Tehtiin siskon kanssa aikaisin keväällä jo valeistutuspenkki odottamaan hyviä istutusaikoja. Siinähän kävi niin, että vuohenputki 6 – puutarhuri 0. Edes kaksinkertainen pahvi ei pitänyt vuohenputkea poissa, joten uusiksi meni.
Edellisessä jutussani kirjoitinkin muovittomasta biokankaasta. Kokeillaan nyt sitä kukkapenkin alla. Mies kuokki enimmät vuohenputken ja nokkosen juurakot pois ja samalla tasoitti maata vähän, ja siihen päälle laitoin tuota biokangasta. Reunoille isompia kiviä ja leca-harkkoja, jotta multatilaa saadaan tarpeeksi. Leca-harkkojen reiät jätin ylöspäin, tarkoitus on istuttaa niihin kivikkokasveja, jotka toivottavasti vähän peittävät harkkoja myös…
Istutin taimet aika tiheään, koska niitä on paljon. Nykyisellä pihalla on lähes 200 eri perennalajiketta, ja vasta istuttaessa minulle valkeni, miten jättimäinen urakka tämä on. Melkein koko lauantai meni tähän vaiheeseen, vaikka kasveja tässä on vasta murto-osa.
Viime viikonloppuna raivaamani syreenin alle laitoin lopullisen istutuspaikan maanpeitekasveille. Sinne tulee taponlehteä, pikkutalviota, rönsyansikkaa, kevätkaihonkukkaa, tuoksuorvokkia ja akankaalia. Ainakin näin aluksi.
Dokumentoin valeistutukseen google sheetsiin, jotta tiedän, mikä välistä puuttuu jos joku sattuu kuolemaan. Ajattelin vielä jossain vaiheessa merkata värit taulukkoon, ja olisi kyllä siistiä jos jotenkin voisi vielä konkretisoida kukintakuukauden. Pitää vähän miettiä sitä.
Vielä kävin tänään urakoimassa navetan eteen hätäistutuspaikan nukkasalkoruusulle (joka on niin säälittävän kokoinen, että en uskalla paljoa odottaa) ja laventelille. Lämmin paikka on tarpeen näille molemmille. Tässäkin piti käyttää kangasta, koska nokkosta on ihan joka paikassa.
