Seinien esiliisteröinti

Olemme asentaneet hirsiseinien sisäpuoliseksi eristeeksi kaksi kerrosta huokoista puukuitulevyä. Ennen tapetointia levyt pitää esiliisteröidä, jotta tapettien liisteri ei imeydy levyyn ja tapetit putoa seiniltä.

Jos kuitulevyjen asennus kiinnostaa, löytyy siihen liittyvä blogikirjoitus täältä.

Hirsitaloon kannattaa valita tapettiliisteriksi muoviton liisteri – mitä suurin osa rautakaupoissa myytävistä tapettiliistereista ei muuten todellakaan ole. Jos haluaa olla todellinen perinnetapetoija, voi liisterin keittää itse vehnäjauhosta ja vedestä. Minä olisin ollut valmis kokeiluun, mutta mies epäili, että vehnäjauholiisteri rupeaa ”käydä rutkuttamaan” seinässä, joten päädyttiin ostoliisteriin.

tapettiliisteripussi
Tätä liisteriä hankittiin, sitä saa ainakin Suomen Luonnonmaalit -nimisestä kaupasta.

Pussin kyljessä oli annosteluohje eri käyttötarkoituksiin – mutta minun päättelykyvylläni ei kyllä kovin eksaktia seosta pystynyt tekemään. Veden määrä oli ilmoitettu litroissa (luonnollisesti), mutta liisterijauheen määrä grammoissa. Aikani rapsuttelin päätäni ja annostelin ainekset silmämääräisesti, koska vaakaa jauheen punnitsemiseen ei ollut käytettävissä.

liisteri
Tällaista liisteristä tuli – ei mitään tietoa onko liian paksua vai löysää.

Muuten ohjeet olivat hyvät, hyvä sekoitus aluksi, sitten tunniksi turpoamaan ja vielä ennen liisteröintiä kunnollinen sekoitus. Tietysti olin kuvitellut heti ryhtyväni liisteröintihommiin, joten piti vähän keksiä varastonsiivoushommaa välitöiksi.

liisteriä levitetään telalla
Telalla liisterin levitys sujui nopeasti.

Levitin liisterin isoille pinnoille telalla, ja nurkkiin sekä seinän ylä- ja alareunoihin pensselillä. Jostain ohjeesta olen lukenut, että liisteröity puukuitulevy haisee märkänä, mutta että haju lähtee, kun levy kuivuu. Minusta kuuluisi sanoa, että se TUOKSUU eikä haise. Nimittäin minun hajuaistini rekisteröi ihanan Bastogne-keksien tuoksun… Niitä pitää ostaa huomenna remonttievääksi! (On kyllä mahdollista, että haju-kommentti koski sitä vehnäjauhomönjällä liisteröintiä – en taida uskaltaa kokeilla sitä.)

liisterin levitys pesselillä
Nurkat ja reunat liisteröin pensselillä.

Homma jäi vähän kesken, kun aika loppui kesken, joten pääsen nauttimaan keksintuoksusta huomennakin. Onneksi liisteröidyn ja liisteröimättömän seinän raja näkyy selvästi.

liisteröity seinä
Kiinnittelin pahimmin näkyviin naulankohtiin pieniä kuittipaperin paloja. Tämänkin vinkin luin jostain ohjeesta, toivottavasti se toimii.

Sen verran jäi mietityttämään liisterin annostelu, että otin pussin kotiin mukaan ja punnitsin jauheen keittiövaa’alla. 1 dl liisteriä painaa 34 grammaa, ja siitäpä sain huomiselle laskettua sekoitussuhteen. Mietinpä vain, että miksihän tätä tietoa ei voinut pussin kylkeen laittaa.

tapettiliisterijauheen punnitseminen
Tapetoinnissa tarvitaan myös vaakaa – näköjään.

Hirsitalon seinien eristäminen

Vanhan puolen seinät eristetään perinnetyyliin. Hirsien päälle asennetaan kaksi kerrosta huokoista puukuitulevyä ja veto suljetaan muovittoman ilmansulkupahvin taakse.

Viikko sitten aloitimme vanhan puolen tuvassa seinien levyttämisen. Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että tämä(kin) työvaihe on melko hidas, ja pienissä tiloissa melkoista äheltämistä. Ja tässäkin asiassa opitaan koko ajan siitä, miten, millä työkaluilla ja missä järjestyksessä asiat kannattaa tehdä. Niin että loppupuolella urakkaa työt alkavat sitten jo suorastaan sujua.

Ennen levyjen asentamista pitää ensin paperoida nurkat ja lattian- ja katonrajat huolellisesti. Paperointiin käytetään ilmeisesti sitä ainoaa oikeaa ilmansulkupaperia, eli perinne-Pahvi-Paavoa – sitä samaa, mitä lattioidenkin alle tulee.

Optimitilanteessa myös sisäkaton yläpuolelle tulisi paperointi, ja seinän ja katon paperit menisivät limittäin. Mutta katto on sen verran hyvässä kunnossa, että ei oteta sitä alas. Laitettiin katonrajaankin kuitenkin paperi, ja toivotaan, että leveä kattolista sulkee enimmät vedot pois.

Katonrajan paperointi
Katon ja seinän sauma jää paperin taakse, ja paperi jää kattolistan taakse.

Nurkkiin paperi laitetaan sen verran pitkänä, että se limittyy katonrajan paperin ja lattian alle laitettavan paperin kanssa. Myös lattian ja seinän rajaan laitetaan paperi vastaavalla tavalla – yläosa jää kuitulevyn alle ja alaosa limittyy lattian paperoinnin kanssa. Tavoitteena on siis tilanne, että kaikki vedon reitit suljetaan paperilla. Tuntuu ihan ihmeelliseltä käyttää ohutta kartonkia eristeenä, mutta ilmeisesti se toimii.

Kaikki nurkat paperoidaan huolella, eikä paperiin tietenkään saa tulla reikiä. Tässä jostain syystä paperointi tehty kahdessa osassa – kunnon limisauma toivottavasti pitää vedon poissa.

Kun nurkat on paperoitu, levytys voi alkaa. Ohjeet kannattaa katsoa netistä, täältä löytyy ohjeet pdf:nä. Ylivoimaisesti hankalinta oli ensimmäisen levyn muodon piirtäminen rakotulkilla ja sähköjohtojen ujuttaminen levyjen edestä. Meillä on ohimennen sanoen ihan huippusähkäri, hän on löytänyt ratkaisuehdotukset kaikkiin hankaliin kohtiin. Saadaan oikeastaan kaikki johdotukset piiloon, ne tuodaan katkaisijoille ja pistokkeille pääasiassa urittamalla ensimmäinen puukuitulevykerros. Kattovalaisimille tuodaan sähköt katon läpi ullakolta.

ensimmäisen levyn mittaaminen
Mies käytti ensimmäisen levyn mittaamiseen rakotulkkia, jossa lyijykynä nojasi rullamitan päällä.

Huokoinen puukuitulevy on melko – no, huokoista – eikä sen sahaaminen ei ollutkaan yllättäen ihan helppoa. Ensin yritettiin käsisahalla, mutta saha meni tukkoon jo parinkymmenen sentin jälkeen. Onneksi meillä on ihan tolkuton valikoima erilaisia akkukäyttöisiä työkaluja (sähköt edelleen poikki…), ja päästiin jatkamaan käsisirkkelillä. Siinä on tarpeeksi iso hammastus, että puru ei sitä tuki. Kaikki hienosäätö tehtiin kuviosahalla.

käsisirkkeli
Käsisirkkelillä oli helpoin katkaista levyt oikeaan mittaan.

Tupaan on nyt laitettu levyt nurkkiin. Levyjä tulee lopulta kaksi kerrosta, niin että levykerrosten saumat eivät tule samoille kohdille. Tämäkin on sitä vedonhallintaa. Muuta eristystä ei vanhalle puolelle tule. Sisältä päin kerrokset ovat siis:

  • kaksi kerrosta huokoista puukuitulevyä
  • paperi nurkissa
  • hirsi
  • tervapaperi
  • lautavuoraus

Näillä pitäisi pakkasen pysyä poissa. Meillä seinien levytys jatkuu parin viikon päästä, sillä yllättäen meillä vaihtui tuotantosuunta. Ensin laitetaankin tuvan lattia valmiiksi, ja sitten vasta hoidetaan seinien levytys loppuun. Miksi, se selviää seuraavassa tarinassa :).

Nurkka levytettynä
Ensimmäinen nurkka kertaalleen levytettynä.