Tällä viikolla on taas aloiteltu remonttia, tai mies on, minä olen käynyt töissä. Viikonloppu oltiin kaupungissa, kun oli niin kaameat pakkaset. Sunnuntaina oli vieläpä koko kylä pimeänä, kun joku muuntaja pimahti. Vähän jännitti, miten pitkä sähkökatko tulee ja jäätyykö saunalla vedet, mutta onneksi ei kestänyt kuin tunnin.
Mies on alkuviikon aikana tehnyt kellariin hyllyn ja aloittanut eteisen seinien pakkelointia. Kellarin hylly tarvittiin, koska eteisestä piti saada maalipurkit pois rempan tieltä, ja kellari on asuinhuoneiden lisäksi ainoa paikka, joka ei mene pakkasen puolelle.
Olemme halunneet tehdä Elviiran laajennusosan niin, että se sulautuu mahdollisimman hyvin vanhaan osaan sekä ulkopuolelta että sisältä. Keittiön katon tyyliä mietittiin pitkään, ennen kuin keksittiin mieleinen tapa toteuttaa se.
Keittiö on Elviiran korkein huone, koska se piti rakentaa nykyisten vaatimusten mukaan. Huoneella on korkeutta suunnilleen 2,5 metriä, ja se antoi ajatuksen kattoparrujen asentamisesta kattoa koristamaan.
Tältä näyttävät parrut valmiina.
Katto tehtiin leveästä (n. 15 cm) paneelista, johon höylättiin pontti niin, että asennettaessa lautojen väliin jää muutaman millin rako. Paneelit höyläsi TunnePuu Oy toiveidemme mukaisesti ja ne maalattiin Virtasen Maalitehtaan Paneelimaalilla, sävy Kuutsalo.
Katto lyötiin kiinni jo kesällä, parrut vasta vähän ennen joulua. Parrujen paikat suunniteltiin kyllä jo ennen katon asennusta, niin saatiin hyödynnettyä lyhyemmätkin paneelin pätkät, kun liitoskohdat pystyttiin tähtäämään parrujen kohtaan. Tällä tavalla kattoon ei tullut yhtään liitoskohtaa näkyviin.
Perheen miehet kattoa asentamassa. Tässä hommassa tarvittiin kaksi.
Ennen paneelien asennusta merkattiin vielä kattotuolien kohdat seiniin katonrajaan, ettei tarvinnut arvailla mistä kohtaa parrut sitten ruuvataan kiinni.
Keittiön kattopaneelit paikallaan.
Itse parrujen tehtävä on puhtaasti visuaalinen. Ajattelimme, että ne mukavasti tuovat hirsitalon henkeä keittiöön, vaikka rakentamisessa ei olekaan hirsiä käytetty.
Myös kattoparrut höylättiin TunnePuussa, kävimme Pekan kanssa idean läpi ja sovittiin mitat. Parrut on koneella höylätty, mutta näyttävät ihan piilukirveellä veistetyiltä, eli tosi hyvin TunnePuun kaverit saivat kiinni ideasta.
Hyvää jälkeä TunnePuulta.
Parrut asennettiin kattoon niin, että ensin kattotuoleihin ruuvattiin kiinni kakkoskolmoset. Parrujen yläpuolelle tehtiin asennusura, ja kakkoskolmonen jäi siis ikään kuin parrun sisälle. Kiinnitys on näin hyvin huomaamaton: parrut on ruuvattu sivusta kiinni sisällä olevaan kakkoskolmoseen, ja ruuvien kohdat vielä tapitettu.
Tässä kuvassa näkyy 2×3 , joka on ruuvattu tiukasti kattotuoleihin kiinni.Kattoparru näyttää sisältä tältä: siellä on 2×3 mentävä ura. Tässä mies viimeistelee uraa sopivaksi. Sivutuotteena saatiin hyvä määrä kompostikuiviketta.
Meidän silmiin parrut näyttävät hyvin autenttisilta. Kattolistat häivyttävät parrun pään ja päätyseinän liitoskohdan, ja toisesta päästä ne menevät keittiökaappien yläsokkelin läpi. Piilutuksen jälki erottuu hienosti alhaaltakin käsin. Emme käsitelleet parruja vielä millään – emme ole päättäneet, jätetäänkö ne patinoitumaan itsestään vai petsataanko vaikka jollain sävyllä. Aika näyttää.
Parrut ovat mäntyä, eli tulevat ajan myötä tummumaan. Ne voi myöhemmin petsata tai vaikka öljytä kiinanpuuöljyllä.
Pidettiin joulunseutuna vapaata remontista ja vähän opeteltiin Elviiralla asumista. Sehän meni ihan mukavasti, hyvin tarjettiin ja viihdyttiin muutenkin.
Nyt on taas arki alkanut, mutta ilma on niin jäätävä, että remontti ei vielä ole jatkunut. Mies on lämmittänyt tupaa kamiinalla ja viettänyt aikaa Elviiralla, mutta kaikki remonttihommat on nyt semmoisia, että pitää vähän odottaa lauhempia kelejä. Esim. hylly kellariin olisi työlistalla, mutta pitäisi tarpeet kärsiä sahata jossain.
Ollaan seurattu sähkönkulutusta, ja mietitään kannattaako tehdä jotain muutoksia, joilla halvempaa yöhintaa voisi jotenkin hyödyntää. Pidemmällä aikavälillä voisi olla hyvinkin kannattavaa.
Löysimme pitkän kyttäyksen jälkeen Torista valkoisen kahdenistuttavan Ektorp-vuodesohvan. Valkoinen sohva ei Elviiran tuvan tummaan värimaailmaan sovi, joten päätimme värjätä sen.
Tuvan seinissä on päävärinä sininen ja tapetin pohjaväri on myös sininen. Valitsimme myös sohvan väriksi Dylonin Navy Blue -sävyn. Ja näin se homma eteni:
Esivalmistelut
Tarkistin ihan ensin kaikki saumat. Rungon päällinen oli ratkennut muutamasta kohdasta. Ompelin ratkeamat kiinni tummalla langalla, ompelulanka ei nimittäin yleensä värjäänny, koska se on polyesteriä.
Värjättävien kankaiden pitää olla kosteita, kun ne laitetaan pesukoneeseen väripallon kanssa. Olin aikaisemmin jo pessyt päälliset, joten nyt pyöräytin ne vain pesukoneen pikaohjelmalla.
Värjäys
Värjäsin päälliset kahdessa erässä: tyynyjen päälliset yhdessä ja rungon päällinen toisessa koneellisessa. Olin punninnut kankaat, ja kumpikin värjäyserä painoi suunnilleen saman verran, n. 3 kg. Dylon suosittelee syvää väriä tavoittelevalle yhtä palloa / 600 g kangasta, mutta minä otin riskin ja ostin yhteensä vain 4 palloa, eli 2 kpl / 3 kangaskiloa.
Avasin väripallot (muovit pois) ja laitoin ne ohjeen mukaan vähän pöyhittyjen päällisten päälle. Käynnistin 40 asteen pesuohjelman, eli ohjeen mukaisesti.
Tämä värisävy valittiin.
Viimeistely
Kun pesuohjelma oli valmis, otin pallot pois ja käynnistin 60 asteen pesuohjelman. Tämä oli vastoin väripakkauksen ohjetta, siinä lämpötilaksi määrättiin 40 astetta. Koska päällisten oma pesuohje oli 60 asteelle, ja värikin yleensä kiinnittyy paremmin kuumassa lämpötilassa, uskalsin käyttää kuumempaa pesulämpötilaa.
Tältä päälliset näyttivät värjäyskierroksen jälkeen.
Lisäksi laitoin huuhteluainelokeroon etikkaa, koska se ilmeisesti myös jotenkin auttaa värien pysyvyydessä.
Ja sitten toistin koko jutun toisen värjäyserän kanssa. Lopuksi pesin vielä pesukoneen: putsasin tiivisteet ja käynnistin kuuman pesuohjelman. Suosittelen värjäyksen jälkeen pesemään ensimmäisessä koneellisessa jotain sellaista, minkä värjääntyminen ei ole katastrofi. Minä laitoin jo tuohon pesukoneen pesu -koneelliseen siivousrättejä peseytymään samalla, eikä yksikään niistä ottanut mitään väriä, Senkään jälkeen ole tullut mitään värjäytymiä pyykkeihin. Tiivisteet eivät kyllä lähteneet täysin puhtaiksi, mutta eipä tuo näytä käyttöä haittaavan.
Päälliset kuivumassa. Väri vähän vaaleni kuivuessaan.
Lopputulos
Riskinotto kannatti, väri oli oikein hyvä ja tumma, vaikka väripalloja olisi ohjeen perusteella pitänyt olla tuplamäärä. Myöskään 60 asteessa pesu ei ainakaan haalistanut väriä.
Sohva paikallaan. Hyvältä näyttää, eikä niitä muutamia valkoisia saumoja huomaa.
Kun tarkkaan katsoo, on päällisissä jonkun verran epätasaisuuksia, ohuita viiruja tummemmalla siellä täällä. Mutta tämä ei mitenkään häiritse ainakaan meidän silmissä.
Ikea on tehnyt päälliset fiksusti, ompelulankasaumaa näkyy vain muutamassa kohtaa rungon päällisessä. Tyynyissä niitä näkyy vain vetoketjun ompeleessa, ja sehän jää piiloon. Nuo muutamat näkyvät saumat eivät ainakaan vielä ole meitä ole häirinneet, mutta jos niin käy, niin hankimme kangastussin ja värjäämme ompelusaumat sillä.
Osa saumoista on aika tökerösti ommeltu, mutta nämä voi käydä kangastussilla läpi jos alkavat häiritä.
Mitä maksoi?
Maksoimme sohvasta 35 euroa, ja värit maksoivat suunnilleen saman verran. Lisäksi pesimme sohvan tekstiilipesurilla, mutta siitä ei tullut mitään kuluja, jos ei omaa työaikaa lasketa. Vuodesohva on jo testattu joulun aikaan, ja siinä on kohtuullisen hyvä nukkua. Tämä oli hyvä löytö!
Meillä ei ole yhtään kuvaa alkutilanteesta, koska sohva ei missään vaiheessa ollut valkoisessa päällisessään meillä kasattuna. Tältä se nyt kuitenkin suunnileen näytti – eri sohva, mutta kuitenkin.Sohvapöydäksi löytyi Torista arkku. Siihen mahtuvat petivaatteet.
Onkin ollut aika kiirettä sitten viimeisen päivityksen. Meillä oli koko minun lähisukuni täällä joulunvietossa, ja huusholli piti järjestellä siihen kuntoon, että joulunvietto onnistuu.
Mies laittoi tuvan ikkunalistat paikalleen – tosin on aika ”lievä” ilmaisu tuo paikalleen laittaminen. varsinaisten listojen lisäksi tarvittiin erilaisia täytepaloja lähes kymmenkunta, että listoitus onnistui. Ikkunoiden alle tuli vielä lisäksi pienet ikkunalaudat, niin että saatiin joulukyntteliköt ikkunoihin.
Myös työhuoneen ja tuvan välinen oviaukko on nyt valmis. Siihen tuli vähän erilaiset listat kuin muihin oviin, leveämmät. Siitä ehkä joskus vähän tarkemmin.
Nyt tupa on muurin rappausta ja takkaa vaille valmis, katsotaan kuinka kauan sitä pitää vielä odottaa.
Eteinen piti myös nyt siivota, että kylpyhuoneeseen pääsee siististi, ja muutenkin se oli nyt hyvä tehdä. Siellä oli varastoituna paljon kaikkea tavaraa, joita ei enää, tai ainakaan kovin pian tarvita. Joululomien jälkeen alkaakin sitten eteisen kuntoonlaitto: tapetointi, panelointi, maalaus ja lattian laatoitus.
Tämä on nyt enemmän viikkokirja kuin päiväkirja, mutta ei voi mitään.
Mies on viikolla tehnyt porstuaan viimeistelyä, laittanut ovenpieliä ja kynnyksiä. Yksi hankala kohta aiheuttaa vähän päänvaivaa: se nurkka, jossa hirsi ja levytetty seinä kohtaavat. Hirret eivät ole tasaisia, vaan ainakin pari on selvästi matalampia kuin viereiset hirret. Siihen jää väkisellä vähän ruma kohta.
Perjantaina myös laitettiin viimein ensimmäinen kattoparru keittiöön. Se näyttää tosi hyvältä, ja jätetään se nyt tässä vaiheessa ihan au naturel. Katsotaan kesällä, jos vaikka petsataan jollain sävyllä. Huomenna toinenkin parru asennetaan, sitten saa siivota keittiön joulukuntoon.
Viikonloppuna ollaan saatu tupa asuinkuntoon. Mies laittoi kynnyksiä ja ovenpieliä ja viimeisiä porstuan listoja. Lisäksi kattoparrun asennuslovi on vaatinut moottorisahatyöstöä , siihen menikin melkein koko päivä tänään.
Minä siivosin saunakamarin ja laittelin jouluvaloja ja tavaroita paikalleen. Maalasin myös keittiön välitilan hyllyn uudestaan. Siihen piti ostaa uusi maali, kun harmaa näytti vähän oudolta kerman väristä laattaa vasten. Koukutkin menevät varmaan vaihtoon, mustat tuntuvat vähän huonoilta kun hyllynkin väri vaihtui.
Sää muuttui lauantai-iltana vesisateiseksi, ja nyt on pikku pakkanen. On tosi liukasta.
Kyllä on taas elämä kiireistä, en ole ehtinyt kirjoitella, vaikka tapahtunut onkin yhtä ja toista.
Lauantaina käytiin Turussa kakluunimaakarin luona ja suunniteltiin uunihommia. Tähän palataan tarkemmin vähän myöhemmin.
Sunnuntaina alkoi grande raivausurakka, kun tupaa alettiin tyhjentää asumiskuntoon. Kirjahyllyt ja kirjat on jo siirretty työhuoneeseen, nyt availtiin viimeisiä pahvilaatikoita ja laitettiin tavaroita paikoilleen siinä määrin kuin paikkoja jo on. Suurin osa säilytystiloista on vielä rakentamatta, eli paljon on vielä tavaraa, joka ei ns. kuulu mihinkään.
Tuvan sohvanpäälliset venyteltiin myös paikalleen, sohva näyttää tosi hyvältä. Ensi viikonloppuna on tavoitteena saada raivaus loppuun, ja mattokin tuvan lattialle.
Tänään mies on viimeistellyt porstuan listoja, mm. ovenpielilistoituksia.
Ollaan oltu ensimmäistä kertaa Elviiralla yötä! Sänky saatiin viime viikolla kuntoon, joten tiistai-iltana pakattiin kampeet ja ajeltiin itsenäisyyspäivän viettoon. Vähän jännitti, onko porstuan lattian maali kuivunut kunnolla. Käytiin nimittäin sunnuntaina vetäisemässä se toiseen kertaan, ja se eka kerros ei ehkä vielä ihan tarpeeksi kuiva silloin. Mutta nyt maali oli hyvin kuivunut ja kesti jo kävelyn.
Yöllä oli vähän kylmä, ja ehdottomasti pitää ostaa petari sänkyyn. Muuten nukutti oikein hyvin.
Lapset ja esikoisen tyttöystävä tulivat lounaalle, sitä ennen alotettiin työhuoneen kalustamista. Ensin piti tyhjentää tuvassa olevat ylimääräiset kirjahyllyt, sitten koota ne työhuoneeseen (ja pyyhkiä pölyt, ne olivat ihan kamalan pölyisiä!). Sitten vielä kirjat hyllyihin – sen kummemmin järjestämättä vielä tässä vaiheessa.
Työhuoneessa on nyt kaikki muu tehty, paitsi kattolistat. Se homma jää kiireettömämpään aikaan. Seuraava urakka on nimittäin tuvan tyhjennys ja kalustaminen.
Satuttiin löytämään roskalavaryhmästä hyväkuntoinen sänky, joka ei kuitenkaan tyyliltään sopinut ollenkaan Elviiraan. Pyöriteltiin sänkyä nurkissa aikamme, kunnes keksittiin, että käytetään runko hyväksi, ja tehdään siihen pääty vanhasta komeron ovesta.
Ovi oli puretun eteisen vaatekomerossa, ja se oli jonkun pintaremontin yhteydessä paneloitu toiselta puolelta. Irroittelin paneelit pois, hioin oven molemmilta puolilta, ja pääty olikin sillä jo melkein valmis.
Oven toinen puoli oli näin siisti.Toisella puolella oli paneelit, jotka onneksi lähtivät helposti irti.Nämä välineet on tulleet tutuiksi viimeisen vuoden aikana 🙂
Halusin kuitenkin päätyyn vielä vähän lisää ”komeutta”. Pinterestistä löytyy loppumaton määrä ideoita tähänkin, mutta me päädyttiin vähän yksinkertaisempaan versioon. Päädyn päälle (eli oven sivuun) lisättiin kaksi listaa, joista toisessa on vähän profiilia.
Näin yksinkertaisella lisäyksella saimme sängynpäätyyn vähän lisää luonnetta.
Sängyssä oli ennestään rimoista tehty pääty, joka sahattiin sirkkelillä pois ja kiinnitettiin tilalle ovi lattaraudoilla sekä sängyn takaa että edestä. Etupuolen raudat jäivät patjojen taakse piiloon.
Sänky ennen maalausta. Tässä vaiheessa todettiin, että vanha ovi jätetään maalaamatta.
Sänky maalattiin Virtasen Saariston värikartan harmaalla sävyllä Kivimaa. En tuossa vaiheessa vielä tiennyt, että kalustemaalaus kannattaa tehdä vaahtomuovitelalla, joten vetelin pensselillä. Ihan hyvä tästäkin tuli, mutta telalla olisi tullut parempi. Ja pääty jätettiin maalaamatta, koska on oikeastaan hienompi noin, kun kaikki vanhat maalisävyt jätettiin näkyviin.
Sävyksi valittiin Virtasen Kivimaa.
Sängyn sälepohjan kiinnikkeet olivat hapertuneet käyttökelvottomiksi (muovia!), joten rapsittiin viimeisetkin pois ja nidottiin säleitä yhdistämään remmi, joka oli aikaisemmin vain pujoteltu säleiden väleihin. Säleet piti vielä ruuvata toisesta reunasta runkoon kiinni, että eivät seilaa sivusuunnassa ja putoa pois.
Sälepohjan fiksaamiseen meni siihenkin muutama tunti. Ruuvasin kaikki säleet toisesta päästä kiinni, ensin tein poralla reiän säleen läpi, että se ei lähtisi halkeamaan.
Sitten vielä patjat ja petivaatteet sängylle ja iso Unikko-pussilakana päiväpeitoksi. Kyllä tuli hieno!
Sen lisäksi, että kamari on kaunis, siellä on myös hyvä hengittää. Ikkunassa on tuloilmaventtiili ja muurissa painovoimainen poisto.
On ollut niin kiire viikko mulla, että en ole ehtinyt kirjoittaa mitään. Sillä välin rakennustyömaalla:
työhuoneen laatoitus valmis
ikkunasmyygit ja -listat työhuoneessa valmiit
porstuan hirsiseinä öljytty kiinanpuuöljyllä
työhuoneen lattialistat maalattu
Tänään oltiin taas koko päivä Elviiralla. Eilen käytiin hankkimassa patjat Ikeasta, ja laitoin ne ”turpoamaan” sängylle.
Ostettiin myös yksi lisälaatikko keittiön laatikostoon. Ikeassa on käteviä piilolaatikoita, saatiin vähän tehokkaampaa tilankäyttöä korkeimman laatikon sisään. Siinä olikin aikamoinen työmaa. Vähän löysin rantein otin kasaamisen ja jätin ohjeet lukematta (koska onhan noita jo kasailtu), mikä vähän kostautui.
Miehelläkin kuulosti olevan kirosanapäivä. Kattolistat eivät millään ottaneet onnistuakseen, joten jätettiin niiden laittaminen toiseen päivään. Sen sijaan työhuoneen lattia tuli saumattua.
Maalasin vielä emännänkaapin vihreäksi (väri oli minusta vähän liian vaalea, mutta ei voi mitään) ja ihan lopuksi vedin porstuan lattiaan ensimmäisen maalikerroksen. Kohta on sekin huone valmis.
