Rakennusprojektin tärkein päätös on urakoitsijan valinta

Kun aloitimme laajennusprojektin Villa Elviiralla, kaikista isoin kysymys oli, mistä löydämme hyvän rakentajan laajennuksen tekemiseen. Emme epäilleet, ettemmekö selviäisi itse vanhan puolen remontoinnista, mutta laajennuksen tekeminen vanhan rakennuksen kylkeen on niin vaativa urakka, että siihen tarvitaan paljon osaamista ja mielellään myös kokemusta.

Rakentajan valinta ei ole kovin helppo tehtävä. Se on myös kaikista isoin riski, jonka (yksityinen) rakennuttaja ottaa – jos kohdalle osuu huono tekijä, joka oikaisee joka kohdassa tai ei tiedä mitä tekee, voi siitä seurata isoja ja kalliita ongelmia vuosikausiksi eteenpäin. Me teimme joitain ponnettomia tarjouspyyntöyrityksiä muutamiin rakennusalan yrityksiin, mutta isoin hankaluus oli se, että emme tienneet näistä yrityksistä oikeastaan yhtään mitään.

Pyysimme tarjouksen myös Petri Nymanilta (VTT-rakennus), jolla teetimme laajennuksen edelliseen taloomme yli 10 vuotta sitten. Olimme silloin työnjälkeen ja etenemiseen tyytyväisiä, ja lopulta oli todella helppo päätös tehdä sopimus Petrin kanssa. Sopimukseen kirjattiin selkeästi urakan sisältö, maksupostit ja lisätöiden hinnoittelu. Jokaisesta lisätyöstä sovittiin erikseen urakan edetessä, ja siksi projekti oli myös taloudellisesti helppo hallita (eikä yöunet menneet missään vaiheessa).

Melkein valmis talo
Talo alkaa olla valmis. ikkunoista puuttuu ristikot vielä, ja jotain pientä viimeistelyä.

Nyt kun laajennus alkaa rakentamisen osalta olla valmis, voimme tyytyväisinä todeta, että oli todella hyvä päätös valita Petri tekemään laajennusta. Urakka kesti pidempään kuin etukäteen osasimme odottaa, mutta tärkeämpää oli laadukas työn jälki. Arvostimme erityisesti sitä, että kaikissa epäselvissä tilanteissa otettiin aina yhteyttä ja kysyttiin meidänkin mielipidettämme. Saimme myös hyviä neuvoja omaan urakkaamme vanhalla puolella, ja joitain asioita (mm. lattian koolaukset) teetimme ihan suosiolla lisätöinä ammattilaisilla.

Laajennuksen yhdistämisessä vanhaan taloon on varmasti tullut monta mutkaa vastaan ja kekseliäisyys on epäilemättä ollut koetuksella. Tällaista urakkaa tehdessä pitkästä kokemuksesta erilaisissa projekteissa on varmasti ollut hyötyä. Erityistä valttia on kärsivällisyys tilanteessa, jossa joku ratkaisu ei toimikaan, vaan pitää vähän purkaa ja tehdä uudelleen. Ja tietysti tämä on myös rakennuttajan etu – talo tehdään kestämään vuosikymmeniksi, ja ennemmin kannattaa tehdä korjausliike rakentamisen aikana kuin fiksailla jälkeenpäin.

Tässä muutamia ilahduttavia esimerkkejä siitä pieteetistä, jolla työtä on tehty. Näiden pitäisi tietysti olla ihan itsestäänselvyyksiä, mutta tuskin kuitenkaan joka työmaalla ovat.

Ulkolaudoitus
Rimojen naulauslinja on merkitty vatupassilla. Naularivistö ei kiemurtele seinässä.
tuuletusputket katolla
Tuuletusputket on täsmätty keskelle kattoa tasavälein.
Vesikouru
Ulkolaudoituksen rima on viistetty muotoon räystäskourun kohdalla.
Ikkunan kehys
Tässä kuvassa on kaksikin hienoa yksityiskohtaa: Kehyslaudan loveaminen ikkunapellin kohdalta ja riman loveaminen kehyslaudan kohdalta.
Lautaseinää
Tässä on yksi hienoimmista oivalluksista: uusi ja vanha puoli on häivytetty samanlaisella ”parrulla”, jollainen on vanhan puolen kamarin ja tuvan väliseinän kohdalla. Tuo alkuperäinen parru (eli följari) pitää hirsiseinän muodossaan, mutta uusi on ihan puhtaasti esteettisistä syistä laitettu. Elegantti ratkaisu!
laskelmia
Laitetaan vielä loppukevennyksenä kuva nykyajan ”Klubi-askista”. Suunnittelua ja laskelmia pitää tehdä koko ajan työn edetessä, – kipsilevytetyt seinät ja lyijykynä toimivat oivana whiteboardina rakentajalle.

Hyvään rakentamiseen liittyen laitan tänne vielä hienon videon, jossa on kuvattu hirsirakennuksen pystytys alusta loppuun. Huikeaa ammattitaitoa, jota toivottavasti löytyy vielä jatkossakin rakennusalalta.

Linkki videoon You Tubessa

Tämä kirjoitus ei ole maksettu yhteistyö.

Vanhan hirsimökin laajentaminen

Sillä aikaa, kun olemme itse äheltäneet vanhalla puolella pintoja uusiksi, on rakennusporukka tehnyt töitä laajennusosassa. Laajennukseen tulee nykyajan mukavuudet, mutta samalla tavoitteena on tehdä siitä sellainen, että se yhdistyy vanhaan osaan niin luontevasti, että ulkoa päin ei välttämättä sitä laajennukseksi edes huomaa.

Mökin laajentamisen syy oli varsin yksinkertainen: haluamme Elviirasta sellaisen talon, että voimme halutessamme muuttaa sinne vaikka kokonaan. Mutta vanha mökki on sen verran pieni, että sinne ei olisi mahtunut kunnolla edes keittiötä, saati kylpyhuonetta.

Laajennuksen jälkeen rakennuksen pinta-ala n. tuplaantuu alkuperäisestä koosta n. 80 neliöön. Meillä ei alun perin ollut tarkoitus ihan niin isoa lisäosaa tehdä, mutta jotenkin se nälkä vaan kasvoi syödessä. Pikku mökkimme jatkoksi tulee siis lisää tilaa keittiölle, ja rakennuksen eteen rekennettavaan kuistiosaan tulee kylpyhuone, eteinen ja pikkuinen työtila. Työtila ei olisi ollut mitenkään pakollinen, mutta se helpottaa etätöitä, ja mies voi myös käyttää sitä omiin kirjoitushommiinsa.

Laajennuksen suunnittelu alkoi reilu vuosi sitten (lue lisää täältä), ja rakennuslupa saatiin muutamassa päivässä, kun kaikki tarvittavat paperit oli ladattu lupapisteeseen. Rakennusluvan ehtona oli, että liitymme paikalliseen vesi- ja viemäriosuuskuntaan, joten sen jälkeen ei tarvinnut miettiä jätevesiasioita. Kun vielä päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että vanhaan osaan ei laiteta vesijohtoja tai viemäröintejä, niin niiden vetäminen yksinkertaistui huomattavasti.

pohjapiirros
Tässä kuvassa tummalla merkityt seinät ovat laajennusosaa. Kaikki vesipisteet ja viemärit tulevat samaan päähän uutta osaa.

Koska vanhaa puolta eivät koske nykyajan rakennusmääräykset, olemme voineet remontoida sitä perinnemeiningillä. Mutta laajennus on tehty voimassaolevien normien mukaisesti ja moderneilla materiaaleilla. Ulkoseiniin laitettiin tuulensuojalevyt ja villat niiden sisäpuolelle.

Uudelle puolelle tulee lämmitykseksi lattialämmitys. Lattiaan laitettiin valun alle styroksit. Lattialämmityskaapeli kiinnitettiin valuverkkoon.

Yläpohja eristetään talon osalta puhallettavalla selluvillalla, mutta kuistin yläpohjassa on käytetty XPS-eristelevyä. Kuistin katto on sen verran matalammalla, että sinne ei olisi saatu tarpeeksi eristettä muulla tavalla.

Laajennusurakkaan kuuluvat vielä väliseinien pystytykset, oviaukkojen tekeminen hirsiseiniin keittiöstä porstuaan ja työtilasta tupaan sekä lopuksi ulkolaudoitus ja ulko-ovien asennus. Sen jälkeen alkaakin meidän hartiapankkiurakkamme, eli kaikki sisätyöt: seinien tasoitus, tapetointi ja maalaus, lattioiden laatoitus ja kattojen panelointi.

Tässä kuvassa on eteisen ja työtilan välinen seinä lähes valmis. Se tehdään varmaankin loppuun vasta sitten, kun työtilan seinään puhkaistaan oviaukko tupaan.

Erilaisten ilmanvaihtoputkien kuljettaminen katolle aiheutti vähän päänvaivaa, ennen kuin niille löydettiin hyvä reitti. Tuuletusputkia ei suositeltu laitettavaksi kuistin katolle, ettei mahdollisesti talon katolta valuva lumi ja jää vaurioita putkia. Kuistilta tuotiin alakautta porstuan puolelle putki radon-tuuletukselle ja viemärin huohotusputki. Nämä putket vietiin porstuan ulkoseinää pitkin välipohjaan ja sieltä katolle. Kylpyhuoneen tuuletusputki vietiin kuistin yläpohjan kautta talon yläpohjaan ja katolle riviin kahden muun tuuletusputken kanssa.

Keittiöstä tulee vielä liesituulettimelta putki katolle, se tulee toisen lappeen puolelle. Jos olisimme olleet kaukaa viisaita, olisi nämä kaikki putket voinut niputtaa toiseen ”piippuun”, jolloin olisi säilynyt vanhan talon illuusio myös katon osalta. Mutta tämä tuli mieleen vasta siinä vaiheessa, kun se oli jo myöhäistä.

Remontissa oleva talo
Katon läpiviennit rivissä. Arvostamme erityisesti remonttimiesten silmää näiden asentamisessa nätisti tasavälein.

Mitä me ollaankaan tekemässä

En olekaan tainnut aikaisemmin kirjoitella kokonaisvaltaisemmin, mitä kaikkea ollaan tekemässä, ja millä aikataululla. Ehkäpä nyt on sen aika, kun asioita on näin jälkikäteen katsellen tapahtunut aika paljon viimeisen parin kuukauden aikana.

Olen pääasiassa laittanut kuvia ja kirjoittanut tarinaa puutarhaan liittyen, mutta sen vuoro oikeastaan tulee vasta ehkä ensi kesänä, ja sitä rakennetaankin sitten pitkään. Tuskin ikinä valmistuu.

Puutarhasuunnittelua olen kyllä tehnyt innokkaasti, mutta huomannut tämän kesän aikana, että niin kivaa kuin se on ollutkin – kaikki suunnittelu on ollut melko turhaa. Nimittäin tontilla tapahtuvat maansiirto- ja rakennustyöt ovat osoittaneet, että kovin tarkkaa suunnittelua ei kannata tehdä ennen kuin rakennukset ovat paikallaan ja maamassat siellä missä niiden kuuluu olla. Sen pitäisi tapahtua vielä tämän kesän nimiin.

Talon laajennus

Tontilla oleva talonen on pieni, kuistin purkamisen jälkeen pinta-alaltaan vain vähän yli 30 m2 kokoinen hirsirakennus, jonne ei tule eikä mene vettä.

Koska tarkoituksemme on asua talossa suurin osa vuodesta, halusimme sinne nykyajan mukavuudet, eli suihkun, wc:n, tiskikoneen jne. Tuohon vanhaan mökkiin nämä eivät mahtuisi mitenkään, emmekä myöskään halunneet tuoda hirsikehikon sisälle nykyaikaisia viemäröintejä ja vesijohtoja. Taloa siis laajennetaan yhdellä lisähuoneella ja isolla kuistilla.

Laajennukseen tulee keittiö, kylppäri, eteinen ja pikkuinen työskentelytila kuistille, yhteensä n. 50 m2. Laajennusta emme tee itse, vaan ammattilaiset hoitavat sen. Laajennusosasta teetettiin piirustukset ja asianmukaiset rakennusluvat haettiin ja saatiin viime talvena. Laajennus on tavoitteena saada ennen pakkaskelejä lämpimäksi, sisustustyöt jäävät talvelle tai ensi keväälle.

Jätevesien käsittelyä ja laadukkaan käyttöveden riittävää saatavuutta ehdimme jonkun verran pohtia myös, mutta rakennusluvan ehdoksi tuli, että liitymme vesi- ja viemäri-infraan, joten ratkaisu tuli sieltä annettuna. Viemäröinti ja vesijohtojen vetäminen tuli siis myös työlistalle – siihenkin tietysti on oman alansa urakoitsija.

Perustukset
Tästä lähdettiin laajennuksen rakennustöissä. Tässä pohjia vasta valmistellaan.
Tällä hetkellä ollaan tässä vaiheessa – laajennusosan runko on pystytetty. Laajennuksen ”alle” jäävien seinien laudoitus on purettu, ja hirsipinnat on suojattu sateelta pressulla.

Vanhan puolen remontti

Vanhaan hirsitalo-osaan mahtuvat pieni makuuhuone ja tupa. Tupaan tulee myös pieni takka tai kakluuni siinä joskus muinoin olleen leivinuunin paikalle. Vanhan puolen työt ollaan suunniteltu tekevämme itse – ainakin suurimmalta osin.

Talossa on viimeksi asuttu n. 5 vuotta sitten, ja viimeinen remontti on tehty useampi vuosikymmen sitten, jolloin lattiaan ja seiniin on laitettu uudet pinnat – ajanmukaisesti lastulevyä ja muovimattoa.

Kaikki pinnat uusitaan, mutta tarkoitus on käyttää mahdollisimman perinteisiä materiaaleja, ja pitää rakenteet vastaavina kuin mitä ne jo 80 vuoden ajan ovat olleet. Eli seiniin tulee puukuitulevyä ja kaikkea muoviin vivahtavaa pinnoitetta tullaan välttämään viimeiseen asti. Alapohjaan ei sentään laiteta sammalta eristeeksi, vaan hengittävää selluvillaa. Hirsien kunto myös tarkistetaan remontin yhteydessä.

Vanhan puolen remontista teen erillisen kirjoituksen heti kun vaan remonttikiireiltäni ehdin. Nimittäin vaikka olenkin tuskitellut kesälomalla sitä, kuinka hitaasti asiat ovat edenneet, niin yht’äkkiä näyttääkin vähän valoisammalta aikataulun suhteen. Myös vanha puoli on nimittäin tarkoitus saada ennen pakkasia ainakin peruslämmölle.

huone, josta on purettu pinnat pois
Tässä kuvassa tupa sen jälkeen, kun kaikki poistettavat pinnat on purettu. Keskellä tupaa on kellari, jonne mennään lattialuukusta.

Maansiirtotyöt

Yksi tärkeä osa urakkaa ovat maansiirtotyöt. Sadevedet pitää johtaa pois talon vierestä ja ainakin laajennusosan ympärille tehdä nykyaikaiset salaojitukset. Myös vanhan puolen ympärille tehdään muutoksia, mm. varmistetaan, että maanpinnan kaadot ovat kivijalasta pois päin.

Salaojituksia varten piti tehdä vielä oma kaivokin, että saatiin kaadot kohdilleen. Sekin aiheutti melkoisen myllerryksen pihaan.

myllerretty piha
Tässä pihanäkymä tulevan keittiöni ikkunasta. Edes minun mielikuvitukseni ei vielä riitä puutarhasuunnitelman tekemiseen tässä tilanteessa…

Näissä hommissa on tämä kesä menty, ja lämmintä ja kuivahkoa syksyä toivotaan :).