Mosaiikkipöytä vanhasta ompelukonepöydästä

Tähän mennessä ollaan keskitytty oikeastaan pelkästään keittiöpuutarhan ja siihen liittyvien puutarhatoimintojen puitteiden rakentamiseen. Mies teki navetan päätyyn kiveyksen, jossa on tarkoitus mm. tehdä ruukutuksia ja esikasvatuskylvöjä. Minulla on melko pieni ruukutuspöytä nykyisessä kodissa, ja kun minua on jo pidempään hotsittanut tehdä jotain mosaiikkiin liittyvää, niin päätettiin yhdistää nämä kaksi, ja tehdä mulle uusi ruukutuspöytä.

Näin pari vuotta sitten Pinterestissä kuvan hienosta pöydästä, jossa jalkoina oli vanhan ompelukoneen valurautaiset jalat. Siitä sain tämän idean, ja projekti pääsi alkamaan kun viimein Facebookin kirpparilta löytyi pilkkahintaan vanha Singerin jalka, jossa pöytälevy oli pilalla, ja konettakaan ei enää ollut.

Ensimmäisenä purettiin jalustan osat erilleen. Päädyt käytetään tähän projektiin, loput osat jäävät varastoon tulevia hankkeita varten. Pyörästä voisi saada esim. keittiöön mainion telineen kattiloiden tai kauhojen ripustukseen…

Purettu ompelukoneen jalka
Jalustan osat sai helposti irti, pultit vaativat vain vähän CRC:tä liukasteeksi,

Kumpikaan meistä ei ollut tällaista pöytää aiemmin tehnyt, joten huolellinen suunnittelu oli tarpeen. Ompelukonettahan käytetään istualtaan, joten jalat sinällään olivat liian matalat seisten tehtävään työhön. Korotusta siis tarvittiin jollain konstilla, ja koska pöytätila käy ruukuttaessa joka tapauksessa pieneksi (oli pöytä miten iso tahansa), ehdotin, että jos tehtäisiin vähän pulpettimallinen ratkaisu, jossa välineitä saisi sujautettua pöytälevyn alle.

Pöydän rakennepiirustus
Projektia varten tarvitaan tietysti aina piirustukset. Timpurinkynällä purkulaudalle tällä kertaa.

Mies hoiti tässä projektissa rakennesuunnittelun, ja pulpetti-idean hyväksyttyään suunnitteli jalustaan sellaisen rakenteen, että pöytä ei nitku mihinkään suuntaan. Purkutavaraa tietysti käytettiin tässäkin hommassa. Kissahäkin kattovasat saivat uuden elämän.

jalustan tukirakenteet
Sivutuet varmistavat, että pöytä ei heilu.

Itse pulpettiosa koottiin tontilta löytyneistä filmivaneerin paloista. Alempi levy on vähän pienempi – tämä on sekä käytännöllinen että design-ratkaisu. Näyttää mukavammalta, eikä sadevesi valu hyllylle. Kakkosneloset nostavat päällimmäisen tason juuri sopivalle työskentelykorkeudelle. Päällimmäinen levy laitettiin karhea puoli ylöspäin, jotta laatat tarttuvat siihen paremmin.

Pöytä valmiina
Puuvalmis ruukutuspöytä näyttää tältä.

Maalasin pöydän vielä (Virtasella tietty), ja vetelin kosteussulun pintaan. Ihan komea minusta jo tällaisenaan, mutta tuskin maltan odottaa, että pääsen tekemän kuviota.

maalattu pöytä
Maali teki ihmeitä pöydälle – oikeastaan kelpaisi jo tällaisenaan.

Tarpeet mosaiikkiin tilasin Mosaiikkimyymälästä. Suosittelen – siellä on hyvä valikoima ja nopea toimitus. Jonkun verran sain myös ruinattua rautakaupasta näytelaattoja. Ne paukuttelen vasaralla paloiksi, ja laattapihdeillä paloja voi vähän muotoillakin.

mosaiikkipaloja
Koska teen kukka-aiheita, valitsin materiaaleiksi värikkäitä laattoja.

Tästä se sitten alkaa. Mitään tarkempaa (paperille tehtyä) suunnitelmaa minulla ei ole, mietin kuvioita sitä mukaa kun etenen. Mallasin vähän kuivaharjoitteluna laattoja pöytään ihan vaan tarkistaakseni, riittävätkö laatat. Ja riittäväthän ne, saan laittaa kukkasia tiheämminkin, ja vielä vähän köynnöstä yläosaan. Taustaan olen saanut roskalavaryhmästä vaaleansinistä ja -ruskeaa laattaa.

Mosaiikkityön mallaus.

Jos et koskaan ole tehnyt mosaiikkia ja epäilet osaatko tehdä tarpeeksi hyvännäköistä jälkeä, niin pelko pois. Mosaiikkitöissä on se hyvä puoli, että ei tarvitse olla taiteellinen tai osata piirtää. Niistä tulee melkeinpä takuuvarmasti hyvännäköisiä. Olen vuosikausia sitten tehnyt edellisen pyödän kannen, ja hämmästyin suorastaan, miten hieno siitä tuli, vaikka minussa ei ole vähääkään taiteellista taipumusta.

vanha mosaiikkipöytä
Vanha pöytä jo haalistuneena ja aikansa palvelleena