Hyvin pian tonttikaupan jälkeen totesimme, että tarvitsemme uuden oksasilppurin. Meillä on kyllä silppuri, mutta se on ihan risupeli, kun taas nyt tarvitaan järeämpää peliä.
Uusi laite hankittiin Hankkijasta, Eliet Neo 2500 W. Kallishan se oli, mutta onneksi vähän alennuksessa. Mies on sillä nyt silpunnut ison osan terijoensalavista, sen mitä risuaidasta jäi yli. Oksasilppu on riittänyt kattamaan n. 10 neliön alan, johon tulee kompostit ja hyvä alku keittiöpuutarhalle.
Pian ilmojen lämmettyä huomasimme myös, että vuohenputkea, nokkosta ja koiranputkea ei mitenkään pidetä aisoissa perusruohonleikkurilla. Viikatehommat eivät paljon kiinnostelleet, joten kone se oli tähänkin hankittava.
Googlettamalla selvisi, että sellaista ruohonleikkuria ei ole keksittykään, joka meidän pihan möykkyjen seassa kykenisi etenemään. Sitten hakuun osui niittotrimmeri. Luonnollisestikin tämä peli on taas kalliimpi kuin ruohonleikkuri, mutta arveltiin, että ns. maksaisi itsensä takaisin säästyneessä ajassa ja erityisesti hermoissa.
Taas Hankkijalle. Ostimme Cub Cadet -niittytrimmerin. Se on ruohonleikkurin ja hirviötrimmerin yhdistelmä – isot pyörät helpottavat liikkumista kuoppaisessa ja muhkuraisessa maastossa ja lähes kynän paksuiset siimat tekevät selvää pitkästäkin ruohosta.
Ja mikä helvetinkone se onkaan! Suosittelen vakavasti suojalasien käyttöä – jos tielle osuu vaikka männynkäpy, niin en edes uskalla ajatella, millä vauhdilla se sinkoutuu matkaan. Kone ahmii kaiken eteen osuvan – mm. puisesta marjapensaan tuesta lensi yksi jalka huitkuuseen, kun siima osui siihen. Olihan se laho, mutta silti. Nyt jo voi sanoa, että tästä pelistä on meille paljon iloa. N. kolmasosa tontista on täysin vuohen- ja koiranputken ja nokkosen peittämä, ja se oli ehtinyt kasvaa lähes polvenkorkeuteen. Puoli tuntia, ja alue oli siistitty. Mahtavaa!
