Nyt on blogin päivittäminen työkiireiden vuoksi jäänyt tauolle. Elviirassa kuitenkin tapahtuu koko ajan, päivitykset löytyvät Instagramista: @villaelviira_
Lämmityksen pörssisähköohjaus for Dummies – osa 2
Yhteistyö | Shellykauppa
Edellisessä for Dummies -kirjoituksessa kuvasin, miten pörssisähköohjaus toimii ja mitä se vaatii. Tässä kirjoituksessa kerron helposta tavasta, jossa minimioidaan oma konfigurointityö käyttämällä esiasennettuja ohjauslaitteita.
Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa on 8-osainen lista toimenpiteistä, jotka pörssisähköohjauksen asentaminen vaatii. Kun laitteet toimitetaan esiasennettuina, näistä asioista jää itselle tehtäväksi neljä vaihetta, eli listan seuraavat numerot:
1. Varmistus, että sähkösopimus on spot-hintaan perustuva.
2. Varmistus sähköasentajan kanssa, että oman kohteen sähkökytkennät mahdollistavat yksittäisen laitteen / toiminnon ohjauksen.
3. Nettiyhteys, joka on päällä lähtökohtaisesti koko ajan.
– – –
7. Etsi sähköasentaja, joka tekee ohjuslaitteen asennuksen.
Näiden lisäksi tarvitaan tietysti ohjauslaite, eli rele/ releet, jotka tässä helpossa tavassa tilataan Shellykaupasta esiasennettuina. Sähköasentaja kytkee esiasennetut laitteet sulaketauluun tai suoraan ohjattavaan laitteeseen, ne kytkeytyvät verkkoon automaattisesti ja ohjaus käynnistyy. Meidän kohdalla ainakin homma tosiaankin meni näin yksinkertaisesti. Olin itse varautunut siihen, että jotain säädettävää tulee (koska IT-jutuissa yleensä aina tulee…), mutta rele tosiaan napsahti päälle, ja ohjaus lähti toimimaan mitään veivauksia.
Jotta tämä magia oikeasti voisi toimia, tarvitaan esiasennusta varten kohteesta joitain tietoja, jotka täytetään Shellykaupan toimittamaan suojattuun verkkolomakkeeseen. Tarvittavia tietoja ovat mm. verkkoyhteyden nimi ja salasana (jotta laitteet voivat asennuksen jälkeen kytkeytyä ns. lennosta internetiin) sekä tarkemmat tiedot ohjausasetuksista. Nämä tiedot konfiguroidaan Shelly-releeseen valmiiksi, sen jälkeen releet toimitetaan tarkempien ohjeiden kera postitse kotiin. Laitteissa on myös uusin ohjelmistoversio asennettuna.
Laitteiden mukana tulevissa ohjeissa on myös puhelinnumero, johon voi asennuksen jälkeen soittaa ja varmistaa, että yhteys pelaa. Tämä näkyy Shelly Smart Control -appsista omalta tililtä ja omalta Pörssärin tililtä, jotka Shellykauppa on luonut osana esiasennuspalvelua.
Vaikka Shellykaupan väki tarkistaakin, että ohjaus lähtee käyntiin, suosittelen lämpimästi (ja vahvasti!), että varmistat asennusten jälkeen, että onnistut myös itse kirjautumaan noille tileille.
Kirjoitussarjan kolmannessa osassa tulee tarkempia ohjeita näiden molempien palveluiden käytöstä.
Ohjaussäännöistä
Pörssärin palvelussa voit ohjelmoida sekä aikaan että hintaan liittyviä ohjauksia. Esiasennetussa laitteessa haluamasi asetukset ovat jo valmiina, mutta on hyvä tietysti ymmärtää millaisia asetuksia on mahdollista laittaa.
Aikaehdossa määritellään, kuinka monen tunnin ajan per vuorokausi ohjattaville laitteille syötetään sähköä. Meillä on lämminvesivaraajalle määritetty 4 edullisimman tunnin ehto ja lattialämmityksille 12 halvinta tuntia. Ehto voi olla myös toisin päin, eli niin että sähköä ei syötetä kalleimpina tunteina. Tunnit voivat olla molemmissa tapauksissa ns. pitkin vuorokautta, eli halvimmat tunnit eivät välttämättä ole peräkkäin. Jos et ole varma, millainen aikaohjaus olisi hyvä, kannattaa kysyä neuvoa vaikka juuri Shellykaupasta. Itse olin laittamassa 4 tunnin ehtoa myös lattialämmityksiin, mutta päädyin keskustelujen jälkeen tuohon 12 tuntiin. Kylpyhuoneen lattialämmitys jätettiin myös Shellykaupan suosituksesta ohjauksen ulkopuolelle. Myös Pörssärin Facebook-ryhmässä voi kysyä neuvoja.
Huom! vielä, että aikaehto ei tarkoita sitä, että laitteet oikeasti olisivat päällä nuo ajat, vaan sen, koska niihin syötetään sähköä. Laitteiden termostaatit pitävät huolen siitä, että ne napsuvat pois päältä, kun tarpeellinen lämpö on saavutettu.
Hintaehdon voi määritellä, jos haluaa hyödyntää erityisen edulliset tunnit riippumatta siitä, montako niitä on vuorokaudessa. Tähän voi laittaa ehdoksi vaikka 0 snt, jos ilmaisen tai miinusmerkkisen hinnan aikana haluaa sähkönsyötön päälle.
Ehtoja voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Meillä on laitettu molemmat ehdot niin, että laitteet saavat sähköä vähintään määriteltyinä edullisimpina tunteina sekä lisäksi aina, kun sähkönhinta (sis. ALV) on 2 cnt tai alle.
Jos osaamista ja kiinnostusta riittää siihen, että haluaa konfiguroida itse ohjauslaitteet, niin siihen on luvassa tarkempia ohjeita kirjoitussarjan osassa 3, joka on vasta päässäni muhimassa. Samassa kirjoituksessa tulee myös ohjeet siihen, kuinka voit tarpeen mukaan muuttaa esiasennettuina tehtyjä asetuksia.
Pörssisähköohjaus for Dummies -kirjoitussarja
- Pörssisähköohjauksen perusteet
- Helppo tapa: esiasennetuilla laitteilla (tämä kirjoitus)
- Monimutkaisempi tapa: Tee se itse (tulossa)
Lämmityksen pörssisähköohjaus for Dummies – osa 1
Yhteistyö| Shellykauppa
Erityisesti talven kovina pakkaspäivinä on mielessä käynyt sähkölasku ja se, miten vähissä onkaan keinot, jolla siihen voisi vaikuttaa. Lämmitystä voi säätää alaspäin, mutta miten voisimme hyödyntää pörssihinnoittelun halvemmat ajat? Mietimme niinkin manuaalista ratkaisua, että napsuttelisimme käsin lattialämmityksiä ja lämminvesivaraajaa pois päältä kalliina tunteina. Ei kovin kätevä ratkaisu, varsinkin kun kyse on kakkosasunnosta. Tämä tuli puheeksi meidän sähkärin kanssa, ja hän ehdotti, että ottaisimme käyttöön lämmityksen pörssisähköohjauksen eniten sähköä kuluttaviin laitteisiin.
Tuumasta toimeen. Päätettiin laittaa sekä lattialämmitykseen että lämminvesivaraajaan automaattinen ohjaus, joka hyödyntää sähkön hinnan vaihtelua. Asetukset laitettiin niin, että laitteet toimivat vain halvimpina tunteina ja muina aikoina sähkön toimitus sekä lattialämmitykselle että varaajalle on poikki.
Oltiin kaikki ensimmäistä kertaa tällä asialla, ja totesimme, että kovin suoraviivaisia ohjeistuksia lämmityksen pörssisähköohjaukseen ei oikein ollut tarjolla. Toimijoitakin oli useita, ja myös laitteita useamman merkkisiä – miten edetä ja mitä valita? Tämän vuoksi tämä kolmiosainen kirjoitussarja: Pörssisähköohjaus for Dummies.
- Osa 1: Perusteet: mitä ”komponentteja” tarvitaan ja miten ohjaus yleisesti ottaen toimii (tämä kirjoitus)
- Osa 2: Helppo tapa: esiasennetut laitteet Shellykaupasta
- Osa 3: Tee se itse -meininki: laitteiden konfigurointi itse (tulossa)
Kaksi tapaa asentaa ohjaus
Ohjausten asennukset ja konfigurointi tehtiin meille kahdella eri tavalla. Syynä tähän oli oikeastaan se, että lämminvesivaraajaprojektin jälkeen yritin (ei ammattilaisena) ymmärtää, miten tämä koko homma toimii, ja rupesin soittelemaan asiantuntijoille. Kun juttelin Shellykaupan porukan kanssa, kävi ilmi, että on olemassa sellainenkin tapa, jolla ohjaukseen tarvittavat laitteet tulevat käyttövalmiina, eikä mitään omia konfigurointitoimia tarvita.
No tästähän innostuin, ja lattialämmityksien ohjaus tehtiin yhteistyössä Shellykaupan kanssa esiasennetuilla laitteilla ja ohjauksella. Kuvaus ja ohjeistukset tähän käyttäjälle helpompaan tapaan löytyy täältä: Pörssisähköohjaus for Dummies – osa 2.
Lämminvesivaraajan homma tehtiin alusta loppuun itse sähköasentajan kanssa: konfiguroitiin laitteet ja tehtiin ohjausasetukset. Pörssisähköohjaus for Dummies osa 3 (tulossa myöhemmin) sisältää ohjeet myös tähän vähän vaivalloisempaan tapaan.
Johdanto pörssisähköohjaukseen
Toteutustavasta riippumatta tietyt asiat pitää tehdä, jotta sähkölaite saadaan ohjautumaan sähkön hinnan perusteella:
1. Ensinnäkin sähkösopimuksen pitää olla spot-hintaan perustuva, siinähän sähkön hinta vaihtelee tunneittain sen mukaan, paljonko sähkö pörssissä maksaa.
2. Sähköasentajalta kannattaa varmistaa, että kytkennät mahdollistavat sen, että ohjattava laite / kokonaisuus voidaan erottaa omaksi kokonaisuudeksi: joko sulakkeelta tai niin, että laitteeseen voidaan asentaa rele, joka sähkönsyöttöä ohjaa. Meillä lattialämmitykset ovat omissa sulakkeissaan, joten niiden osalta rele asennettiin sähkökaappiin, mutta lämminvesivaraajan kanssa samassa sulakkessa oli myös sulanapitokaapeli. Varaajan ohjaukseen käytettävä rele asennettiin tämän vuoksi suoraan vesivaraajaan.
3. Nettiyhteys, joka on päällä lähtökohtaisesti koko ajan
4. Sitten tarvitaan se itse laite, eli rele. Me käytettiin molemmissa asennuksissa Shellyn releitä. Jos sähköasentaja ei pysty suorilta sanomaan millainen setti laitteita tarvitaan, kannattaa kääntyä Shellykaupan asiakaspalvelun puoleen. Ylipäätään suosittelen hankkimaan laitteet paikasta, jossa on asiantuntemusta laitteisiin ja vähintään palautusoikeus. Vesivaraajan laite hankittiin nimeltämainitsemattomasta sähkötarviketukusta, ja meille myytiinkin käytetty ja palautettu rele, jossa olevia pohja-asetuksia emme saaneet itse yliajettua. Jouduimme vaihtamaan sen, mikä tietysti tarkoitti turhaa työtä ja viivästymistä.
5. Shellyn laitteiden hallintaan on oma appsi (Shelly Smart Control), joka pitää asentaa puhelimeen. Appsiin luodaan tili, siitä ja appsin käytöstä lisää tämän kirjoitussarjan osissa 2 ja 3.
6. Ja vielä pitää valita palvelu, jossa hallitaan ohjaussääntöjä. Näitä on useita, me valitsimme Pörssärin, koska siellä on helppokäyttöiset valinnat ohjaussäännöille. Pörssärillä on nettisivuilla olevien ohjeiden lisäksi myös Facebookissa ryhmä, jossa saa sekä vertaistukea muilta käyttäjiltä että myös Pörssärin ylläpitäjien tukea. Myös Pörssäriin pitää luoda käyttäjätili, palataan tähänkin myöhemmin.
7. Lopuksi tarvitaan sähköasentaja, joka kytkee releen paikalleen
8. Tämän jälkeen tehdään varsinaiset ohjaukseen liittyvät asetukset, joista tarkemmin kirjoitussarjan osissa 2 ja 3.
Tuo kaikki kuulostaa aika vaivalloiselta (ja vähän onkin), mutta tähän on tosiaan onneksi helppokin tapa. Siinä itselle jää tehtäväksi käytännössä numerot 1, 2, 3 ja sähköasentajalle kohta 7. Loput hoitaa Shellykaupan esiasennus. Tätä tapaa käsitellään tarkemmin kirjoitussarjan osassa 2.
Valitsitpa kumman tavan tahansa, on joka tapauksessa hyvä sen verran käyttää aikaa tähän perehtymiseen, että ymmärtää yleisellä tasolla, miten homma toimii. Lisäksi on hyvä opiskella, miten pystyy itse jatkossa säätämään asetuksia, jos vaikka varpaita paleltaa tai vesi ei lämpiä tarpeeksi kuumaksi. Se ei onneksi ole vaikeaa.
Miten pörssisähköohjaus toimii
Ohjauksen periaate on lopulta kohtuullisen yksinkertainen. Alla olevassa kuvassa on kuvattu (yksinkertaisesti ja tekniset mutkat oikaisten) miten homma toimii – tässä kuvauksessa on mainittu ne toimijat, joita itse käytämme, mutta muitakin on olemassa.
Pörssisähköohjaus for Dummies -kirjoitussarja
- Pörssisähköohjauksen perusteet (tämä kirjoitus)
- Helppo tapa: esiasennetuilla laitteilla
- Monimutkaisempi tapa: Tee se itse (tulossa)
Kuviollisen lattialaatan asennus
Valittiin eteiseen rohkeasti kuviollinen laatta, vaikka tiedossa oli, että sillä laatoittaminen on haasteellista. Mutta Handy Husband on paitsi kätevä, myös kärsivällinen, niin tiedettiin että kyllä onnistuu.
Mies on laatoittanut kylpyhuoneen lattiaa lukuunottamatta kaikki Elviiran lattiat, ja edellisessä talossakin useamman huoneen lattiat. Mutta tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun laatassa on kuvio, joka pitää kohdistaa.
Kaikki laatoitukset pitää tietysti aina suunnitella: mitata montako laattaa mahtuu seinästä seinään ja tehdä päätös mistä päin aloitetaan, ja kokonaisella vai vajaalla laatalla. Jos umpimähkään lähtee liikkeelle, voi olla että viimeinen laatta jää niin kapeaksi, että sitä ei pysty kunnolla edes leikkaamaan, tai muuten jotenkin hankalasti tai ikävän näköisesti. Varsinkin kuviolaatan kanssa pitää katsoa sekin, että kuvio näyttää hyvältä kun tilaan saavutaan.
Yksi tärkeä käytännön asia on myös se, missä järjestyksessä laatoitetaan, että laatoittaja ei jää jumiin nurkkaan. Tämä lattia laatoitettiin vähän kerrassaan, että aiemmin laitetut laatat ehtivät kuivua ja niitä pitkin pääsi ovelle.
Suunnittelussa mies käytti ensimmäistä kertaa laseria apuvälineenä. Ostettiin halpa ristilaser kampanjahintaan, ja sillä sai varmistettua, että saumat menevät suoraan seinästä seinään.
Tässäkin laatoituksessa käytettiin apuvälineenä tasausjärjestelmää, jotka auttaa siinä, että laatat tulevat samaan korkoon. Idea on yksinkertainen: tasaussetissä olevat tasausruuvit laitetaan pystyyn laatan sauman kohtaan, ja samalla niiden mukaan säädetään sauman leveys. ”Ruuvin” kanta jää kahden vierekkäisen laatan alle. Kun vierekkäiset laatat on kiinnitetty, ruuvataan ”mutteri” kiinni ruuviin ja kiristetään kunnes laatat ovat samalla tasolla. Kun laattalaasti on kuivunut, kierretään kiristimet irti ja paukutellaan ruuvit poikki kuminuijalla.
Olemme käyttäneet näitä aiemminkin, mutta ne yksinään eivät kuviollisen laatan kanssa toimi, koska hyvin helposti laatta siirtyy millin pari sivusuunnassa, kun kiristimen kiertää kiinni. Siksipä tässä urakassa käytettiin myös laattaristejä varmistamaan että laatat eivät kiristettäessä liiku.
Lattiasta tuli oikein hyvä. Kuviot on kohdallaan, saumat suoria ja laatat samassa korossa. Pari laattaa mies otti irti jälkeenpäin ja kiinnitti uudelleen, koska niissä oli vähän korkoeroa.
Hirsiparrut keittiön kattoon
Olemme halunneet tehdä Elviiran laajennusosan niin, että se sulautuu mahdollisimman hyvin vanhaan osaan sekä ulkopuolelta että sisältä. Keittiön katon tyyliä mietittiin pitkään, ennen kuin keksittiin mieleinen tapa toteuttaa se.
Keittiö on Elviiran korkein huone, koska se piti rakentaa nykyisten vaatimusten mukaan. Huoneella on korkeutta suunnilleen 2,5 metriä, ja se antoi ajatuksen kattoparrujen asentamisesta kattoa koristamaan.
Katto tehtiin leveästä (n. 15 cm) paneelista, johon höylättiin pontti niin, että asennettaessa lautojen väliin jää muutaman millin rako. Paneelit höyläsi TunnePuu Oy toiveidemme mukaisesti ja ne maalattiin Virtasen Maalitehtaan Paneelimaalilla, sävy Kuutsalo.
Katto lyötiin kiinni jo kesällä, parrut vasta vähän ennen joulua. Parrujen paikat suunniteltiin kyllä jo ennen katon asennusta, niin saatiin hyödynnettyä lyhyemmätkin paneelin pätkät, kun liitoskohdat pystyttiin tähtäämään parrujen kohtaan. Tällä tavalla kattoon ei tullut yhtään liitoskohtaa näkyviin.
Ennen paneelien asennusta merkattiin vielä kattotuolien kohdat seiniin katonrajaan, ettei tarvinnut arvailla mistä kohtaa parrut sitten ruuvataan kiinni.
Itse parrujen tehtävä on puhtaasti visuaalinen. Ajattelimme, että ne mukavasti tuovat hirsitalon henkeä keittiöön, vaikka rakentamisessa ei olekaan hirsiä käytetty.
Myös kattoparrut höylättiin TunnePuussa, kävimme Pekan kanssa idean läpi ja sovittiin mitat. Parrut on koneella höylätty, mutta näyttävät ihan piilukirveellä veistetyiltä, eli tosi hyvin TunnePuun kaverit saivat kiinni ideasta.
Parrut asennettiin kattoon niin, että ensin kattotuoleihin ruuvattiin kiinni kakkoskolmoset. Parrujen yläpuolelle tehtiin asennusura, ja kakkoskolmonen jäi siis ikään kuin parrun sisälle. Kiinnitys on näin hyvin huomaamaton: parrut on ruuvattu sivusta kiinni sisällä olevaan kakkoskolmoseen, ja ruuvien kohdat vielä tapitettu.
Meidän silmiin parrut näyttävät hyvin autenttisilta. Kattolistat häivyttävät parrun pään ja päätyseinän liitoskohdan, ja toisesta päästä ne menevät keittiökaappien yläsokkelin läpi. Piilutuksen jälki erottuu hienosti alhaaltakin käsin. Emme käsitelleet parruja vielä millään – emme ole päättäneet, jätetäänkö ne patinoitumaan itsestään vai petsataanko vaikka jollain sävyllä. Aika näyttää.
Yhteistyössä:
- Kattolaudat ja parrut: TunnePuu Oy
- Kattomaali: Virtasen Maalitehdas
Sähköremontti vanhaan taloon
Elviirassa oli sähköt, kun se ostettiin, mutta niiden asennusajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Vanhoissa sähkövedoissa ei tietääksemme ollut ollut mitään vikaa, mutta päätettiin silti uusia kaikki sähköt sähkötaulua myöten.
Alkuperäinen sähkötaulu oli tuvan seinässä erittäin näkyvällä paikalla. Se oli todella iso, ja halusimme sen pois näkyviltä. Tuvan seinissä olevien lastulevyjen purkaminen aloitettiin samoihin aikoihin, kun laajennuksen perustuksia ruvettiin kaivamaan, ja siinä vaiheessa piti sähkötaulukin purkaa pois.
Sopivin paikka uudelle sähkökaapille löytyi laajennuksen puolelta eteisestä, ja koska laajennusta ei vielä silloin ollut olemassakaan, katkaistiin sähköt kokonaan pois. Käytännössä koko toissa kesä meni Elviiralla ilman sähköjä, ja rakennusporukka joutuikin tekemään suurimman osan laajennuksen rakennustöistä akkuvehkeillä tai käsin.
Urakoitsijoiden / tekijöiden löytäminen on ehkä kaikista vaikein (ja tärkein) asia rakennuttamisessa. Sähkötöiden osalta meidän ei tarvinnut tätä asiaa onneksi miettiä. Saimme kiinnitettyä urakkaan Timon paikallisesta Kyläpalvelu Henttosesta, jota olimme jo käyttäneet edellisen talomme sähköhommissa. Timoa parempaa, joustavampaa ja ratkaisukeskeisempää sähköasentajaa ei ole vielä osunut kohdalle, eli sähkötöiden osalta ei tarvinnut stressata.
Pistorasioiden ja valokatkaisijoiden paikkojen suunnittelu aloitettiin jo silloin, kun laajennusosa oli vasta piirustuksina paperilla. Suunnittelussa mietittiin mm. seuraavia asioita:
- telkkarin ja muiden viihdelaitteiden paikat (tv-pistoke, tarpeeksi pistorasioita)
- mahdollisten ilmalämpöpumppujen paikat (pistorasia katon rajaan)
- kattovalaisinten paikat (mihin kohtaan tulee sohva, sohvapöytä, ruokapöytä jne., tai missä huoneissa valaisin voidaan vain laittaa keskelle tilaa)
- Halutaanko ikkunoihin jouluvaloja tai kausivaloja ulos
- Mihin kohtaan laitetaan ulkovaloja, toimivatko ne katkaisijalla vai liiketunnistimella
- Missä kohtaa valokatkaisijat on paras olla, että valot saa helposti päälle ja pois
Tässä sähköremontissa oli kaksi yleisen tason haastetta. Vanhalla puolella piti keksiä, miten johdot saadaan vedettyä, kun kaikki rakenteet olivat jo olemassa, eikä esim. hirsiseiniin tietenkään mitään upotuksia pysty tekemään. Laajennusosan kohdalla taas piti osata kuvitella kaikenlaisia asioita jo paljon ennen kuin mitään oli edes rakennettu: miten siellä elämme, missä pistorasioita tarvitaan, minne laitamme huonekalut ja mitä kiinteitä rakenteita sinne tulee (esim. keittiökaapit ja muut kiinteät komerot).
Vanhan puolen ratkaisut löytyivät lopulta helposti. Hirsiseiniin laitettiin kaksinkertainen huokolevy ja sähköjohdot saatiin piiloon niiden alle. Alempaan huokolevyyn tehtiin johdolle ura, jossa johto tuotiin oikealle kohdalle ja päällimmäiseen levyyn reikä, josta piuha tuotiin läpi.
Kattovalaisimien piuhat Timo veti ullakon kautta, ja sillä lailla saatiin purettua pintavedot pois tuvan, kamarin ja porstuan katoista. Tuvan alla olevaan kellariin vedettiin myös valot, ja sinne keksittiin laittaa liiketunnistimella toimiva valaisin, eikä nyt tarvitse miettiä, jäikö kellariin valot päälle.
Laajennuksen osaltakin suurin osa asioista meni lopulta ihan kohdalleen, mutta kaikenlaista pientä säätöä siinä oli. Oli yllättävän vaikeaa tehdä suunnittelua, kun mitään ei vielä ollut paikallaan. Joitain katkaisijoiden ja pistokkeiden paikkoja piti vaihtaa, kun asioita tarkemmin mietittiin. Myös sähkökaappia piti vähän siirtää, koska eteisen ja työhuoneen välinen seinä tulikin lopulta vähän eri kohtaan kuin oli ajateltu.
Sähköistysprojekti ei ollut kovin suoraviivainen myöskään aikataulun kannalta. Moni asia sekä laajennuksen rakentamisessa että vanhan puolen remointoinnissa tapahtui paljon hitaammin kuin olimme ajatelleet. Ja kun sanon paljon, tarkoitan oikeasti puolta vuotta tai jopa melkein vuotta. Onneksi saatiin joustavasti aina sovittua myös sähkövedot ja kalusteiden asennukset, vaikka aikataulut olivat usein aika hähmäisiä. Nyt sähköt on suurimmaksi osaksi laitettu, ja se tuntuu suorastaan ylelliseltä pitkän sähköttömän ajan jälkeen.
Lue myös: Renovan pyöreät sähkökalusteet
Kesätöissä omalla raksalla
Tämä kesä oli meille erilainen kesä. Oltiin jo kuukausia sitten päätetty, että keskitytään pääasiassa hommiin Elviiralla ja jätetään muut hommat niin vähälle kuin pystytään. Talon laajennusurakka on nyt siinä vaiheessa, että suurin osa töistä pystytään tekemään itse, ja se on tosi hidasta, jos kaikki olisi jäänyt viikonloppuhommiksi.
Loman alussa räknäiltiin vähän, mitä voisimme kuvitella saavamme tehdyksi tulevien viikkojan aikana. Tavoite-sanaa ei käytetty, koska kuitenkin oli kyse lomasta. Mies aikoi keskittyä keittiön kattoon ja lattiaan, ja minun työlistani koostui erilaisista pienistä ja isommista hommista.
Yleisesti ottaen ajattelimme, että saisimme keittiön siihen kuntoon, että voitaisiin ruveta ripustelemaan kaappeja seinille.
Handy Husbandin työlista
Miehen hommiin siis kuului keittiön katon ja lattian tekeminen. Katto tehtiin leveästä ponttilaudasta, joka maalattiin ensin kahteen kertaan Virtasen Maalitehtaan Paneelimaalilla (samalla, jolla on jo tuvan ja kamarin katot maalattu – uskomattoman riittoisaa tavaraa). Kattopaneelit tehtiin meille ihan mittatilaustyönä Tunnepuu Oy:ssä. Mies sai pojasta apua katon laittamiseen, mikä oli kyllä ihan välttämätöntä, koska osa laudoista oli koko keittiön mittaisia. Katto ei vielä ihan valmis ole, siitä puuttuu pari hienoa lisäelementtiä, joten tähän palataan myöhemmin vielä.
Lattian laatoittamisestakin tulee vielä ihan oma tarinansa, tässä nyt lyhyesti vaan totean, että hieno tuli, ja kesäloman aikana valmiiksi niin kuin suunniteltiinkin.
Oma työlista
Mulla oli aika pitkä työlista kesälomalle. Osa hommista oli niinkin yksinkertaisia, kuin taimen ostaminen ja istuttaminen, mutta lisäsin ne listalle, koska on niin mukava merkkailla asioita tehdyksi :).
Osa hommista oli sitten aika työläitäkin. En harrasta instassa niitä kuvia, jossa kuvataan alkutilanne, ja sitten napsautetaan sormia ja näytetään lopputulos. Useissa projekteissa on niin monta välivaihetta ja kymmeniä työtunteja, että en halua antaa sellaista kuvaa että se on ihan niks naks vaan. Varsinkin kun usein se tekeminen juuri on niin mukavaa. Monesta näistä asiasta on tulossa vielä omat juttunsa, joten tähän laitan nyt kuitenkin vaan ennen ja jälkeen kuvia.
– keittiön tapetointi✅
– keittiön maalaus✅
– listojen maalaus ✅
Keittiö tuli seinienkin osalta valmiiksi, niin kuin suunniteltiinkin. Yhdelle seinälle laitettiin kuviotapetti ja kolmelle muulle tuli kipsilevyn päälle makulatuuri ja maali. Mies oli tehnyt pakkeloinnit jo aikaisemmin, joten pääsinkin ihan suoraan aloittamaan tapetoinnista ilman mitään alkuvalmisteluita. Keittiön lattia- ja kattolistatkin on nyt maalattu, ja odottavat vaan, että ”joku” laittaisi ne paikalleen.
– talon maalaus (vielä kesken)
Talon maalaus oli ehdottomasti isotöisin homma lomalle, vaikka maalasimme vain laajennuksen. Myös vanha osa pitää maalata, mutta se jää todennäköisesti ensi kesään. Pieni osa laajennuksen takaseinästä on vielä maalaamatta – syynä on räystäslaudoituksen alla lymyilevä ampiaispesä, jonka asukkaat alkoivat muodostua riskiksi. Jatketaan tämän kanssa myöhemmin syksyllä. Virtasen 4-öljyn maalilla voi onneksi maalata vaikka pakkasella! Maalauksestakin tulee lisää juttua erillisessä kirjoituksessa.
– kuunliljojen istutus✅
– köynnösruusu✅
– pensasmustikat ✅
Nämä istutukset ovat juuri niitä äkkiä tsekattuja hommia. Mutta niin tärkeitä.
– risujen haketus ✅
– keittiöpuutarhan käytävät✅
– kukkapenkkien kanttaus✅
– ruukkuhuoneen siivous✅
Erityisen iloinen olin siitä, että sain viimein risukasat pois ja keittiöpuutarhan valmiiksi. Myös ruukkuhuoneen siivousurakka oli tosi mieleinen homma, ja lopputulokseenkin olin tyytyväinen. Ja kun kanttaa kukkapenkkejä, tulee melkein sellainen tunne, että piha olisi jo ns. valmis.
Pari hommaa jäi vielä kesken tai kokonaan tekemättä. Porstuaan jätetään pieni pätkä hirsiseinää näkyviin, ja kuvittelin laittavani sen valmiiksi loman aikana: pesu, hionta ja öljyäminen. Mutta sitä pitää vielä tutkia vähän tarkemmin – voi olla että lyödään siihenkin lopulta levyt päälle, katsotaan nyt.
Sängynpäädyn askartelu vanhasta peiliovesta tuli myös aloitettua, ja tarkoitus ihan lähiaikoina tehdä loppuun asti. Olisi jo kiva päästä yöpymäänkin Elviiralla, ja ihan oikeassa sängyssä.
Ja se yksi purkutiilikasa, joka viime talvena romahti on vielä kasaamatta. Katsotaan ehdinkö ennen lumia.
Kaikenkaikkiaan oli kyllä hyvä kesäloma!
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas ja Tunnepuu
Kamarin seinien maalaus
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas
Kamarin seiniin valitsimme hennon vihreän sävyn, joka löytyi Virtasen Maalitehtaan Saariston Värit -värikartasta. Seinämaalina on Virtasen muoviton seinämaali.
Ennen seinien maalausta ei tarvinnut onneksi tehdä oikeastaan mitään esivalmisteluita, koska teimme pohjatapetoinnin edellisenä viikonloppuna. Ajattelin, että saisin maalauksen kerralla hoidettua, mutta harmikseni tajusin, että olin unohtanut ostaa pikkutelan, joten nurkat ja katonraja jäivät nyt vähän summittaiselle maalaukselle. Maalaan seinät siis nyt kuitenkin vielä toiseen kertaan, joten käyn nuo paikat sitten läpi siinä yhteydessä.
Tämä Virtasen seinämaali onkin muuten sellainen maali, että toista kertaa ei olisi välttämättä ehkä edes tarvittu, jos tuota telamokaa ei olisi sattunut. Pigmenttiä on PALJON, eli lopputulos on tosi siisti ja peittävä jo ensimmäisellä kerralla. Maali on myös muoviton ja hajuton, mikä on tietysti erityisesti vanhan talon kohdalla iso plussa.
Väriksi makuuhuoneeseen valitsimme vihreän. Talosta tulee meille ensisijaisesti kesäajan asunto, ja Vårlax-sävy on jotenkin mukavan kesäinen. Siihen löytyi pariksi kiva tapettikin, jonka taustaväri on lähes sama kuin maalissa ja kukkien varsissa on kevyt metallinhohto. Sävyt sopivat myös hienosti kamariin valitsemaamme lattiamaalin sävyyn.
Hyvä tulee.
Tapetoinnin valmisteluissa tein pienen a/b-testin. Jätin osan naulankohdista pakkeloimatta, jotta tapetoinnin ja maalauksen jälkeen näkisin, oliko pakkelointi edes tarpeen. No, se testi meni pieleen. Meillä kävi tapetoinnissa niin, että nurkissa (jotka ovat kovasti vinot) tapetti meni pahasti ruttuun. Tapetti piti katkaista heti nurkan jälkeen, mutta märkänähän sitä ei voinut tietysti leikata. Ja kuivuttuaan se ei sitten kovin siististi lähtenytkään irti. Meillä sattui olemaan vähän paksumpaa makulatuuria pari rullaa (vahingossa ostettiin), joten vedettiin takaseinä sillä, että saatiin hyvin piiloon epäsiististi irronneet tapetit. Ja eikä ne naulanpaikatkaan tuon paksun tapetin alta näy.
Maalatessa vähän tuntui välillä siltä, että makulatuuritapetti on lähes saman väristä kuin maalikin (eli mitäs järkeä tässä maalaamisessa edes on), mutta kyllä ero on iso, kun vähän etäisyyttä ottaa. Alla ennen ja jälkeen kuvat.
Tarkempia ohjeita hirsitalon seinien sisäpuoliseen eristämiseen ja hengittävään remonttiin:
Kamarin katon maalaus
Yhteistyö: Virtasen Maalitehdas
Tätä päivää on odotettu! Viimeinkin pääsimme maalaamaan kamaria. Sekä kattoon että seiniin löytyivät maalit Virtaselta, ja sävyt Saariston Värit -värikartasta.
Aloitimme kamarin remontin reilusti yli puoli vuotta sitten, kun purimme kaikki väliseinät ja avasimme lattiat. Emme ehkä silloin arvanneet, että pääsemme tähän vaiheeseen vasta nyt. Ajattelimme vain, että ensin tehdään tupa kuntoon ja sitten kamari, mutta väliin tulikin muutaman kuukauden mittainen tavaran varastointivaihe, jolloin kamariin hädin tuskin mahtui sisään. Mutta nyt huone on viimein tyhjä ja seinissä makulatuurit, ja maalaus voi alkaa.
Katon maalaus alkoi sillä kaikista tympeimmällä hommalla, eli katon hiomisella. Tuvan katon hioin kokonaan, paitsi paneelien väleihin en koneella päässyt, ja laiskuus esti hiomasta niitä käsin. Maali tarttui kuitenkin kiinni myös väleihin, joten tein nyt rohkean ratkaisun ja hioin kamarin katosta pelkästään hiomista vaativat kohdat. Apuna minulla oli kätevä akkukäyttöinen hiontahiiri.
Hiomisen jälkeen vetelin katon ensin pölymopilla ja sitten tein maalipesun. Maalipesussa kannattaa käyttää sellaisia maalipesuaineita, joita ei erikseen tarvitse huuhtoa pois, niin pääsee paljon helpommalla. Välineenä paras parin katon pesemisen kokemuksella on lattian kuivauslasta, jossa on päällä mikrokuituliina. Lastalla pääsee nimittäin myös hyvin käsiksi paneelien rakoihin. Maalipesu kannattaakin tehdä kunnolla ja rättiä huuhtoa usein, koska pintoihin on tarttunut ajan myötä kaikenlaista. Kamarin paikalla on edellisillä asukkailla ollut keittiö, ja esim. hellan paikka näkyi katossa ihan selvästi, vaikka liesituuletin olikin ollut käytössä. Rasvaa ei pintoihin saa jäädä, muuten maali ei pysy.
Kamarin katto maalattiin samalla maalilla ja värisävyllä kuin tuvassa: Virtasen paneelimaalilla sävyssä Kuutsalo. Varsinainen maalaaminenhan sujuikin sitten valmistelutöihin verrattuna nopeasti. Paneelimaali levittyy helposti ja myös tasoittuu nätisti. Se myös kattoa maalatessa vähän valuu, joten jonkunlainen maali”sieppari” on hyvä olla pensselissä. Minä tein pensseliin ”kauluksen” vesipullosta: leikkasin pulloin yläosan irti ja pujotin pensselin varren pullon suusta läpi. Teippasin vielä maalarinteipillä pullon suun varteen kiinni, ja valuva maali jäi pullon sisään.
Katto vaatii vielä toisen maalikerroksen, koska jouduin muutamasta kohdasta hiomaan sen puhtaalle puulle asti. Nämä paikat erottuvat yhden maalikerroksen jälkeen, vaikka muuten katosta tulikin kertavedolla siisti ja hyvä. Kamarin ja porstuan väliin tuleva väliseinä on vielä pystyttämättä, joten ne ovat vielä tässä vaiheessa yhtä ja samaa tilaa. Jätin porstuan puolelle jäävän osan katosta nyt maalaamatta, koska voi hyvin olla, että päädytään siinä eri värisävyyn. Siitä olikin mukava katsoa lopputulosta, kun maalattu ja maalaamaton pinta olivat vierekkäin. Huikea ero!
Rakennusprojektin tärkein päätös on urakoitsijan valinta
Kun aloitimme laajennusprojektin Villa Elviiralla, kaikista isoin kysymys oli, mistä löydämme hyvän rakentajan laajennuksen tekemiseen. Emme epäilleet, ettemmekö selviäisi itse vanhan puolen remontoinnista, mutta laajennuksen tekeminen vanhan rakennuksen kylkeen on niin vaativa urakka, että siihen tarvitaan paljon osaamista ja mielellään myös kokemusta.
Rakentajan valinta ei ole kovin helppo tehtävä. Se on myös kaikista isoin riski, jonka (yksityinen) rakennuttaja ottaa – jos kohdalle osuu huono tekijä, joka oikaisee joka kohdassa tai ei tiedä mitä tekee, voi siitä seurata isoja ja kalliita ongelmia vuosikausiksi eteenpäin. Me teimme joitain ponnettomia tarjouspyyntöyrityksiä muutamiin rakennusalan yrityksiin, mutta isoin hankaluus oli se, että emme tienneet näistä yrityksistä oikeastaan yhtään mitään.
Pyysimme tarjouksen myös Petri Nymanilta (VTT-rakennus), jolla teetimme laajennuksen edelliseen taloomme yli 10 vuotta sitten. Olimme silloin työnjälkeen ja etenemiseen tyytyväisiä, ja lopulta oli todella helppo päätös tehdä sopimus Petrin kanssa. Sopimukseen kirjattiin selkeästi urakan sisältö, maksupostit ja lisätöiden hinnoittelu. Jokaisesta lisätyöstä sovittiin erikseen urakan edetessä, ja siksi projekti oli myös taloudellisesti helppo hallita (eikä yöunet menneet missään vaiheessa).
Nyt kun laajennus alkaa rakentamisen osalta olla valmis, voimme tyytyväisinä todeta, että oli todella hyvä päätös valita Petri tekemään laajennusta. Urakka kesti pidempään kuin etukäteen osasimme odottaa, mutta tärkeämpää oli laadukas työn jälki. Arvostimme erityisesti sitä, että kaikissa epäselvissä tilanteissa otettiin aina yhteyttä ja kysyttiin meidänkin mielipidettämme. Saimme myös hyviä neuvoja omaan urakkaamme vanhalla puolella, ja joitain asioita (mm. lattian koolaukset) teetimme ihan suosiolla lisätöinä ammattilaisilla.
Laajennuksen yhdistämisessä vanhaan taloon on varmasti tullut monta mutkaa vastaan ja kekseliäisyys on epäilemättä ollut koetuksella. Tällaista urakkaa tehdessä pitkästä kokemuksesta erilaisissa projekteissa on varmasti ollut hyötyä. Erityistä valttia on kärsivällisyys tilanteessa, jossa joku ratkaisu ei toimikaan, vaan pitää vähän purkaa ja tehdä uudelleen. Ja tietysti tämä on myös rakennuttajan etu – talo tehdään kestämään vuosikymmeniksi, ja ennemmin kannattaa tehdä korjausliike rakentamisen aikana kuin fiksailla jälkeenpäin.
Tässä muutamia ilahduttavia esimerkkejä siitä pieteetistä, jolla työtä on tehty. Näiden pitäisi tietysti olla ihan itsestäänselvyyksiä, mutta tuskin kuitenkaan joka työmaalla ovat.
Hyvään rakentamiseen liittyen laitan tänne vielä hienon videon, jossa on kuvattu hirsirakennuksen pystytys alusta loppuun. Huikeaa ammattitaitoa, jota toivottavasti löytyy vielä jatkossakin rakennusalalta.
Tämä kirjoitus ei ole maksettu yhteistyö.