Orangerian katto ja ovet, jotka eivät mahdu aukeamaan

Kesällä 2025 rakensimme saunan päätyyn orangerian. Kirjaimellisesti ottaen rakennus ei ole orangeria, koska emme lämmitä sitä emmekä talveta siellä sitruksia. Mutta siksi me sitä ollaan päätetty kutsua. Orangerian rakennusmateriaalit ovat suurimmaksi osaksi kierrätettyä. Tässä kirjoitussarjassa käydään läpi koko rakennusprojekti vaihe vaiheelta, muistelemme työn eri vaiheita valmisteluista ja perustuksista aina valmiiseen orangeriaan asti.

Orangeriaan tehtiin harjakatto, joka lähtee saunan katon lappeen alta. Orangeria on siis vähän saunarakennusta matalampi. Korkeus oli muuten oikein hyvä, mutta tarkemmat mittaukset osoittivat, että pariovet eivät mahdu aukeamaan vaan ottavat räystääseen kiinni.

Ovet olisivat mahtuneet avautumaan, jos ne asennettaisiin päätyyn, mutta sitä vaihtoehtoa emme tosissamme edes harkinneet. Ovien oikea paikka oli ilman muuta pihalle päin, joten ongelmaan piti keksiä joku muu ratkaisu. Ratkaisuvaihtoehtoja olisi ollut kaksi: Joko piikataan kivijalkaa matalammaksi oven kohdalla tai tehdään kattoon poikittainen harjarakenne ovien yläpuolelle. Päädyttiin jälkimmäiseen, ja jälkeenpäin ajatellen se oli ainoa oikea ratkaisu, vaikka se teettikin ihan älyttömästi lisätyötä ja viivästytti katon valmistumista ihan talven kynnykselle asti.

Handy Husband googlaili ahkerasti asiaa, mutta ohjeita ei juuri tähän oikein löytynyt. Terminologiaa löydettiin kuitenkin, ja se auttoi löytämään palasia, jotka lopulta auttoivat. Tuota kattorakennetta kutsutaan kattolyhdyksi ja katon ja lyhdyn kohtaamispaikkaa jiiriksi. Näiden sanojen avulla löydettiin kuvia toteutuksista, niitä katseltiin, zoomailtiin ja yritettiin ymmärtää millaisia rakenteita niissä oli käytetty.

HH ramppasi parin viikonlopun ajan tiuhaan jiirisirkkelin ja orangerian väliä erilaisia sovituspaloja sahailemassa, ja siitä kattolyhdyn kokonaisuus sitten yrityksen ja erehdyksen kautta viimein sai muotonsa. Jiiriin teetettiin vielä peltisepällä pellit, ja valokate tuli sekä katon että lyhdyn puolelta pellin päälle.

Miettiminen käynnissä
Handy Husband suunnittelee

Kun lyhty oli valmis, todettiin, että se oli todella onnistunut ratkaisu. Meillä sattui olemaan lyhdyn alle juuri sopiva puolipyöreä ikkuna, se hankittiin muutama vuosi sitten toiseen tarkoitukseen, mutta tämä oli juuri oikea paikka sille. Orangeria sai ihan uuden, ryhdikkäämmän ja komeamman ilmeen ja hienot vanhat pariovet pääsivät kunnolla oikeuksiinsa.

Kattotuolit tehtiin 2×4:sta, kurkihirsi 2×6:sta ja räystään puolen palkit 2×5:sta. Kattotuolit asennettiin 60 sentin välityksellä ja niiden päälle tehtiin rimoitus, johon kate kiinnitettiin. Katteeksi valittiin kotimainen kirkas valokate. Sen asennus meni niin pitkälle syksyyn, että oli jo lämpötilan kanssa jännät paikat.

Suositus on, että asennusta ei tehdä alle 5 asteen lämpötilassa, koska materiaali muuttuu hauraammaksi kylmässä. Meillä olosuhteet olivat vähän siinä ja siinä, päivälämpötila kipusi kyllä parhaimmillaan yli viiden asteen, mutta päivät venyivät, ja illemmalla mentiin jo rajoilla. Asennushan on aikamoista rymyämistä, eli riski rikkoutumisesta oli todellinen. Saatiin kuitenkin homma valmiiksi ennen lumientuloa ja ilman vahinkoja, mutta vähän stressin puolelle meinasi mennä.

Valokatteen asennus

Viimeinen ponnistus ennen talven tuloa oli lattian laitto. Ostettiin Torista tiilenpunaisia pihalaattoja lattiaksi ja orangerian eteen ladottavaksi. Orangerian sisälle ei lopulta tullut kovinkaan paljon kasvatustilaa. Takaseinän edestä varattiin pieni pätkä tilaa kasveille, mutta muuten lattia katettiin laatoilla – orangeriasta ei siis tule varsinaisesti kasvihuone vaan enemmänkin oleskeluun tarkoitettu tila. Lattian tekokin meni kalkkiviivoille, ilma kävi jo pakkasen puolella ja suursäkissä tilattu hiekka oli jo ehtinyt kohmettua pinnalta, kun sitä kärrättiin lattian tasoitekerrokseksi. Hiekka piti asentaa lattiaan märkänä, jonne se siitten laattojen alle jäätyi.

Kun orangeria oli viimein vedeltä ja lumelta suojassa, jäätiin itsekin talvilevolle. Nidottiin muovit seinien ja ovien kohtiin, joissa ei vielä ollut lasia ja jätettiin Orangeria odottelemaan kevättä.

Blogisarja orangeriasta löytyy kokonaisuudessaan täältä: Orangeria

Tee itse kasvatuslaatikot keittiöpuutarhaan

Puutarhamyymälöissä ja rautakaupoissa myydään valmiita lavakauluksia, mutta kasvatuslaatikot on helppo tehdä myös itse, jos haluaa vähän eri kokoista tai muotoista. Meidän keittiöpuutarhan laatikot ovat u:n muotoiset, ja niiden keskelle jää ”aukio”.

Vanha projektipäällikön ohje on, että koska suunnittelu pitää joka tapauksessa tehdä joskus, se kannattaa tehdä projektin alussa. Tämä pätee myös kasvatuslaatikoiden rakentamiseen, suunnittelu on siinäkin tärkein vaihe. Sitä me ollaankin tehty ihan todella huolella – aloitettiin paikan kartoitus jo pari vuotta sitten. Ensimmäinen laatikko rakennettiin viime vuonna, ja vähän kasvatettiinkin siinä jo juttuja. Nyt oli viimein aika rakentaa loput laatikot ja saada keittiöpuutarha viljelykuntoon ennen kuin on tämän kauden osalta myöhäistä.

Keittiöpuutarhan pääelementteinä on kaksi isoa laatikkoa, jotka ovat saman kokoiset ja muotoiset. Ne asetellaan niin, että ne rajaavat keittiöpuutarhan ja ovat toistensa peilikuvina vastakkain. Yksi näistä laatikoista tehtiin siis jo viime keväänä, ja se olikin harvinaisen työläs homma. Toisen laatikon rakentaminen oli nyt sitäkin helpompaa, koska mittoja ei tarvinnut pähkäillä.

Yksi suunnitteluvirhe meille tuli, kun ensimmäistä laatikkoa rakennettiin. Sama virhe piti tehdä nyt tähän toiseenkin laatikkoon, koska laatikkojen pitää olla keskenään symmetriset. Puutavarana käytettiin 2×6″ lankkua, emmekä älynneet ottaa huomioon, että laatikon lyhyemmät sivut kasvavat yhteensä 10 cm, kun laatikko kootaan (ks. kuva alla). Tarkoitus oli, että lyhyet sivut olisivat olleet suunnilleen puolet pidemmän sivun mitasta ja saman mittaiset kun laatikon päädyt – mittasuhteet olisivat sopusuhtaisemmat niin. Mutta tämä tuskin ottaa muiden kuin omiin silmiin.

pohjakuva kasvatuslaatikosta
Kasvatuslaatikon mitat ja lankkujen asettelu. Suluissa oleva mitta on lankun pituus. Lyhyempi sivu oli tarkoitus olla myös kokonaisuudessaan 80 senttiä, mutta ajatusvirheen vuoksi se nyt kasvoi 10 sentillä.

Lankut katkoin liukujiirisirkkelillä, mutta käsisaha soveltuu tähän ihan yhtä lailla. Mittasin ja sahasin ennen kokoamista kaikki palat, ja tätäkään vaihetta ei kannata suunnittelematta tehdä, koska puutavara on kallista. Kun oikein tarkkaan laskeskelin sahattavat osat, ei jäänyt kuin pari lyhyttä hukkapätkää.

liukujiirisirkkeli

Laatikon kokoamiseen kannattaa etsiä tasainen paikka, muuten osien yhteen naulaaminen on aika hankalaa. Meillä laatikon kasaamiseen käytettiin tosiaan nauloja eikä ruuveja. Ruuvit varmaan olisivat olleet helpommat, mutta valittiin kuitenkin 4″ galvanoidut naulat, että eivät heti ruostu poikki.

Vinkkinä näin jälkeenpäin sanon, että naulat kannattaa paukutella valmiiksi lankkujen sivuihin kiinni, se helpottaa huomattavasti kasaamista. Lankun päätyyn naula uppoaa kuin veitsi voihin, mutta sivut olivatkin paljon tiukemmassa, ja ainakin tämmöisellä kokemattomalla naulaajalla oli aika tekeminen paukuttaa nauloja kantillaan olevaan lankkuun.

Seuraavaksi laatikko nostettiin paikalleen ja täsmättiin oikeaan kohtaan suhteessa jo paikallaan olevan laatikon kanssa. Käytin pitkää kakkoskakkosta varmistamaan, että sivut ovat samassa linjassa ja mittasin väliin jäävän ”käytävän” neljästä kohtaa samaan mittaan.

laatikoiden asennus
Suora kakkoskakkonen toimi välineenä, kun laatikot laitettiin keskenään linjaan.

Lopuksi laatikko mitattiin vielä ristimittaan. Viime kesänä tämä vaihe vei varmaan suurimman osan työajasta, kun laatikko ei millään meinannut asettua aloilleen. Nyt alusta oli tasaisempi, ja riitti kun mittasin laatikon ulkopuolelle jäävän keskiosan, loputkin hökötyksestä asettuivat sillä. Ristimitta tarkoittaa sitä, että mitataan kulmasta kulmaan, ja näiden mittojen pitää täsmätä, ks kuva alla.

ristimitta
Otin ristimitan vain keskeltä, eli noista mustien viivojen kohdalta. Kasvatuslaatikoiden kanssa ei ole niin tarkkaa kuin muussa rakentamisessa, pääasia että lopputulos pysyy kasassa eikä riitele silmään.

Lopputulokseen ollaan varsin tyytyväisiä, mutta keittiöpuutarhan rakentaminen ei pääty tähän. Seuraavaksi tehdään laatikoiden keskellä olevalle ”aukiolle” keskipisteeksi vielä yksi kasvatuslaatikko. Tästä lisää seuraavassa kirjoituksessa.

kasvatuslaatikot
Tältä laatikot näyttävät, kun niissä on mullat jo sisällä. Keskelle jää vielä tilaa hauskalle keskipiste-elementille.

Viljelylaatikkojen rakentaminen

Rakennamme pihalle potager-tyyppisen keittiöpuutarhan kompostialueen viereen. Kompostihan on oikeastaan osa keittiöpuutarhaa, samoin kuin ruukutus- ja istutusalue, joka myös on ihan tulevan potagerin tuntumassa. Potageriin kuuluu ehdottomasti linjakkaat kasvatuslaatikot.

Näin pitkälle ehti kesä jo päästä, ennen kuin me ehdittiin lähteä toteuttamaan suunnitelmaa. Arkisin ei töiden jälkeen jaksa eikä viitsi lähteä, ja viime viikonloppuna oltiin reissussa Hossan kansallispuistossa – se olikin muuten niin hieno paikka, että suosittelen ehdottomasti käymään!

Siinäkin mielessä oli hyvä, että ei iltatöinä ruvettu yrittämään, koska yhden kasvilaatikon rakentamiseen meni melkein koko päivä. Käytiin ensin ostamassa Vainion Puutavarasta 2 x 6″ lankkua, siellä on kätevä sirkkeli, jolla sai itse pätkiä lankut sopivan mittaiseksi valmiiksi. Ja erinomainen palvelu, sille tämän kirjoituksen toinen suositus!

Kasvatuslaatikko työn alla.
Ensimmäiset virittelyt puolivalmiin kylvöksen kohdalla.

Työ ei varmaan olisi kestänyt ollenkaan niin kauan, jos en olisi ollut joutunut jo tekemään kasvilaatikon alueelle osittain kylvöjä. Kaikista paras olisi ollut, jos alue olisi kaivettu valmiiksi, mielellään tasaisesti oikeaan korkoon, mutta näin ei siis ollut. Lisäksi tämän ensimmäisen laatikon rakentaminen oli aikamoista laskentaa ja pähkäilemistä. Laatikosta piti saada paitsi sopusuhtainen itsensä kanssa, myös kokonaisuuden kannalta. Alueelle tulee vielä toinen samanlainen laatikko niin, että alueesta tulee symmetrinen, ja keskelle tulee vielä pienempi laatikko. Laatikon toinen reuna tehtiin linjaan toisen kompostin kanssa että on selkeät reitit kottikärryille.

Useamman tunnin kaivamisen, mittaamisen, sahaamisen, naulaamisen ja tasaamisen jälkeen olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen! Reunalankku on n. puoliksi maan pinnan yläpuolella, ja multatila jatkuu reilusti reunan alapuolelle. Näin juuret ovat maan pinnan alapuolella, ja multa pysyy paremmin kosteana. Mullan alle tuli maatuva biokangas, koska tuossa(kin) kohtaa on mahtavat vuohenputki- ja nokkosesiintumät. Multaa oli nyt vähän hintsusti, mutta kyllä sillä tämä kesä pärjätään – ensi keväänä lisätään uutta multaa yläreunaan asti. Ja toisen samanlaisen laatikon rakentaminen sujuu oletettavasti kuin tanssi, koska voidaan ottaa mitat suoraan tästä laatikosta.

Valmis kasvulaatikko.
Tässä lopputulos, meidän mielestä siitä tuli oikein hieno. Laitoin maatuvan katekankaan vielä tuohon keskelle, että saadaan vuohenputket ja nokkoset siitäkin taltutettua. Kun ehdin, laitan laattojen väliin sepeliä. Ruukuissa kasvaa viiniköynnös ”Härköne” (itsekeksitty lajikenimi, koska oikea lajike ei ole tiedossa).

Minähän tein kylvöistä oikein suunnitelmankin, mutta tässä se meni nyt uusiksi. Kylvin laatikkoon kesäkurpitsaa, herneitä, lehtikaalia, papuja, tuoksuhernettä ja kehäkukkaa. Ennestään siinä on jo punajuurta, porkkanaa ja sipulia. Sipuleista ei tosin näy mitään merkkiä, joten laitan myöhemmin tällä viikolla istukkaita kylvöksen tilalle. Samettikukat karkottavat toivottavasti tuholaiset.

Rakennustyömaallakin on tapahtunut edistystä. Perustukset on kaivettu ja anturan valumuotit valmiina. Ensi viikolla valetaan antura, ja siitä se sitten lähtee nousemaan.

Anturan valumuotit
Nyt jo alkaa hahmottaa, minkä kokoinen rakennuksesta tulee. Hyvin istuu maisemaan.

Ollaan saatu tänä viikonloppuna nauttia hienosta ilmasta ja auringonpaisteesta. Tehtiin eilen avotulella ruokaa (kun ei muutakaan tapaa vielä ole), ja elämä tuntui olevan ihan mallillaan.

Puutarhapöytä ja ruusuliina
Tuuli puhalteli pöytäliinan tuolla lailla romantillisesti ryttyyn. Taustalla Handy Husband tauolla.