan mies ja lapio -menetelmällä. Tästä tontin nurkasta on tarkoitus ensi talvena kaataa männyt pois. Ne on alun perin istutettu liian lähelle toisiaan ja ovat muotopuoliksi kasvaneet. Polttopuuta meillä riittää varmaan kymmeneksi vuodeksi, kun kaikki ”hakkuut” tontilla on tehty.
Kaivinkone istuttaa puuta
Sitten oli tällaista heavy duty -istutusta myös. Kaivinkoneella isotkin syreenit saatiin istutettua ilman, että niitä piti katkoa matalemmiksi. Nyt vaan käydään niitä ahkerasti kastelemassa, niin saadaan toivottavasti kukkivia syreeneitä jo tänä kesänä.

Oli kyllä superhieno päivä olla Elviiralla töissä, vaikka illalla olinkin niin uupunut, että nukahdin jo kahdeksalta.

Perennaurakka

Emme ole vielä tehneet mitään toimenpiteitä nykyisen kotimme myynnin eteen, eikä se ihan vielä ole ajankohtainenkaan. Mutta ihan varmuden vuoksi olen ryhtynyt varautumaan siihen, että ensi kesänä minulla ei enää olekaan pääsyä nykyiseen puutarhaani.

Olen vuosien varrella istutellut melkoisen määrän erilaisia perennalajikkeita pihalleni. Istutussuunnitelma on ollut tyyliä: näen jonkun kivan perennan, ostan sen ja etsin paikan. Eli kasveja on sikin sokin sinne tänne istuteltuna. Tavoitteena on nyt ottaa jakopala lähes jokaisesta kasvista ja valeistuttaa ne uuteen paikkaan varsinaisen perennapenkin valmistumista odotellessa.

Alkukesästä sain viimein suurimmaksi osaksi listattua pihan perennat ja pääsin käsitykseen työmäärästä. Tällä hetkellä kasveja on listalla n. 110, ja määrä kasvaa sitä mukaa, kun huomaan jonkun uuden lajikkeen – onneksi tätä tapahtuu enää harvoin. Jaettujen kasvien määrä merkkaan listaan myös, niin edistyminen on helposti nähtävissä.

perennaluettelo
Ylläpidän lajikelistaa googlessa.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, alan olla vähitellen voiton puolella. Enää kolmisenkymmentä siirtoa edessä, ja sitten tämä nykyinen piha saa jäädä odottamaan uutta omistajaa.

valeistutus
Valeistutukseen kasvit on istutettu tiiviisti.

Valeistutus istutetaan normaalia tiiviviimpään, koska kasvit ovat siinä vain väliaikaisesti. Tuosta kuvasta näkyy, kuinka alkukesästä istutetut ovat jo ottaneet tilansa, ja alkavat olla aika ahtaalla penkissä. Toivottavasti pääsen jo ensi kesänä tekemään varsinaista penkkiä.

Aloitin aluksi tekemään googlen sheetsiin valeistutuksen ”dokumentaatiota” niin, että merkkasin kasvit sinne ruudukkoon. Tosi työlästä. Sitten ajattelin, että en kirjaa niiden sijainteja mitenkään, sittenpähän näen mitä sieltä nousee, mutta sekään ei tuntunut oikein hyvältä. Perinteiset kasvienmerkkaustikutkaan eivät toimi, koska routa heittelee niitä minne sattuu. Mutta sitten muistin Bilteman puutikut! Niillä olen nyt saanut suurimman osan merkattua – osa jää edelleen yllätykseksi, koska alasleikatuista taimista ei millään pysty päättelemään lajiketta, jos ei satu muistamaan mitä tuli istutettua mihinkin.

Bilteman puutikut ovat (toivottavasti) tarpeeksi pitkiä, että routa ei niitä pääse siirtelemään.

Kaikille valeistutusta (tai mitä tahansa istutusta) suunnitteleville haluaisin vielä kertoa, että ”no dig” -penkki ei toimi, jos alimmaiseksi laittaa pahvia, mutta paksu sanomalehtikerros näyttäisi estävän rikkaruohot. Meidän valeistutuksen alla on muovitonta biokangasta.

Valeistutusurakan lisäksi on tarkoitus syksyn aikana istuttaa myös isohko määrä kuunliljoja reunustamaan kulkua saunalle. Homma on jo vähän aluillaan, mutta biokangas loppui, joten tässä tulee nyt väkisin pieni tauko. Onneksi täällä päin Suomea istutuskelit jatkuu jopa lokakuulle asti.

kuunliljat
Tähän tulee kuunliljakuja, sopivasti varjoinen paikka, koska syreeni ja hopeapaju kaartuvat portiksi yläpuolella.

Perennoita valeistutukseen

Tehtiin siskon kanssa aikaisin keväällä jo valeistutuspenkki odottamaan hyviä istutusaikoja. Siinähän kävi niin, että vuohenputki 6 – puutarhuri 0. Edes kaksinkertainen pahvi ei pitänyt vuohenputkea poissa, joten uusiksi meni.

Vuohenputki vallannut kukkapenkin
Vuohenputki ei anna armoa, vaan tunkee paksun pahvikerroksenkin läpi.

Edellisessä jutussani kirjoitinkin muovittomasta biokankaasta. Kokeillaan nyt sitä kukkapenkin alla. Mies kuokki enimmät vuohenputken ja nokkosen juurakot pois ja samalla tasoitti maata vähän, ja siihen päälle laitoin tuota biokangasta. Reunoille isompia kiviä ja leca-harkkoja, jotta multatilaa saadaan tarpeeksi. Leca-harkkojen reiät jätin ylöspäin, tarkoitus on istuttaa niihin kivikkokasveja, jotka toivottavasti vähän peittävät harkkoja myös…

Istutin taimet aika tiheään, koska niitä on paljon. Nykyisellä pihalla on lähes 200 eri perennalajiketta, ja vasta istuttaessa minulle valkeni, miten jättimäinen urakka tämä on. Melkein koko lauantai meni tähän vaiheeseen, vaikka kasveja tässä on vasta murto-osa.

Valeistutus
Perennat tiiviissä yhteiselossa.

Viime viikonloppuna raivaamani syreenin alle laitoin lopullisen istutuspaikan maanpeitekasveille. Sinne tulee taponlehteä, pikkutalviota, rönsyansikkaa, kevätkaihonkukkaa, tuoksuorvokkia ja akankaalia. Ainakin näin aluksi.

Kasveja syreenin alla
Maanpeitekasvien istutus.

Dokumentoin valeistutukseen google sheetsiin, jotta tiedän, mikä välistä puuttuu jos joku sattuu kuolemaan. Ajattelin vielä jossain vaiheessa merkata värit taulukkoon, ja olisi kyllä siistiä jos jotenkin voisi vielä konkretisoida kukintakuukauden. Pitää vähän miettiä sitä.

Kasvit taulukossa
Säntillisyys ei yhtään huvittaisi, mutta kannattaa jatkoa ajatellen.

Vielä kävin tänään urakoimassa navetan eteen hätäistutuspaikan nukkasalkoruusulle (joka on niin säälittävän kokoinen, että en uskalla paljoa odottaa) ja laventelille. Lämmin paikka on tarpeen näille molemmille. Tässäkin piti käyttää kangasta, koska nokkosta on ihan joka paikassa.

Navetan nurkalla
Talon nurkalta löytyi pyöreitä kiviä. Ne saavat nyt palvella tässä.